Miksei Mikkelissä asunut puukottaja ollut "mikkeliläismies"?

Kuten arvoisa lukijani tietää, on suomalaismedioilla tapana uutisoida somaleiden, irakilaisten ja muiden kehitysmaalaisten tekemiä rikoksia kuvaamalla heitä "espoolaismies"-tyyppisillä nimityksillä. Näiden rikollisten etniseen taustaan viitataan useimmiten vasta sen jälkeen, jos oikeus on tuominnut heidät – ja silloinkin vain, mikäli heidät on passitettu vähintään kahden vuoden vankeuteen.

Siksi minun kulmakarvojani nostatti otsikko, jonka mukaan "ukranalaisäiti ja lapset saivat suojelua Suomen viranomaisilta, mutta perhettään vuosia jäljittänyt mies pääsi puukottamaan – oikeudenkäynti alkaa Tampereella". Uhri oli saanut Suomesta humanitaarista suojelua sen jälkeen, kun mies oli kohdistanut häneen ja heidän lapsiinsa väkivaltaa.

* * *

Kulmakarvojani liikutti siis se, että ukrainalaisnainen oli vähintäänkin samanlainen pakolainen kuin Suomessa oleskelevat kehitysmaalaiset, mutta siitä huolimatta hänen ja hänen ukrainalaisen miehensä etninen tausta tuotiin esille jo ennen oikeudenkäynnin alkamista – toisin kuin tehdään rikoksista epäiltyjen afrikkalaisten tai lähi-itäläisten konnien kanssa. 

Ja itse asiassa, juttuun nyt perehdyttyäni huomasin, että pariskunnan ukrainalaisuus tuotiin esille jo silloin, kun nyt oikeuteen edenneestä puukotuksesta uutisoitiin. Miksei Mikkelissä asuneesta miehestä käytetty silloin ilmaisua "mikkeliläismies", vaikka se olisi ollut loogista siinä valossa, että vaikkapa Turussa asunutta somalipuukottajaa olisi epäilemättä kutsuttu "turkulaismieheksi".

* * *

En tietenkään väitä, että ongelma tässä kaikessa olisi ukrainalaismiehen kutsuminen ukrainalaiseksi. Sen sijaan pidän ongelmana lehdistön kehitysmaalaisiin kohdistuvaa tekijän etniseen taustaan liittyvää harhaanjohtamista ja salailua, joka – nyt kulmiani nostattaneen tapauksen valossa – kohdistuu vieläpä epätasa-arvoisesti eri maahanmuuttajaryhmiin. 

Siksi esitän lopuksi myös arvauksen siitä, miksi lehdistömme eli suomalainen toimittajakunta asettaa Suomessa asuvat ihmiset etnisen taustansa perusteella eriarvoiseen asemaan. Kyse on mitä ilmeisimmin pyrkimyksestä arvoliberalismiin kallellaan olevien journalistiemme yhteisestä pyrkimyksestä pimittää suomalaisilta maassamme harjoitetun humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan seurauksia. Siis – selkokielellä sanottuna – toimittajien lukijakuntaansa kohdistamasta röyhkeästä harhaanjohtamisesta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arvoituksellisia väkivallan tekijöitä
Kotoutumistukea maahanmuuttajille
Henri, Mikael ja "äijä" Jennan kimpussa

Kuinka työllistää luku- ja kirjoitustaidoton ihminen?

Mikkeliläisen liikelaitoksen rehtori ja kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja toteavat mielipidekirjoituksessaan, että maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen pitäisi panostaa. Heidän mukaansa on oleellista huomata, että "alhainen koulutustaso on monen maahanmuuttajan työllistymisen esteenä".

Tämä on tietenkin totta, mutta sen jälkeen kirjoituksessa sotketaan iloisesti humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto. Jutussa puhutaan jälkimmäisen edistämisestä, mutta käytännössä kirjoitus koskee humanitaarisn perustein maahamme tulijoita. 

