tiistai 20. joulukuuta 2022

30 prosenttia maapallon pinta-alasta suojellaan

Montrealin COP-15-luontokatokokous pääsi kuin pääsikin sopimukseen. Sen mukaan valtiot sitoutuivat suojelemaan 30 prosenttia planeetan maa- ja vesialueista vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttaakseen niiden tulee mobilisoida vuoteen 2030 mennessä vähintään 200 miljardia dollaria vuodessa kotimaan ja kansainvälistä biologiseen monimuotoisuuteen liittyvää rahoitusta kaikista mahdollisista lähteistä – olivat ne sitten julkisia tai
yksityisiä. 

Lisäksi rikkaiden maiden tulee asiaa edistääkseen nostaa vuosittaisen tukensa kehittyville maille 30 miljardiin dollariin. Nähtäväksi jää, riittääkö tämä siihen, että kehitysmaat saavat ruokituksi pupujussimaisesti lisääntyvän väestönsä ilman, että se valtaa maata ympäristön monimuotoisuuden ylläpitämiseltä - sopimuksessa ei nimittäin puhuttu mitään väestänkasvun hillitsemisestä näillä globaalin biodiversiteetin kannalta maapallon tärkeimmillä alueilla. 

Ei siis ihme, että sopimuksen hyväksymisen yksimielisestä hyväksymisestä huolimatta Kamerun syytti puheenjohtajamaa Kiinaa pakotetusta kädenpuristuksesta kehyksen hyväksymisessä. Tämän pakottamisen keinoista en ole nähnyt kirjoitettavan, mutta kyse lienee sen talousruuvin käyttämisestä, jota Kiina on jo pitkään rakentanut mustassa Afrikassa. 

* * *

Meidän suomalaisten kannalta tämän sopimuksen suhteen on positiivista se, että elinkeinoelämämme on ilmaissut olevansa tyytyväinen sen syntymiseen. Ja mikä ehkä vieläkin merkittävämpää: tyytyväisyytensä on ilmaissut myös professori Janne Kotiaho, joka on tullut tunnetuksi ...hmmmhh... melko fanaattisista ulostuloistaan ympäristöasioissa.

Hänen mukaansa "kyllähän tämä on hyvä sopimus. Siinä on numeerisia tavoitteita ja kunnianhimoa. Hyvä maailmanlaajuinen sopimus."

Kaiken kaikkiaan nyt tehty sopimus raamittaa jatkossa pitkälle sitä, kuinka ihmiskunta tulee hyödyntämään ympäristöä. 30 prosentin suojeluvelvoitehan ei tarkoita täyssuojelua, vaan siitä suurin osa liittyy pikemminkin jonkinasteisiin rajoitteisiin luonnonvarojen käytössä.

Esimerkiksi Suomen metsistä oli tämän vuoden alussa suojeltu noin 13 prosenttia, joista suurin osa oli täysin metsätalouden ulkopuolella. Niinpä Montrealin sopimuksen vaatima suomalaismetsien suojelutavoite lisää lähinnä käytöltään jonkinasteisesti rajattujen alueiden lisäämistä maassamme. 

Siten saavutettu sopimus ei todennäköisesti vaikuta kovinkaan merkittävästi esimerkiksi metsätaloutemme toimintaedellytyksiin. Ja tämä lienee myös syy siihen, ettei maamme elinkeinoelämä ryhtynyt vastustamaan saavutettua sopimusta.

* * *

Oli myös mielenkiintoista huomata, että lehdistömme näyttäisi olevan tyytyväinen saavutettuun sopimukseen. Siitä kertoi myös se, että jo tänä aamuna Helsingin sanomat siirsi katseensa jälleen ilmastokysymyksiin eli hiilinieluihin - jotka olivat painuneet hiukan taaemmalle viimeisen vuoden aikana. 

Tämän se teki pääkirjoituksessaan, jossa vaadittiin hakkuiden rajaamista nykyistä pienemmiksi, koska metsiemme hiilinielu on viime vuosina pienentynyt muutamalla prosentilla. Syiksi siihen on löydetty pohjoisten mäntymetsien ikääntymisen seurauksena vähäisempi kasvu sekä ilmeisesti myös metsänhoidossa tehdyt virheet. 

Jälkimmäisen ongelman pitäisi ainakin maalaisjärjellä ajateltuna olla helposti korjattavissa, mutta tuon ikääntymisongelman ratkaisuksi ei oikein käy pääkirjoittajan vaatima hakkuiden vähentäminen. Sen kautta voidaan toki hetkellisesti lisätä metsien hiilinieluja, mutta samalla vuosi vuodelta ikääntyvien puiden kasvu vähenee ajan myötä yhä enemmän. 

