MTV3 kysyi, että voivatko Afganistanista evakuoidut ihmiset muodostaa Suomelle turvallisuusuhan. Kysymykseen vastasi tutkija Leena Malkki, jonka mukaan "riski on ehkä pienempi kuin sellaisessa tilanteessa, joka nähtiin 2015 ja 2016. Silloin esimerkiksi Suomeen tulleet henkilöt eivät olleet Suomen valitsemia."
Huomatkaa sana "ehkä".
Tutkija totesi myös henkilöiden taustasta, että "voin kuvitella, että aikataulu on ollut niin nopea, että normaaliin selvittelyyn ei ole ollut aikaa". Siis selkosuomeksi, että mukana on saattanut tulle henkilöitä, joita ei ollut tarkoitus evakuoida. Tai jopa sellaisia, jotka Taleban tai ISIS ovat lähettäneet matkaan tarkoituksella.
Ainakin Ruotsista tai Saksasta tiedämme, että pelastettujen joukossa on ollut rikollisia, joten on selvää, että näin saattaa olla myös Suomessa, vaikka toki meidän hallituksemme haetutti pienemmän joukon kuin mainittujen maiden johtomiehet ja -naiset. Mutta kuten Malkin haastattelusta ilmeni, on mahdollista, että siihenkin joukkoon on kuulunut ei-toivottuja henkilöitä.
Nähtäväksi jää, miten Suomeen haetut afgaanit sopeutuvat yhteiskuntaamme. Sinänsä lähtökohdat ovat tavallisia kehitysmaalaisia kansainvaeltajia paremmat niiden osalta, jotka ovat jo kotimaassaan toimineet yhdessä suomalaisten kanssa. Ehkäpä siinä joukossa on jopa sellaisia, jotka haluavat aivan erikoisesti omaksua länsimaisen kulttuurin ja arvot - ja ovat jo alun perin hakeutuneet siitä syystä suomalaisten apureiksi.
Varmaa on kuitenkin myös se, etteivät kaikki tulijat tule olemaan tyytyväisiä suomalaisen yhteiskunnan heille tarjoamiin mahdollisuuksiin: esimerkiksi kilpailu työpaikoista on kovaa, eivätkä afgaanit ole siinä menestyneet kovin hyvin aiemminkaan. Lisäksi maassa on jo ennestään lähinnä Iranista saapuneita afgaaneja, joiden kanssa saattaa syntyä vakaviakin hankaluuksia - eli useiden maahanmuuttoaaltojen seurauksena Afganistanin sisäiset ongelmat saattavat siirtyä tänne Pohjantähden alle.
Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole syytä maalata seinille piruja - ei ainakaan kovin isoja. Silti Suomen hallituksen on syytä huolehtia siitä, että maahamme otettujen afgaanien kotouttaminen hoidetaan paremmin kuin 2015 saapuneen kansainvaeltajajoukon.
Eli huolehditaan työelämään vaadittavan kielitaidon oppimisesta tämän vuoden loppuun mennessä ja tehdään selväksi suomalaisen yhteiskunnan arvot ja pelisäännöt, sekä palautetaan vakavia rikoksia tehneet/tekevät takaisin talebanihallinnon hoiviin. Lisäksi kotoutustoimissa on huolehdittava siitä, että niiden kohteena olevat henkilöt ymmärtävät sen, miksi länsimainen kulttuuri on ylivoimainen hyvinvoinnin pohja verrattuna afganistanilaiseen vastineeseensa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afganistanin terrori-isku ja Maria Ohisalon tehtävät
Suomea auttaneet afgaanit turvaan
Pitäisikö iraninafgaani palkita seikkailustaan?
Tekstit
Nyt sitten Malkkikin myöntää, että vuoden 2015 porukka otettiin riskillä. Silloin vain hehkutettiin insinööreistä ja kirurgeista, joita tuolta muka tuli.
VastaaPoistaTuon viimeisen kappaleen toteutumisen kannalta olisi toivottavaa, että tulijat kuuluisivat siihen yhteen prosenttiin afganilaisista, jotka eivät halua elää sharia-lain mukaan. Silloin olisi jotain mahdollisuuksia saada heistä yhteiskuntakelpoisia täällä. Yleisesti ottaen varmaankin huonoimpiin mahdollisiin integroitujiin kaikista maailman "oleskelijoista" kuuluu kielitaidoton (jopa lukutaidoton) muslimi jostain Afganistanin kaltaisesta klaani-/heimoyhteiskunnasta.
