Neandertalilaiset ja denisovalaiset olivat esihistoriallisia ihmisiä, jotka risteytyivät jossain määrin myös nykyihmiseen johtaneen ihmislinjan jäsenten kanssa. Tähän liittyen, kansainvälinen tutkimusryhmä – Diyendo Massilani ja kumppanit – on nyt julkaissut noin 110 000 vuotta sitten eläneen neandertalilaisen fossiilista eristetystä DNA:sta koko perintöaineksen. Se on ensimmäinen tästä lajista määritetty miehen genomi.
Kyseinen neandertalilaismies oli kuollut Denisovan luolassa Altai-vuorilla, eli samassa paikassa, jossa on aika ajoin elänyt myös denisovalaisia. Tutkijaryhmän tulosten mukaan mies kuului ihmisryhmään, joka oli läheisempää sukua toiselle, noin 10 000 vuotta aiemmin eläneelle – mutta samasta luolasta löytyneelle neandertalilaiselle – kuin Euroopassa eläneelle lajitoverilleen tai noin 80 000 vuotta sitten elämeelle toisesta Altai-vuorten luolasta löytyneelle neandertalilaiselle.
Kummankin nyt sekvensoidun Denisovan luolan neandertalilaisen genomissa oli denisovalaisilta peräisin olevia geenejä, eli lajit risteytyivät keskenään ainakin Altai-vuoriston alueella yli 100 000 vuotta sitten. Tämä oli yllättävää, koska myöhemmissä Altai-alueen tai Länsi-Euroopan neandertalilaisissa ei ole viitteitä tällaisesta risteytymisestä.
DNA:n perusteella voitiin – homotsygoottisten kromosomialueiden laajuuden perusteella – päätellä myös, että 120 000 – 80 000 vuotta sitten Altai-alueella elävät neandertalilaiset elivät pienemmissä ja eristyneemmissä ryhmissä kuin myöhemmät Euroopan neandertalilaiset (54 000–40 000 vuotta sitten). Lisäksi tutkijat huomasivat, että näihin populaatioihin kuuluneiden neandertalilaisten genomisekvenssit poikkesivat toisistaan enemmän kuin nykyihmisten toisistaan kauimmas eriytyneiden populaatioiden (Keski-Afrikan Mbuti-kansa ja Uuden Guinean ylänköpapualaiset) perimät.
* * *
Edellä lyhyesti kuvaamani tutkimus ei liene suoraan hyödynnettävissä kaupallisiin tarkoituksiin. Sen sijaan se tyydyttää uteliaisuuttamme ja täyttää tiedontarvettamme: onhan menneen maailman avautuminen kieltämättä mitä kiehtovinta tietoa.
Ehkäpä uteliaisuutta ja tiedontarvetta tärkeämpää on kuitenkin se, että tieteen edistyessä ihmiskunnan tietoisuus omasta itsestään ja maailmasta lisääntyy. Ja samalla se vaikuttaa aikanaan siihen näkemykseen, joka meillä on itsestämme ja siitä maailmasta, missä elämme.
On toki totta, ettei tämä näkemys vaikuta kaikkiin maailman ihmisiin: onhan siinä suuri ero, miten esimerkiksi Afganistanin talebanit tai sekularisoituneet eurooppalaiset näkevät maailman. Siinä missä ensin mainittujen elämää ohjaavat 600-luvulla eläneen profeetan ja sotapäällikön sekavat kirjoitukset, tekevät jälkimmäiset jokapäiväisiä päätöksiään modernin tieteellisen tiedon perusteella – joskin sitä yleensä erikseen tiedostamatta.
Paleogenomiikan – jota kuvaamani tutkimus edustaa – panos tähän kokonaisuuteen ei ehkä ole kovin ratkaiseva, muttei myöskään häviävän pieni. Luohan tietoisuus muinaisten sukulaislajitovereidemme elämästä pienissä erillisissä populaatioissa, pariutumisesta keskenään – ja meidän esi-isiemme kanssa – sekä niiden sukulinjojen sammumisesta taustaa nykyisen ihmiskunnan ja sen kansojen ymmärtämiselle.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ratkaisiko lyijymyrkytys ihmisten evoluution suunnan?
