HS:n mukaan nuorisoväkivalta ei yhtä tärkeää kuin närpiöläisen tomaatinviljelijän rikosepäily

Helsingin sanomien mukaan närpiöläistä "Jan-Erik Siggiä ei ole tuomittu mistään rikoksesta eikä vielä ole selvää, nostetaanko häntä vastaan syytteitä. Tapaus on nyt siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan. Todennäköisesti kesän jälkeen kerrotaan, nostetaanko epäiltyjä vastaan syytteitä."

Tästä huolimatta lehti teki yksityiskohtaisen artikkelin Siggin mahdollisista vakavista rikoksista. Miehen nimi tuotiin julkisuuteen, "hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi ja jotta epäily ei leimaa muita paikallisia viljelijöitä".

Jäin jutun luettuani ihmettelemään, miksi tuo jälkimmäinen perustelu ei käy edes rikoksista tuomittujen afrikkalaisten tai lähi-itäläisten maahanmuuttajien nimien kertomiseen. Tai miksei "maahanmuuttajien merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus" kelpaa edes heidän taustansa kertomiseen, jos kerran yksityisen ihmisen nimen ja taustan mainitsemiseen riittää hänen yhteiskunnallinen asemansa?

* * *

Tätä jouduin ihmettelemään lukiessani samaisen HS:n numeron juttua siitä, kuinka 13-vuotias poika oli ryöstetty ja pahoinpidelty arabianrantalaisen kotinsa porraskäytävässä. Tekijöistä kerrottiin ainoastaan pari-kolme vuotta uhria korkeampi ikä. Ja heidän lukumääränsä.

Ryöstetyn äiti kertoi myös, että "poika kertoi jälkikäteen, että kavereilta on muualla Helsingissä varastettu päältä vaatteita, mutta ilman väkivaltaa". Siis ketkä tai minkälaiset ihmiset ovat varastaneet vaatteita nuorten päältä? 

* * *

Tässä asiassa olisi myös tyhmimmänkin punavihreän toimittajan aika ymmärtää, että median vaikeneminen rikosten tekijöistä ja taustoista johtaa juuri siihen, mille HS perusti rikoksesta epäillyn - mutta syyttömyysolettaman perusteella syyttömän - henkilön nimen julkaisemisen. Eli syyttömien lähi-itäläisten ja afrikkalaisten maahanmuuttajanuorten kollektiiviseen syyllistämiseen.

Vai arveleeko jutun kirjoittanut Pipsa Sinkko-Westerholm ihmisten kuvittelevan, että pääkaupungin nuorisorikolliset ovat jusseja, pekkoja ja villejä tai vladimireja ja olegeita? Ehei, kyllä suurin osa suomalaista yhdistää nämä tapaukset muhammedeihin ja ahmedeihin ja samalla kaikkiin lähi-itäläis- ja afrikkalaistaustaisiin nuoriin. Siis myös sellaisiin, jotka eivät ole elämässään tehneet ensimmäistäkään rikosta ja pyrkivät parhaansa mukaan integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ja mitä tulee asian yhteiskunnalliseen merkitykseen, niin ei kai tuoreeseen hallitusohjelmaan olisi kirjoitettu vähäpätöisestä asiasta, että "hallitus tunnistaa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi." Eikä tätä toteamusta seuraisi lähes kahden sivun mittaista tekstiä siitä, mitä asialle aiotaan tehdä.

* * *

Lopuksi en voi olla mainitsematta uutista, jossa kerrottiin Kongosta saapuneiden islamistimilitanttien surmanneen 41 koululaista Länsi-Ugandassa. Olin sikäli yllättynyt, etten ollut koskaan ajatellut islamin olevan merkittävä uskonto Kongossa. 

Mutta näin se vain on siitä huolimatta, että englanninkielisen Wikipedian mukaan ainoastaan yksi prosentti kongolaisista olisi muslimeja. Sen sijaan HS:n jutussa mainitusta islamistisesta Liittoutuneiden kansainvälisten voimat -järjestöstä oli jopa oma suomenkielinen Wikipediasivu, jonka mukaan järjestö on kongolais-ugandalainen ja sen tavoitteena on saattaa sharia-laki voimaan Ugandassa. Tätäkään HS ei tosin katsonut tarpeelliseksi kertoa.

Pitäisikö tässä lopuksi todeta - edelleen julkisuudessa katkeruuttaan vuodattavaa - Timo Soinia mukaillen, että "missä islam, siellä ongelma"? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa kristittyjen ja muslimien välisistä eroista
Mystinen nuorisoaines tekee väkivaltarikoksia
Enemmän ja vähemmän onnistunutta kuntatason maahanmuuttopolitiikkaa

Italian uhkailusta ja Ugandan esimerkillisyydestä

Aamun lehdessä oli kaksi näkökulmaa nykyajan kansainvaellukseen, jossa kehitysmaalaiset siirtyvät pois kotimaistaan kohti länsimaita. Ensimmäisessä jutussa kerrottiin siitä, kuinka Italia on uhannut lopettaa kansainvälisten järjestöjen organisoiman kuljetuspalvelun Libyasta Välimeren yli saapasmaahan, mikäli muut EU-maat eivät ota vastaan tulijoita.