VastaaPoistaJa vieläpä sellainen, jonka seksuaalisuus on pahasti vääristynyt, koska hän on nuorena ollut vanhempien muslimimiesten homoseksuaalisen hyväksikäytön kohteena. Sehän on yleistä joissain afganistanilaisissa heimoissa. Pedofiliaa se ei ole ollut, koska pedofiliassa on kyse kiinnostuksesta/himosta esimurrosikäisiin.
PoistaEnsimmäinen sukupolvi voi olla vielä rauhallista, tosin työtöntä, koska on kielitaidotonta - suomea ei opita ihan hetkessä. Jälkipolvi sitten ajautuu muiden kehitysmaalaisten koalitioon kantaväestön vastapelureiksi, kuten kaikkialla aina käy. Ns. "ruskeista ihmisistä" kun kovin harva tuntee kuuluvansa, samaistuu tai identifioituu länsimaiseen kulttuuriin, edes vaikka olisi kielitaitoa jne.
VastaaPoistaKulttuurien ja ihmispopulaatioiden sekoitus ei ole viimeisten merkkien mukaan onnistunut myöskään USA:ssa, tuossa niin kehutussa kulttuurien sulatusuunissa. Vai mistä muusta kertoo BLM-liikkeen järjetön väkivalta ja tuhoamisvimma rikollisen huumemiehen epäselvän kuoleman takia. Ja aika kauanhan sitä yhteiseloa on sielläkin jo opeteltu.
PoistaRuotsi on toinen esimerkki siitä, mihin sinisilmäinen usko utopioihin johtaa. Suomen ainoa keino estää sama katastrofi on lopettaa haittamaahanmuutto kokonaan.
USA:ssa kaikki elävät onnellisesti omissa porukoissaan ja omiensa parissa. Mustat jatkavat valkoisen miehen syyttelyä eikä pienintäkään itsekritiikin häivää ole nähtävissä. Nykyinen vasemmisto tekee nykyisin kaikkensa tuhotakseen länsimaisen kulttuurin, sivistyksen jne. sovittamalla todellisuutta muottiin johon se ei ole koskaan ennenkään mahtunut.
PoistaYmmärtääkseni Ruotsissa toiskulttuurista rikollisuutta koskevista tilastoista käy ilmi, että toinen sukupolvi, Ruotsissa syntyneet, tekee enemmän rikoksia kuin maahantulijoiden sukupolvi.
VastaaPoistaMinusta on mielenkiintoista, kun kaikki analyytikot sanovat, että "tähän ilmiöön ei tiedetä syytä".
Syy on nimittäin ilmiselvä. Se on se, että ihminen on lajityypillisesti, lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen olento, ja että "kulttuurit" luovat ihmisen -- yksilöt eivät luo yhteisövoimia ja yhteisöominaisuuksia.
Ja siellä missä kulttuuri uhkaa murentua, kulttuuri tuottaa jokaista piiristään irtautunutta kohden kaksin verroin sosiaalisesti sitovia yhteisövoimia. Siksi kulttuurinen rikollisuus tulee sukupolvi sukupolvelta vain lisääntymään.
Mutta eri asia on, että sitä mittaavat tilastot tulevat näyttämään aina vain pienemmän osan siitä mitä todellisuudessa tapahtuu. Tämäkin johtuu suoraan kulttuurisista voimista -- kulttuuriset hylkimisreaktiot nimittäin vaikuttavat niin, että ihmiset oppivat kääntämään katseensa poispäin aina kun näkevät epäsosiaalisuutta joka vaistotaan kulttuuripohjaiseksi.
Tällaisista ongelmista myös itseään "terrorismintutkijoiksi" tituleeraavien "asiantuntijoiden" pitäisi puhua. Mutta mutta mutta. Se edellyttäisi näkökulmia ja sellaisia ilmiöitä kuvailevia käsitteitä, jotka eivät olisi poliittisesti korrekteja.
Kun toiseen vaakakuppiin pannaan oman kulttuurin ja yhteiskunnan sosiaaliset paineet, ja toiseen totuus, konformismi painaaa aina enemmän. Kukaan ei halua ottaa totuutta käsittelyyn.