Afrikkalaisia ihmisiä ja apinaihmisiä
Historiallinen ihmisryhmien sulautuminen
Tekstit
Kiitos mielenkiintoisesta tiedonpalasesta. Talebaneille ja vastaaville tällainen tiedon lisäys on varmaankin haram kun sitä ei löydy koraanista. Ja jotkut hölmöt sekularisoituneet eurooppalaiset kuvittelevat vieläkin, että 600-lukuun jämähtäneet talebaanit tai vastaavat ja sivistyneet ihmiset voisivat elää yhdessä :)
VastaaPoistaKyllä he sen tietävät mutta tarkoitus onkin, että talebanit, isikset ym. kaltaisensa antavat sen viimeisen kuolemaan johtavan iskun länsimaalaiselle kulttuurille ja sivistykselle.
PoistaMonet ei-talebanilaiset kyllä pyrkivät olemaan tietämättä mitään näistä asioista, koska mitä enemmän geenitutkimusta tehdään sitä selvemmäksi tulee, että eri rodut eroavat toisistaan ei vain fyysisten vaan myös kognitiivisten ominaisuuksien osalta. Ja erot vastaavat pitkälti rodullisia stereotypioita.
VastaaPoistaTotta kyllä. Faktahan on, että länskärit (europiaanot, yms.) ovat pääosin sapiens-neanderthal väkeä, Itä-Aasialaiset taasen sapiens-denisova väkeä. Sitten jossain Siperian keskellä on niitä, joilla on kaikkea kolmea (mutta niitä vähän). Ainoat puhtaat sapiensit sen sijaan ovat (piki)mustat afrikkalaiset. On yllättävää etteivät viimeisimmät ole siitä mitään omaa rotuteoriaansa luonut.
Poista"On yllättävää etteivät viimeisimmät ole siitä mitään omaa rotuteoriaansa luonut." Kenties kognitiiviset kyvyt eivät riitä,
PoistaKiitos mielenkiintoisesta artikkelista. Mahtoiko viimeinen neandertalilainen Gibraltarilla miettiä kansansa kohtaloa, niin kuin minä mietin oman kansani kohtaloa täällä korpien kätköissä?
VastaaPoistaMinä näen taas tässä haaveen Homo Novuksesta, uudesta Homo Sovieticuksesta, joka vaan tällä kertaa on geneettisesti disponoitu sekulääriin ja liberaaliin demokratiaan. Jämeräleukainen sivistynyt keskiluokka marssii kohti loistavaa tulevaisuutta.
VastaaPoistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialistinen_realismi#/media/Tiedosto:Berlin_-_Haus_des_Lehrers_-_Mosaik_-_West_b.jpg
Niinhän tuo mennyt maailma näyttää avautuvan joka päivä uudestaan ja uudestaan, ainakin TV:ssä, kun jatkuvasti tulee samaa tarinaa natseista, kaikki ei natsit on tietysti viattomia enkeleitä, hirveisiin natseihin verrattuna ne talibanitkin.
VastaaPoistaOlihan ne Saksalaiset hirveitä natseja, juu, ei mitään kiitosta ikinä ole tästä maasta annettu vaikka ilman Saksaa, tämä maa olisi nyt ryssälä.
VastaaPoistaEntisessä kotikaupungissa vaikutti romuluinen Manninen -niminen mies. Kutsuimme häntä Gro-Manniseksi.
VastaaPoistaRakenteista ei tietenkään voi päätellä kognitiivisiin ominaisuuksiin päin. Aivojen rakenteellisista toiminnoista emme tiedä vielä paljoakaan, ja voi olla ettemme nykyisen "kartesiolaisen" rationaalisuutemme ehdoilla koskaan niitä opikaan tuntemaan. Ehkä, ehkä ja ehkä. Ehkä kvanttifysiikassa edes jotenkin täsmentyy jokin raja tietojemme mahdollisuuksille?
