Siinä mahdollistetaan kansainvälisen suojelun eli turvapaikan hakemisen keskittäminen yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Ministeri Krista Mikkosen (vihr) mukaan esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisi ei kuitenkaan olisi ollut sellainen tilanne, jossa uutta lakia olisi sovellettu, vaikka tulijoita olikin poikkeuksellisen paljon.
Lisäksi HS:n jutussa haastateltu professori Tuomas Ojanen totesi ihmisoikeusvaltuutetun kritiikistä, että "vastaavanlaisia ja jopa tiukempia selvityspyyntöjä rajavartiolaista voi olla luvassa myös EU:n suunnalta". Siten näyttää siltä, että EU:ssa on vahva pohjavire, jonka mukaan sen jäsenvaltiot eivät saa puolustaa itseään - tai Euroopan Unionia - kehitysmaalaisia hyödyntävän hybridiuhan tai spontaanin kansainvaelluksen edessä.
Tästä kaikesta ei voi tehdä kuin yhden johtopäätöksen. Ja se on keskittyminen Suomeen kehitysmaalaisia houkuttelevien vetovoimatekijöiden poistamiseen.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi turvapaikkojen muuttamista määräaikaisiksi, aiheettomaksi todetun turvapaikkahakemuksen valitusprosessin rajaamista, turvapaikkaa hakeneiden sosiaalietuuksien karsimista ja niiden sitomista Suomen kansalaisuuteen sekä laittomasti maassa olevien tehokasta poistamista maastamme. Siksi kansan olisi syytä valita kevään vaaleissa eduskuntaan sellaisia poliitikkoja, jotka ymmärtävät kyseessä olevan Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeästä ennakoivasta riskinhallinnasta, joka on saatettava kuntoon ennen kuin sitä koetellaan uudella kansainvaelluksella tai hybridihyökkäyksellä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Frontexin ja Kreikan tuomiot on hyödynnettävä juuri nyt
Kanslaisaloite oikeusvaltion rikkomiseksi
EU:n pitäisi muuttaa tulkintaansa Geneven sopimuksesta
Frontexin ja Kreikan tuomiot on hyödynnettävä juuri nyt
Kanslaisaloite oikeusvaltion rikkomiseksi
EU:n pitäisi muuttaa tulkintaansa Geneven sopimuksesta
Tekstit