Tähän kansainvaellukseen osallistuvat sellaisten maiden asukkaat, joiden kotimaassa ei esiinny erityisempää hätää eikä vainoa. Tulijat ovat peräisin lähinnä Guineasta, Nigeriasta, Norsunluurannikolta ja Bangladeshista.

Niinpä Italiaan tulleista turvapaikan tarpeessa on vain alle kolme prosenttia. Sen seurauksena suurin osa heistä ei koskaan edes hae turvapaikkaa, vaan he vain katoavat jonnekin päätyäkseen todennäköisesti harmaiden työmarkkinoiden, rikollisuuden tai joissakin maissa paperittomille järjestetyn tuen varassa eläviksi.

Siksi olisin hyvin onnellinen, mikäli muut EU-maat eivät taipuisi Italian painostuksen edessä, vaan kehottaisivat sitä toteuttamaan uhkauksensa. Vielä parempi olisi, jos myös muut Välimeren pohjoisrannan valtiot liittyisivät Italian seuraksi ja kieltäytyisivät ottamasta vastaan järjestöjen ihmiskuljetusaluksia.

* * *

Aamun lehden toinen juttu oli Suomen Kenian suurlähetystön edustuston päällikön sijaisen, Ramses Malatyn kirjoitus siitä, kuinka Uganda pitää rajansa avoimina kaikille tulijoille ja tarjoaa näille samat peruspalvelut kuin omille kansalaisilleenkin.

Kirjoituksen mukaan Ugandan BKT kansalaista kohden on 700 dollaria kansalaista kohden, joten peruspalvelut lienevät varsin vaatimattomat. Eivätkä siten toimi samanlaisina vetovoimatekijöinä tulijoille kuin eurooppalainen sosiaaliturva.

Malaty kertoi myös siitä, kuinka tulijat ovat piristäneet Ugandan taloutta. Hänen mukaansa heidän perustamansa yritykset ovat luoneet uusia työpaikkoja sekä virkistäneet kauppaa. Tulijat ovat myös tuoneet mukanaan uusia taitoja ja osaamista kahvinkasvatuksesta käsitöiden tekoon.

Jäin itsekseni miettimään, että olisikohan noilla taidoilla suurta käyttöä myös Suomessa ja muualla Euroopassa? Vai olisiko lopputulos kuitenkin sellainen, ettei tulijoiden mukana tänne saataisi juuri lainkaan länsimaissa hyödynnettävää osaamista.

Malaty tarjosi Ugandaa myös esimerkiksi Suomelle. Maassa on 1,2 miljoonaa pakolaista, joten vastaava määrä tänne tulijoita aiheuttaisi varmasti jonkinlaisia vaikutuksia myös suomalaisiin peruspalveluihin tilanteessa, jossa julkisella sektorilla on muutenkin vaikeuksia ylläpitää niitä.

Toisaalta olen kahdessa asiassa samaa mieltä Malatyn kanssa Ugandan esimerkillisyydessä. Ensimmäinen on se, että tulijoiden toimeentulo voitaisiin veronmaksajien varojen jakamisen sijasta turvata antamalla heille syrjäseuduilta tilkku maata, jolla he saisivat oikeuden oikeuden tehdä työtä ja yrittää.

Tämä olisi paljon anteliasta sosiaaliturvaa kestävämpi ratkaisu - eikä varmasti toimisi vetovoimatekijänä. Rasismiksikaan sitä tuskin voisi leimata, koska karjalaisten maaseudun asukkaiden pakolaisuushan hoidettiin aikanaan juuri näin.

Toinen asia mistä olen samaa mieltä Malatyn kanssa on se, että perimmäisten syiden eli konfliktien pysäyttäminen on ainoa kestävä ratkaisu pakolaisongelmiin ja maiden kehittymiseen. Siksi eurooppalaisten maiden sinisilmäinen vastaanottopolitiikka on yksiselitteisesti turhaa voimavarojen haaskausta, minkä sijaan käytettävät varat olisi sijoitettava lähtömaissa erityisesti väestönkasvun rajoittamiseen sekä nuorten tyttöjen ja poikien kouluttamiseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maailman nälän, hädän ja kurjuuden perimmäinen syy selvisi
EU:n Afrikanpolitiikka uusille urille - kehitysapurälssi kauhistui
Avustusjärjestöt tuplajättipotin perässä