Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste muovi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muovi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 15. lokakuuta 2024

Tiesitkö, että vuosi 1952 oli maailmankausien käännekohta?

Arvoisa lukijani varmasti tietää, että dinosaurukset hävisivät maapallolta liitukauden lopulla, minkä jälkeen alkoi kenotsooinen ja edelleen kvartäärikausi, jonka viimeinen epookki on holoseeni, joka on virallisesti käynnissä meidän aikanamme. 

Monet tutkijat kuitenkin haluaisivat nimetä uuden maailmankauden ajalle, jota dominoi ihmiskunta. Sen nimeksi on ehdotettu antroposeenia. Tämän aikakauden alun ajoittamisessa on kuitenkin ollut erimielisyyksiä, vaikka yleisesti ottaen sen ajatellaan kuvaavan aikaa, jolloin ihmisen toiminnan kumulatiivinen paine alkoi vaikuttaa merkittävästi maapallon järjestelmiin. 

Ongelmia on aiheuttanut nimenomaisesti se, että ihmisen vaikutuksen paikallinen ja ajallinen vaihtelu ovat varsin suuria. Siksi oli hauska lukea japanilaisen Michinobu Kuwaen ja kumppaneiden USA:n tiedeakatemian julkaisusarjassa ilmestynyt artikkeli, johon he olivat koonneet tietoja ihmisen vaikutuksista 137 paikasta ympäri maailmaa viimeisten 7 700 vuoden ajalta. 

Tutkijat tunnistivat kolme ajankohtaa, jolloin ihmisen vaikutus lisääntyi voimakkaasti. Ensimmäinen ajankohta sijoittuu vuosien 1855–1890 aikaan, jolloin tapahtui merkittäviä teolliseen vallankumoukseen liittyviä muutoksia, kuten maaperän lyijypitoisuuksien ja järvien ravintotasapainojen muutoksia.

Vuosien 1909–1944 aikana taas havaittiin muun muassa siirtymiä siitepölyn koostumuksissa, mustan hiilen pitoisuuksien kasvua ja laajalle levinneitä vakaiden isotooppien muutoksia. Kolmas tutkijoiden tunnistama muutos oli vuosien 1948–1953 aikana tapahtunut muutos, joka kasvatti merkittävästi orgaanisten saasteiden ja mikromuovien määriä sekä toi esille plutoniumin ja ydinräjäytyksistä peräisin olevan modernin hiili-14:n. 

Tutkijoiden mukaan juuri vuosien 1948–1953 ajanjakso edustaa merkittävintä ihmisen maailmanlaajuista vaikutuksen kasvua, joka johti luonnon järjestelmien ja tärkeiden geokemiallisten indikaattoreiden nopeaan muuttumiseen. Niinpä heidän mukaansa antroposeenin alkamisajankohta tulisi sijoittaa vuoteen 1952.

Itse kannatan juuri tätä vuotta, koska silloin tapahtui paljon muitakin merkittäviä asioita kuin tutkimuksessa mainitut. Tarkoitan tietenkin sitä, että juuri sinä vuonna järjestettiin Helsingin olympialaiset sekä valittiin Armi Kuusela Miss Universumiksi. 

Lisäksi antroposeenin alkua vuonna 1952 tukee vahvasti se, että juuri silloin maksettiin viimeinen erä Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle ja maahamme alettiin varsinaisesti tuoda myytäväksi Coca-Colaa. Valitettavasti Suomen ensimmäinen suihkuhävittäjä otettiin käyttöön vasta seuraavana vuonna, mutta kuitenkin jo tammikuun 22. päivänä, joten laskettakoon sekin merkiksi uuden maailmanhistoriallisen kauden alkamisesta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Elämme juuri nyt kylmintä aikaa lähes 500 miljoonaan vuoteen
Historiallista tuontitavaraa
Kumulatiivisen kulttuurin alku

maanantai 15. tammikuuta 2018

Kohti muovitonta yhteiskuntaa

Länsimainen hyvinvointi perustuu ennen kaikkea tieteellis-teknisen osaamisen varaan. Sen kautta saavutettu elintaso on paljon korkeampi kuin maatalousvaltaisissa maissa.

Tieteellis-tekninen osaaminen on elintason lisäksi tuonut tullessaan joukon ympäristöongelmia, joiden takia esimerkiksi Pentti Linkola halusi jo vuosikymmeniä sitten palauttaa meidät 1800-luvulle tai vieläkin kauemmas menneisyyteen. Ja monet vähemmän radikaalit haluaisivat muuten vain ratkaista ongelmat kieltojen ja sanktioiden kautta.

Tieteellis-tekninen osaaminen on kuitenkin siitä mainio lähestymistapa, että se mahdollistaa myös syntyneiden ongelmien ratkaisemisen. Hyvänä esimerkkinä tästä on otsoniaukon syntymisen aiheuttaneiden freonien käytön korvaaminen kylmälaitteista tai suomalaisten jokien puhdistuminen 1980-luvulta alkaen.

Viime aikoina erityistä huolta on aiheuttanut valtamerien muoviintuminen. Ongelma on valtava, joten myös sen ratkaisemiseksi olisi löydettävä keinoja.

