Suomen hallitus on ottanut reilun kahden vuoden vallassaolonsa aikana suruttomasti velkaa. Ensi vuodelle sitä on suunniteltu otettavaksi karvan vaille seitsemän miljardia.
Summaa suhteutti paremmin ymmärrettäväksi Kalle Isokallio omassa blogissaan. Hänen mukaansa "valtio... kerää ensi vuonna veroina kansalaisten palkoista kuusi miljardia" tai "arvonlisäveroprosentti pitäisi korottaa yli kolmeenkymmeneen". Kannattaa lukea koko kirjoitus.
Verkkouutiset selvensi Pääministeri Sanna Marin (sd) ajatuksia kertomalla tämän puoluevaltuuston kokouksessa pitämästä puheesta, jossa tämä kertoi, että "hallituksen talouspolitiikan ansiosta pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys on parempi kuin miltä tilanne näytti ennen koronaa".
Marin kertoi myös näkemyksenään, että hallituksen taloustoimet ovat johtaneet nopeaan kasvuun, jonka myötä velkaantuminen on taittumassa. Ja siksi "velkasuhteen taittuminen, joka vielä vuosi sitten näytti vaativan miljardileikkauksia ja vuosikymmenen aikaa, voi toteutua jo lähivuosina ilman merkittävää sopeutusta."
Toivon todella, että pääministeri olisi oikeassa. Valitettavasti taitaa kuitenkin olla niin, että kuluneen vuoden talouskasvun ensisijainen moottori on ollut koronarajoitusten poistuminen, minkä seurauksena ihmiset ovat panneet menemään sitä rahaa, jota heille on pandemian aikana kertynyt sukanvarteen.
Toki osa tuosta rahasta on peräisin hallituksen ottamasta velkarahasta. Ja sen suhteen on niin, ettei siitä tarvitse juurikaan maksaa korkoa, ei ainakaan ennen kuin korkotaso nousee tai Suomen uskottavuus velanottajana laskee.
Ottaen huomioon, että inflaatio on jo lähtenyt liikkeelle, on kuitenkin myös korkotason nousu todennäköistä lähivuosina. Yhdysvalloissa rahan arvo on tuoreimman tiedon mukaan laskenut 6,2 prosenttia vuodessa. Myös EU:ssa inflaatio on kiihtymässä nopeasti ja on Suomessakin noussut jo 3,2 prosenttiin.
Inflaatio puolestaan on kaksiteräinen miekka. Rahan arvon laskiessahan velanmaksu periaatteessa helpottaa. Kuvio kuitenkin muuttuu, mikäli velkaa on niin paljon, että inflaatiota velanantajille kompensoivien korkojen määrät muodostuvat niin suuriksi, että niiden maksaminen aiheuttaa ongelmia.
Valitettavasti tilanne Suomessa on juuri tällainen. Valtionvelkamme on 132,2 miljardia euroa, joten jokainen korotusprosentti maksaisi meille 1,32 miljardia euroa eli melko tarkalleen ulkoministeriön vuotuisen määrärahan verran. Se on noin kaksi prosenttia koko budjetin loppusummasta.
Jos nyt sitten oletetaan, että kävisi melkein kuin rapakon takana ja inflaatio ryhtyisi laukkaamaan viiden prosentin vauhdilla ja korkomenot nousisivat sitä vastaavalle tasolle, pitäisi budjettiin löytyä pikaisesti 6,6 miljardia euroa eli kymmenys koko valtionbudjetin loppusummasta. Marinin näkemyksen mukaan tämä tulisi hallituksen avittamasta talouskasvusta, mutta ellei se onnistuisi, tulisi meidän pystyä keräämään valtiolle uusia tuloja joka vuosi suunnilleen saman verran kuin Isokallio kuvasi ensi vuodeksi otettavan uuden valtionvelan määrää.
Sen lisäksi meidän pitäisi kaiken järjen mukaan pystyä vielä vähentämään velkaantumisastettamme, eli pienentämään uuden velan määrää. Se tarkoittaisi vieläkin kovempaa verkkokarhun kynsien raapaisua veronmaksajille.
Oma näkemykseni on, että Marinin alussa siteeraamani näkemykset ovat uskomatonta uhkapeliä kaikkien suomalaisten tulevaisuudella - ja vielä ihan pokerina. Jos inflaatio ja korot pysyvät aisoissa, hän on kyllä oikeassa. Mutta jos kuitenkin käy niin, että Suomi Marinin uskomuksista huolimatta seuraa muuta maailmaa, olemme veret seisauttavassa velkakriisissä.
