tiistai 15. tammikuuta 2019

Suomen metsäpolitiikka on kohdallaan

Katselin pienen tauon jälkeen paikallislehden tarjontaa kun silmiini osui kerrassaan mielenkiintoinen uutinen. Sen mukaan "yli 50 prosenttia Euroopan tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa".

Pikku-uutinen kertoo, että Suomella on erittäin vahva metsätalous, jossa myös luonnonsuojelu on huomioitu paremmin kuin muualla Euroopassa. Se ei tarkoita, etteikö siinäkin asiassa voitaisi vielä parempaa ja niin ollaan myös tekemässä erityisesti vapaaehtoisuuden pohjalta. Kaiken kaikkiaan maamme metsistä on nykyisin suojeltu kokonaan tai osittain noin 12 prosenttia.

Talousmetsienkin osalta on tehty suojelutoimia - niistä näyttävimpiä ovat kaikille hakkuualoille jätettävät säästöpuuryhmät. Niidenkin tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta.

Hiilinielun kannalta merkittävää on se, että maamme talousmetsien kasvusta hakkuiden kokonaismäärä on noin 72,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin 86 prosenttia kestävistä hakkuumahdollisuuksista. Kestävä viittaa tähän puuntuotannon kestävyyteen, ei välttämättä monimuotoisuuden tai hiilensidonnan kaltaisiin asioihin.

Nämä faktatiedot on hyvä tuntea silloin kun seuraa suomalaista metsäkeskustelua. Lisäksi pitää ymmärtää, että maamme on Euroopan metsäisin, eli lisämetsityksen mahdollisuudet ovat muihin maihin verrattuna kohtuullisen pienet mikäli haluamme ylläpitää ruokaomavaraisuutemme.

Ellemme halua, olisi toki pelloista saatavissa paljon uutta metsäpinta-alaa talouden tai vaikkapa hiilinielujen tarpeeseen. Toistaiseksi näin ei olla kuitenkaan tekemässä, vaan maataloutta tuetaan vuosittain parilla miljardilla eurolla.

Olisi ollut hyvä, mikäli Helsingin Sanomien haastattelemat puiden istuttamiseen kehottavat metsäntutkijat olisivat aamun lehdessä tuoneet esille myös tämän puolen - eli maankäyttöpolitiikkamme asettamat reunaehdot metsien istuttamisen määrällä. Siitä huolimatta on ympäristöteko, mikäli kuka tahansa meistä istuttaa puun sellaiselle paikalle, jossa se saa kasvaa vuosikymmenien tai jopa -satojen ajan riippumatta siitä, käytetäänkö sen biomassa lopulta talouden, monimuotoisuuden tai hiilinielujen tarpeisiin.

Samalla on hyvä muistaa, että metsiämme hoidetaan hyvin ainoastaan silloin kun metsänomistaja saa siitä palkkion tavalla tai toisella. Mikäli metsämme muuttuisivat arvottomiksi, lopahtaisi myös niiden kasvu muutamassa kymmenessä vuodessa. Näin siksi, että metsänomistajille tulisi valtava tarve löytää maaomistuksilleen muuta käyttöä, kuten vaikkapa Brasilian laittomien hakkuiden esimerkki osoittaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaispuolueet päättivät ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista
Maapallon metsäpinta-ala kasvaa vauhdikkaasti
Todellinen monikäyttöluonnonvara


5 kommenttia:

  1. Suomessa maa- ja metsätalous on valtava ongelma, toisin kuin muissa länsimaissa. Siihen on vain yksi syy: talonpoikaisarmeija voitti punakaartin Vapaussodassa ja esti Neuvosto-Suomen synnyn. Niin pientä kiveä tämän asian kostamisessa ei ole, etteikö sitä käännetä. Se on juurisyy Suomen kaikkiin ongelmiin . Myös näihin tämän hetken eniten keskustelua aiheuttaviin tapahtumiin. Kun persut voitti vaalit ja joutui hallitusvastuuseen, niin Krista Kosonen kiteytti hyvin tämän Suomea käytännössä täysin hallitsevan aatteen: "Tämä ei oo mun Suomi".

    VastaaPoista
  2. Ei ole. Kysy vaikka vihreiden ympäristöministeri Timoselta. Tai ihan keneltä vaan hiveältä, tai pääkanisteri sippilältä. Päin p....menee. Kun ei ees istutetan puita. Linkola tais sanoo että afrikkalaisten pitäs sinne saharaan ja muilla aukoille istuttaa metsiä, olis nieluja hiilelle ja vaikka mille.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  3. Hello friends, its impressive article regarding educationand entirely defined, keep it up all the time. 사설토토

    VastaaPoista
  4. Fantastic job. I really enjoyed
    what you had to say, and more than that, how you presented it.
    Too cool! 온라인경마

    VastaaPoista
  5. I am actually grateful to the holder of this site who has shared
    this enormous article at here. 카지노

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!