Yhdestä sellaisesta uutisoi Yle, jonka mukaan VTT ja sen teolliset yhteistyökumppanit ovat käynnistäneet koelaitoksen, jonka avulla kehitetään esimerkiksi styroksille, pakkausmateriaalille tai kuitukankaille vaihtoehtoisia puupohjaisia tuotteita. Juttu on otsikoitu paljon lupaavasti "Muovin valtakausi loppuu – sellu tunkee tilalle", eikä tieteen ja tekniikan menneisyyden tuntien ole syytä epäillä, ettei näin tulisi myös käymään.

VTT:n koelaitokselle on luonnollisesti syytä toivoa menestystä. Samalla on todettava, ettei mikään tieteellis-tekninen kehitys mahdollista maapallolle rajatonta väestönkasvua. Se on valitettavasti ongelma, jonka ratkaisua ei ole näköpiirissä edes minkäälaisten koelaitosten varassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka maapallo pelastuu?
Tiede on hyödyllisin instituutiomme
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Ruokaperhosesta nousi hypoteesi

Kuten tunnettua, on maailma hukkumasssa muovijätteeseen. Aamun lehti puolestaan kertoi, että evoluutiobiologi Federica Bertocchi on havainnut vahakoisa-nimisen perhosen toukkien pystyvän hajottamaan muovia. Jotkut ihmiset puolestaan syövät näitä toukkia.

Jutussa arveltiin, että itse asiassa Bertocchin havaitsema muovia hajottava eliö ei ilmeisesti ole perhonen, vaan siihen assosioitunut bakteeri. Tutkimus on vasta aivan alkuvaiheessa, sillä sen enempää tuota bakteeria kuin muovia hajottavaa entsyymiäkään ei ole tunnistettu.

Aamun lehdessä arveltiin, että tehdyn havainnon seurauksena voitaisiin maailman muovijätettä ryhtyä tuhoamaan valmistamalla vielä tuntematonta entsyymiä massatuotannossa. Suomeksi se tarkoittaisi todennäköisesti geneettisesti muokattujen mikrobien valjastamista entsyymin tuottamiseen, sen eristämistä ja mahdollista lisägeenimuokkausta, jotta se toimisi muuallakin kuin perhosen toukan yhteydessä. Tämä tie lienee varsin pitkä, eikä lopputuloksen tehokkuudesta ole varmuutta.

Tässä vaiheessa on syytä vaihtaa näkökulmaa. Vaikka entsyymin muokkaaminen ja tuottaminen saattaakin tarjota joskus tulevaisuudessa yhden mahdollisuuden muovin hävittämiseen, on havainnon suurin merkitys kuitenkin toisaalla eli perustutkimuksellisen tiedon tuottamisessa: sehän osoittaa, ettei muovin hajottaminen ole biologiselle evoluutiolle mahdoton haaste.

Siten lienee aivan selvä, että siellä missä on suuria muovijätemääriä, kehittyy evoluution kautta ennemmin tai myöhemmin myös vapaana eläviä bakteerikantoja, jotka hyödyntävät tarjolla olevaa resurssia. Luultavasti on jo kehittynytkin.

Tämä ei tarkoita, että muovia voisi heitellä tästä eteenpäin huoletta luontoon. Mutta se tarkoittaa sitä, ettei muovijätteestä ole pysyväksi haitaksi luonnolle, vaan se poistuu sieltä aikanaan. Sitä ennen pilkkoontunut muovi kuitenkin aiheuttaa suurta haittaa monille eläimille.

Niin tai näin. On joka tapauksessa selvää, että nyt tehty havainto osoittaa luonnon biologisen tai oikeastaan biokemiallisen monimuotoisuuden laajuuden.

Tieteellisesti mielenkiintoista on seurata myös muovia hajottavien bakteerien kehittymistä - nyt havaitun perhostoukan tuntemattoman entsyymin ajatellaan hajottavaan muovia jonkin mehiläisvahaa hajottavan entsyyminsä jonkinlaisena virhetoimintona tai epätarkkuutena.

Jatkossa samankaltaisia muovia hajottavia virhetoimintoja löytynee lisää sieltä, missä muovia esiintyy paljon. Niiden tehokkuus kasvaa mutaatioiden ja luonnonvalinnan seurauksena kun tehokkaimmin muovia hajottavat bakteerit lisääntyvät muoviympäristössä muita bakteereja tehokkaammin. Näin ihmisen muovijäte vaikuttaa maailman mikrobiston koostumukseen.

Sitä kutsutaan evoluutioksi. Ja tässä kirjoituksessa kuvaamaani ennustetta muovia tehokkaasti hajottavien mikrobien kehittymisestä hypoteesiksi. Kyseisen hypoteesin testaamista taas voidaan pitää tieteenä - tai ainakin yhtenä sen keskeisenä mekanismina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:ssa kuolee 25000 ihmistä vuodessa välinpitämättömyyden seurauksena
Yksisarvisia
Evoluutioteorialla on ennustusvoimaa

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!