Eikä siinä silloin taida lohduttaa edes se, että joillain muilla mailla menisi vielä paljon heikommin. Ei, vaikka niiden takia kävisikin todennäköisesti siten, että EKP ryhtyisi painamaan lisää rahaa pelastaakseen Euroopan julkiset taloudet, mikä viime kädessä pelastaisi myös Suomen valtiontalouden.
Mutta - ja se on iso mutta - tämä olisi vieläkin kovempaa uhkapeliä, jonka taustaoletuksena olisi, ettei sivistyneessä Euroopassa voisi nykyaikana toistua Saksan 1920-luvun tai Zimbabwen vuosituhannen vaihteen hyperinflaatio, joka viimeistään hoitaisi pois koko korko-ongelman, mutta tuhoaisi samalla yhteiskunnan vakauden.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marinin hallitus pelaa vihreää uhkapeliä
Tuhoaako hallitus Suomen tulevaisuuden?
Valtionvelka kääntyi laskuun
Oma näkemykseni on,että Marriini on täysin pihalla kuin lumiukko tässä asiassa.Ei ymmärrä edes Suomen mittakaavassa asioita saatika globaalisti.Sama koskee näitä "vihreitä" ministereitä...
VastaaPoistaKorkojen nousu siintää jo horisontissa – Keskuspankkiirien retoriikka muuttui vaivihkaa
VastaaPoistaEKP:n neuvoston jäsen, Suomen keskuspankin pääjohtaja Olli Rehn pitää Talouselämän haastattelussa edelleen kiinni siitä, että nykytiedon valossa inflaatiopiikit tasaantuvat ensi vuonna.
Rehn kuitenkin varoittaa korkojen noususta keskipitkällä aikavälillä, eli noin 2–3 vuoden sisällä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/korkojen-nousu-siintaa-jo-horisontissa-keskuspankkiirien-retoriikka-muuttui-vaivihkaa/f4a20d32-98ee-47e0-bfa8-948ff32131a1
Kertauksen vuoksi tähän voi esittää tiivistelmän Ranskan vallankumouksen alkuvaiheista. Lähtökohtana oli Ranskan valtion ylivelkaantuminen. Turgot yritti korjata tilannetta menoja karsimalla. Tämä herätti jyrkkää vastustusta. Calonne puolestaan esitti, että "käydäkseen varakkaasta täytyy häikäistä menoillaan". Suosituksi tuli sanonta "meidän jälkeemme vedenpaisumus". Laitavasemmisto ryhtyi mellastelemaan kadulla. Vedenpaisumus tuli kuitenkin nopeammin kuin arvattiinkaan. Vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoisuutta ryhdyttiin toteuttamaan giljotiinilla. Talous romahti ja köyhyys kehittyi kurjuudeksi. Ne, jotka eivät historiasta opi, tuomitaan elämään se uudestaan. Valitettavasti sama tuomio tahtoo koskea myös niitä, jotka siitä oppivat, elleivät he kykyne viemään oppimiaan asioita käytäntöön.
VastaaPoistaMarin on esittänyt, että velkakuripolitiikka on vanhanaikaista politiikkaa, ja senhän huomaa hallituksen velanotosta. Myös Ohisalo on kertonut, että vanha velkakuripolitiikka ei ole tuonut mitään hyvää. No nythän sitä velkaa otetaan sitten oikein urakalla. Mistään ei voi leikata, koska silloin menee suosio. Esimerkkinä, että kulttuurirahoista piti leikata, mutta kun alkoi itku, niin eipä sitten leikattukaan. Ilmastonmuutoksen "torjuntaan", kehitysapuun ja maahanmuuttoon kipataan surutta velkarahaa. Kehitysapua korotettiin sadoilla miljoonilla, ja pakolaiskiintiötäkin oli pakko nostaa vähä-äly Ohisalon esityksestä, ja niin edelleen.
VastaaPoistaHallitus koostuu lapsenmielisistä vastuuttomista teflonkuorisista älykääpiöistä. Toivottavasti keskusta jo lopettaisi nolon aisankannattelunsa ja tajuaisi, että se vie loputkin kannattajat.
”Hädänalainen pakolaisparka” Puolan rajalla: https://www.partisaani.com/news/replacement/2021/11/10/kuva-pakolaisparka-puolan-rajalla-paalla-tonnin-takki-ja-kadessa-kirves/ - Muutama hyvä kommenttikin!