Siis heitä, joiden parissa jopa luku- ja kirjoitustaito omalla kielellä on hakusessa. Siksi onkin syytä kysyä, että minkälaisia ovat ne työtehtävät, joita tällaisella osaamisasteella varustetut henkilöt voisivat Suomen kaltaisessa korkeaan osaamistasoon rakentuvassa yhteiskunnassa tehdä?

Kirjoituksen varsinainen motiivi - eli julkisen rahoituksen suuntaaminen oman työpaikan varmistamiseksi - selviääkin sen loppupuolelta. Siellä ehdotetaan kirjoittajien viitekehyksen käyttämistä maahanmuuttajien työelämävalmiuksien kohottamisessa. 

Tämä ei tietenkään ole väärin: jokainen saa puhua oman työpaikkansa säilyttämisen puolesta. Olisi kuitenkin rehellistä erotella toisistaan työperäiset ja humanitaariset maahanmuuttajat ja myöntää, etteivät ensin mainitut tarvitse nykyisten tarveharkintasäädösten voimassa ollessa lainkaan kotouttamistoimia ja jälkimmäistenkin osalta niistä on vain rajallinen hyöty. 

Siten yhteiskunnan kannalta olisi tarkoituksenmukaista säilyttää entisellään nykyinen työlupamenettely ja kiristää huomattavasti laajalti väärinkäytetyn humanitaarisen maahanmuuton ehtoja. Siten yhteiskunnan velkavetoiset resurssit säästyisivät tähdellisempiin tarkoituksiin kuin luku- ja kirjoitustaidon opettaminen aikuisille ihmisille, joiden työllistymisennuste on joka tapauksessa käytännössä olematon. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutosta ja sen liepeiltä
HS vähätteli ja Paavo Arhinmäki huuteli maahanmuuttoasioissa
Maahanmuuttajien matkasta työelämään

Monikulttuurinen kansallisraati ja muut maahanmuuttajien kotoutumista ehkäisevät ratkaisut

Lappeenrannassa on päätetty perustaa maahanmuuttajille oma kansallisraati. Raadin tehtävänä on pohtia sitä, miten Lappeenrantaan muuttaneet maahanmuuttajat kokevat asumisen kaupungissa ja kuinka he haluaisivat osallistua Lappeenrannan arkeen sekä madaltaa maahanmuuttajien osallistumiskynnystä ja kannustaa heitä ottamaan osaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen.

Mikkelissä puolestaan maahanmuuttajat ovat saaneet oman asiakaspalvelijan kertomaan yhteiskunnan heille tarjoamista palveluista. Äänekoskelle sen sijaan on avattu maahanmuuttajia varten neuvontapiste. Ja kaikkihan muistamme syrjimättömät uimavuorot maahanmuuttajanaisille. 

Näistä maahanmuuttajien omista palveluista voidaan päätellä kaksi asiaa. 1) Maahanmuuttoon liittyy merkittäviä ongelmia, jotka 2) halutaan ratkaista eristyistoimenpiteillä.

Tässä yhteydessä minua ihmetyttää se, miksi suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa ei oteta mallia siitä amerikkalaispolitiikasta, jonka avulla somalit ovat kotoutuneet hyvin Fort Morganin kaupunkiin. Siellä onnistuminen on perustunut siihen, ettei maahanmuuttajia varten luoda uusia rakenteita, joissa on etuliite "pakolais-sitä" tai "maahanmuuttaja-tätä", vaan asiat hoidettaan samalla tavoin kuin kantaväestölläkin". 

Eli maahanmuuttajien kotouttamisongelmalle on jo olemassa käytännössä hyväksi osoitettu ratkaisu. Mutta miksi sitä ei sovelleta Suomessa? Siksikö, ettei sellaisen ratkaisun varaan voi kukaan rakentaa verorahoilla pyörivää maahanmuuttobisnestä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Jälkeenjääneet maahanmuuttajalapset

Mitä meidän tulee oppia Venäjän aggressiosta Ukrainaa kohtaan

Suomalaisnuorukainen lensi paratiisiin nauttimaan 72 neitsyen suloista