Älä hyysää kotonasi torakoita!

Torakat ovat vastenmielisiä ihmisasuntojen ja julkisten tilojen asukkeja, jotka pilaavat ruokavarastoja. Ne ulostavat ruokailupaikoilleen ja aiheuttavat siten ruuan pilaantumista ja levittävät tauteja. 

Torakka‐allergeenien tiedetään myös olevan merkittäviä riskitekijöitä lasten allergisen nuhan ja astman kehittymisessä ja esiintymisessä, erityisesti pienituloisissa kaupunkitalouksissa. Lisäksi torakan suolisto sisältää monimuotoisen mikrobiyhteisön,  joka vapauttaa suuria määriä endotoksiineja eläimen ulosteisiin.

Tuoreessa tutkimuksessaan Madhavi L. Kakumanu ja kumppanit selvittivät torakoiden esiintymisen ja kotitalouksien endotoksiinipitoisuuksien välistä kausaalista yhteyttä, ja havaitsivat naaraiden erittävän suuria ja koiraiden vähän vähäisempiä määriä endotoksiinia. Tämä näkyi torakoiden saastuttamien kotien pölyssä ja ilmansuodattimissa merkittävästi korkeampina allergeeni- ja endotoksiinipitoisuuksina verrattuna sellaisiin koteihin, joissa torakoita ei ollut. 

Osassa torakoiden asuttamista kodeista tehtiin hyönteismyrkytys, mikä vähensi merkittävästi sekä torakoiden että allergeenien ja endotoksiinien pitoisuuksia. Sen sijaan torakoilla saastuneissa vertailukodeissa niiden pitoisuuksissa ei tapahtunut muutoksia.

Tämän seurauksena tutkijat päättelivät, että torakat ovat merkittävä endotoksiinien ja voimakkaiden allergeenien lähde. Ja sen seurauksena niiden esiintyminen johtaa usein ihmisten sairastumiseen astmaan ja allergisiin oireisiin. Tästä syystä torakoita ei ole järkevää hyysätä kotonaan tai työpaikalla, vaan ne kannattaa hävittää heti havaitsemisen jälkeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Metsätuhohypoteesi ja sen testaaminen
Russakan ihmeelliset seikkailut
Astmainen äiti tartuttaa tautiriskin lapseensa kohdussa

Allergia ja astma - uutta tutkimustietoa

Allergiat ja astma ovat yleistyneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Syyksi epäiltiin aluksi ilman epäpuhtauksia  ja erilaisia saasteita, mutta tämä teoria kaatui kun Saksojen yhdistyessa epäpuhtaassa ympäristössä eläneet itäsaksalaiset olivat vastoin kaikkia oletuksia huomattavasti terveempiä kuin länsisaksalaiset.

Syntyi uusi hypoteesi, jonka mukaan allergia ja astma johtuisivatkin liian korkeasta hygieniatasosta. Tämä käsitys on nykyisin vallitseva, mutta esimerkiksi suomalaisessa päiväkotitutkimuksessa hygienian merkitystä astmalle ei voitu osoittaa. Asia on siis edelleen tutkimuksen alla, eikä ehkä aivan näin yksinkertainen.

Selvää on kuitenkin, että hygieniahypoteesi on ainakin pääosiltaan oikea. Jo aiemmin kirjoitin ihmisestä superorganismina, ja tämäkin asia näyttäisi linkittyvän siihen. Ylipäänsä tutkimuksen edistyessä on yleistynyt käsitys, ettei biologia ole niin yksinkertaista, että yksi eliö kuten ihminen olisi riippumaton kaikista muista eliöistä. Sen sijaan kaikki eliöt ovat vaihtuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ja nämä vuorovaikutukset säätelevät merkittävästi niiden kaikkien elämää.

Uusi tutkimus vahvistaa edelleen hygieniahypoteesia. Siinä havaittiin että lasten astmaattisuus korreloi suoraan lastenhuoneesta löytyneiden mikrobien monimuotoisuuteen. Toisin sanoen mitä useampia mikrobilajeja lapsen huoneesta löytyi, sitä epätodennäköisemmin hän sairasti astmaa. Hiukan vanhempiin kotieläinten hyödyllisyyteen astman ehkäisyssä liittyviin käsityksiin tämä tulos linkittyy sitä kautta, että mikrobidiversiteetti oli korkeimmillaan maatiloilla elävien, ja terveimpinä pysyvien, lasten huoneissa. Tutkimus siis tukee voimakkaasti hygieniahypoteesia.

Allergioihin liittyen on juuri ilmestynyt toinenkin tutkimus. Se koskee pujoa, jota pidetään yhtenä pahimmista allergioiden aiheuttajista. Tämän ikävän kasvin siitepölyn on nyt ilmestyneessä uudessa tutkimuksessa havaittu yleistyneen viimeisten lämpimien vuosien aikana: yksinkertaisesti kasvin kukinta-aika on pidentynyt sekä alku- että loppupäästään. Näin pujoallergikoilla on ennustetun ilmastonmuutoksen mahdollisesti edetessä tiedossaan entistä hankalampia kesiä.

Kaikkinensa tämänkin blogikirjoituksen sisältö osoittaa, että tieteellinen tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa mitä erilaisimmista asioista. Allergian ja astman suhteen tutkimus on tuottanut leegion lääkkeitä, joilla voidaan oireita lievittää tai joskus jopa käytännössä poistaa. Vielä paremmaksi tilanne muuttuu, kun ymmärrämme astman ja allergioiden syntymekanismit ja pystymme muuttamaan elintapojamme siten, etteivät nämä ikävät riesat pääse koskaan edes puhkeamaan. Siksi on tärkeää jatkaa niin lääketieteellistä kuin muutakin tutkimusta. Siihen sijoitetut yhteiskunnan varat tulevat aikanaan monikertaisesti takaisin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihminen - superorganismi
Liikunta pidentää ikää!
Miksi media vaikenee tieteen menestyjistä?
Mykoplasma
HIV, matkailu ja nuhakuume
Urheilu ja astmalääkkeet