VastaaPoistaEi ole vain niin, että suuret kulttuurit pitäisi nähdä täydellisesti yhteismitattomina -- niin että tylsämieliset ja itse asiassa ihmisyyttä halvetavat jutut "kaikkien ihmisten pohjimmaisesta samanlaisuudesta" voitaisiin jättää omaan poliittis-ideologiseen arvoonsa -- van on niin, että esimerkiksi oman eurooppalaisen kulttuurimme piirissä olemme kokeneet kognitiivisesti aivan eriperusteisia ajattelun aikakausia. Niitä ei vain opeteta meille missään koulussamme --- noo, ehkä filosofian tiedekunnissa olisi omilla aivoeväillä niihin omaehtoisesemmin paneutua, mutta meillähän filosofit ovat enemmän teologeja kuin ajattelijoita.
Itse asiassa tuohon blogitekstin otsikkoon "Mennyt maailma avautuu vähitellen" jo sisältyy paljon visuaalisia mielteitä, jotka eurooppalaiselle ihmiselle ovat oleet mahdollisia ja tyypillisiä vasta uudella ajalla.
PoistaPrimitiiviset jumaluudet palautuvat kaikkiallisuuden ja kaikkivoipaisuuden kokemuksiin, jotka jokaisella ihmisellä on varhaisimmassa syntymän jälkeisessä lapsuudessaan. Ne sitten tyypillisen tajunnallisen avautumisen kautta rakentavat psyyken pohjalle aikalailla yleisinhimillisä alkuhahmoja, ja jossain vaiheessa jumalatkin voivat henkilöityä. Meille eurooppalaisille kävi hyvä tuuri siinä, että kreikkalaisten jumaluudet olivat ihmismuotoisia, ja meille siis jumaluus ei myöhempinä vuosituhansina ollut samalla tavalla tiedonhankinnan esteenä kuin sellaisille primitiivisille uskonnoille, joissa hahmojen visuaalinen täsmentyminen tuli kielletyksi tabuksi.
Se, mikä on olemassa hahmon- ja käsitteemuodostuksena meissä "sisällämme" ja minkä taas näemme ja sijoitamme "tuonne ulos" on ollut kunkin kulttuurin piirissä erilaista, ja omankinkin kultturimme eri aikakausina erilaista. Kuten Spengler nerokkaana historistina oivaltaa, kreikkalasella stoalla ei ollut selvää interiöörin ja eksteriöörin eroa, ja yhdistelmä, jossa pylvään päälle asetettiin holvikaari (sisätilan idea), tuli varsinaiseen suosioon ei edes vielä Roomassa, vaan renessanssissa.
"Muinainen maailma avautuu vähitellen." Niinpä niin. Jos meillä olisi oikeita filosofeja, he voisivat avata meille maailmaamme niin että ymmärtäisimme oman kulttuurimme erityiset taipumukset visuaaliseen mieltämiseen -- visuaalinnen mallintaminen on esimerkiksi koko uuden ajan tiedollisen edistyksen -- luonnontieteiden -- takana.
Mutta filosofimme väittelevät teologisessa tiedekunnassa ehkä juuri varjellakseen oppialansa maagisia taipumuksia. Tieto on valtaa, eikä se ole tiedolle hyvä juttu.
Vanhoissa pilakuvissa kuvattiin esihistoriallisia luolamiehiä kädessä iso nuija, jolla sitten lyötiin naispuolinen eläjä tainnoksiin ja vietiin luolaan. Vaikka astalot ovat vaihtuneet huumeisiin tai alkoholiin, tämä primitiivinen tapa ei ole kadonnut minnekään nykyajan luolamiehiltä, joiden perimää ei saa tässä paljastaa.
VastaaPoistaSuomalaisten geenit on maapallon harvinaisimmat, silti nykyhallitus ja muut päättäjä levittää rajan auki kuin katujen lutka. Jokainen tämän maan päättäjä pitäisi tuomita hukutettavaksi suohon teoistaan.
VastaaPoista