VastaaPoistaSamanlaisten vapaata invaasiota maahamme haluaa viherkommunisti-hallituskin - "turvapaikan hakeminen on perusoikeus" ja ainakin Ohisalon ja muiden viherkommunistien mielestä ilmeisestikin kantasuomalaisten veronmaksajien pyhä velvollisuus on elättää taikasanalla "asylum" maahamme portin avanneita, paremman elintason toivossa loisimaan tulleita niin kauan kuin ulkomaiset lainanantajat suostuvat paisuttamaan Suomen ulkomaanvelkaa - jota voidaan pienentää vain vientituloilla ja Suomen vienti on jo monien vuosien ajan takkuillut.
Ikäänkuin jo aikaisemmin tervetulleiksi toivotettujen elättämiseksi tarvittavien yli kolmen miljardin euron vuosittaisista kustannuksista, talousasiantutija Pauli Vahteran tekemien laskelmien mukaisesti, ei olisi tarpeeksi taakkaa kantasuomalaisille veronmaksajille.
PettUri Urpohan otti niitä syksyllä 2015 avosylin vastaan, kolmisenkymmentä tuhatta maahantunkeutujaa, 80-prosenttisesti nuoria miehiä, komensipa vielä suomalaisia asevelvollisia kantamaan niiden matkatavaroita odottamaan tilattuihin busseihin – takana oli ilmeisesti ylempien globalisti-rikollisten yhtenä käsikassarana toimivan EK:n toive saada niistä kantasuomalaisten palkkatason polkijoita, mutta eipä kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomista kamelikuskeista ja lammaspaimenista tullut niitä korkean osaamistason tietotyöläisiä, joiden avulla Suomesta tehtäisiin teknologian ja talouden kärkimaa.
Valtionlainojen huomattavakin korkotason nousu kolkuttelee oven takana, joka voi merkitä miljardien eurojen vuotuista lisämenoa valtiontaloudelle, mutta viherkommunisti-hallitus ei ole ”köyhä eikä kipeä” paisuttaessaan hulvattomasti valtionvelkaa ja siltä niinollen näyttää unohtuneen vinha totuus, joka sisältyy erääseen vanhaan sanontaan: ”Veli on velka otettaessa mutta veljenpoika maksettaessa”.
Tuhka muistaa että Suomen pankin Olli Rehn sanoi että nukkuu yönsä rauhallisesti koska keskiarvovelka on alempi kuin esim. Italialla.
VastaaPoistaTässä on ajatuksena se että koska isomilla velkamailla on enemmän velkaa niiden ei anneta kaatua velkoihinsa.
Joten niin kauan kun Suomen velka on heitä vähäisempi nykyjohto jatkaa tällä menolla.
Tuhka tuumii että yöuni voi mennä sitten kun Italia, Kreikka ja Espanja alkavat kaatua.
Ainoa vaihtoehto on inflaatio, koska korkoja ei voi nostaa eikä velkoja maksaa. Tästä tulee karu tilanne.
Tavallisen ihmisen olisi hyvä suojata säästönsä. Arvometallit, maa ja kryptot ovat joidenkin suosiossa.
Marin edustaa talouspolitiikkaa joka on ollut kautta historian tunnettu erinomaisuudestaan. Suurimpia saavutuksia lienee edesmennyt neukkula ja maailman öljyrikkain valtio Venetsuela.
VastaaPoistaSosialismi on aina päättynyt täydelliseen katastrofiin ja niin päätyy tätä tahtia myös Sannan ihmiskokeilu.
Kepu uhoaa hallituksen kaadolla mutta taitaa vaan tuuli huulia heilutella.
Valtion velka on jo kasvatettu niin suureksi, että tulevilla hallituksilla on kaksi perusvaihtoehtoa:
VastaaPoista1. Velkaa ei makseta ainakaan kokonaan.
2. Luovutaan demokratiasta.
Mikään hallitus ei pysy vallassa, jos sen ohjelmana on kerätä valtavasti veroja edellisten hallitusten velkojen maksamiseen. Äänestäjien enemmistö ei siihen suostu.
Poliitikot ymmärtävät tilanteen, ottavat lisää velkaa ja toivovat, ettei talous kaadu heidän vuorollaan.
Uuden talousajattelun mukaan valtion ei tarvitse maksaa 10 tai 100 mrd velkojaan koskaan. Samaan aikaan meillä on ennätysmäärä kotitalouksia ja yksityishenkilöitä velka-ahdingossa muutamien 10 000 eurojen veloista. Miksi niiden pitäisi maksaa velkansa.
VastaaPoista