Niinpä jauhomatoja kuivataan ja jauhetaan monissa maissa tortillajauhojen sekaan. Lisäksi niitä syötetään usein lemmikkieläimille, erityisesti linnuille ja matelijoille. Euroopan ruokavirasto on luokitellut jauhomadon turvalliseksi ihmisravinnoksi.
Tuoreessa Science-lehden tapahtumakoosteessa kerrottiin mielenkiintoinen uutinen, että jauhopukkeja ryhdytään jalostamaan Ranskassa. Tarkoituksena on tuottaa nopeammin kasvavia ja lisääntyviä, toukkia, joilla on aiempaa tehokkaampi ruoan kulutus ja parempi taudinaiheuttajien vastustuskyky. Näin matojen teollinen tuotanto ravinnoksi ihmisille ja eläimille tulisi entistä tehokkaammaksi.
Jalostuksen pohjaksi oli jauhopunkin genomisekvenssi määritetty ja sen perusteella voitiin arvioida, että haluttujen ominaisuuksien periytyminen on monigeenistä, joten jalostusprosessi ei tule olemaan kovin yksinkertaista. Sen ratkaisemiseksi jalostaminen perustetaan laajamittaiseen valintaprosessiin, minkä alan asiantuntijat arvelevat nopeuttavan tuloksen saavuttamista.
Asia on tärkeä, sillä jauhomatojen jalostuksen arvioidaan vähentävän ihmis- ja eläinravinnon proteiinituotannon kasvihuonekaasupäästöjä paljon muita proteiinituotannon vaihtoehtoja alhaisemmalle tasolle. Niinpä toivotan teille, arvoisat lukijani, kärsivällisyyttä odotellessanne aikaa, jolloin voitte vaihtaa yhä epätrendikkäämmiksi käyvät naudanfileet, broilerinjalat, kirjolohifileet ja porsaankyljykset herkullisiin jauhomatotortilloihin ja sitä kautta pelastaa maailman.
Mutta mitähän tästä kaikesta ajatellaan Kallion punavihreässä kuplassa tai Pohjanmaan lakeuksilla?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