Päinvastoin, pitkällä aikavälillä ratkaisu hiilinieluihin saattaisi löytyä pikemminkin hakkuiden lisäämisestä ja niissä kertyvän puutavaran käytöstä pitkäikäisiin kohteisiin. Näin hiilivarastomme kasvaisivat, mutta myös hiilinielut pysyisivät korkeina. Lisäksi saavutettaisiin se hyöty, ettei hyönteistuhoille alttiiden yli-ikäisten metsien määrä kasvaisi hallitsemattoman suureksi eikä sen seurauksena syntyvän hiilinielujen äkillisen romahtamisen riski kasvaisi. 

14 kommenttia:

  1. Nyt rupeaa syntymään globaalisti miljoonia uusia työpaikkoja metsänvartijoille ja kalastuksenvalvojille.

    VastaaPoista
  2. Suomen metsistä on suojeltu 13%...
    Vastaavalla matematiikalla Tanskan pinta-alasta on suojeltu 90% (Grönlanti).

    Suurin osa Suomen suojelluista metsistä sijaitsee linjan Kolari-Sodankylä pohjoispuolella, jossa puun kasvu on maltillista ja kuljetusmatkat pitkiä. Kyseisen linjan etelä puolella lakisääteisesti suojellun metsä- ja kitumaan prosentit putoavat rajusti. Länsi-rajalla noin 3%:n, tästä pinta-alasta osa on ns.suojametsävyöhykettä (eli vaarojen karuja laki-alueita) ja osa muuten maastonsa vuoksi vaikeasti hyödynnettävissä (jyrkänteitä etc.).

    Ne alueet joita ei ole lakisääteisesti suojeltu, ovat periaatteessa jatkuvasti alttiita taloudelliselle hyödyntämiselle, kuten tuulivoimarakentamiselle ja ohjeistuksien muuttuessa, hakkuille (esim.suojametsävyöhyke 2007).
    Joten näitä alueita ei todellisuudessa ole suojeltu, vaikka ne tilastoissa kummittelevatkin.

    VastaaPoista
  3. Voi kun ihmiset ymmärtäisivät, että kaadetun puun tilalle voidaan istuttaa uusi taimi, joka alkaa kasvaa ja kasvaessaan toimii sekä hiilinieluna että tuottavana hyödykkeenä kaadettaessa.
    Ei sitä tarvitse pelätä, että puita kaadetaan ja metsiä hyödynnetään.
    Täytyy vaan nähdä se vaiva, että istuttaa taimia sekä hoitaa metsää.

    Se mistä Suomenkin vihreiden pitäisi olla huolissaan, on esim. Etelä-Amerikan metsien tuhoaminen.

    "Metsäkato Brasiliassa"

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäkato_Brasiliassa

    Suomen ulkoasiainministeriön kuvaaman brittitoimittajan raportoinnin mukaan Brasilian metsäkato uhkaa koko maailman ilmastoa.[1]

    Metsäkato Amazonilla

    WWF mukaan (2007) maatalous ja karjankasvatus, tulipalot, kuivuus ja hakkuut voivat hävittää tai vakavasti vaurioittaa 55 % Amazonin sademetsistä 2030 mennessä.
    Jos sateisuus laskee 10 %, kuten ennustettu, kuivuus lisää metsäkatoa 4 %. WWF mukaan Amazonin sademetsistä on 60 % vaarassa vuoteen 2030 mennessä.[2]

    Vesitalous

    Puut haihduttavat vettä, josta muodostuu sateita. Amazonin sademetsän korvaaminen ruohikolla vähentäisi sadantaa 70 %.[3]
    Metsät estävät myös tulvia, jotka saattavat olla Brasiliassa vakavia.

    VastaaPoista
  4. Mitenhän valvotaan kehitysmaille menevien tukien käyttöä? Taitaa pupujussi-ilmiö entisestään yleistyä ja viidakot kaadetaan vilja-, tupakka- kahviviljelmien tieltä.

    VastaaPoista
  5. Tuo liike-elämän lausunto että "joo, ihan hyvä sopimus" kummunnee siitä pelosta että tämä on riittävän siedettävä, ei katastrofi taloudellisesti, ja jos tätä ei hyväksytä, tilalle voi tulla tolkuttomampi tekele. Eli en usko että ovat oikeasti tuota mieltä, mutta pelkäävät pahempaa kun jonkinlainen sopimus on väistämätön. Silloin kannattaa olla sen nippa nappa siedettävän kannalla. Sellainen "strateginen mielipide" (vertaa "strateginen äänestäminen, ei jonkun puolesta vaan jotain vastaan).

    VastaaPoista
  6. T&T tänään

    Jopa 300 TWh vuodessa: Näin merituulivoima mullistaa Suomen sähköntuotannon – "Kuin öljyä Suomelle"

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/3b9929b7-82be-4d2f-8a1a-94b535fd9529

    Iso raha maailmalla etsii levottomana kotia ja haluaisi rakentaa Suomen merialueille kunnolla uusiutuvaa sähköntuotantoa. Se tulee mullistamaan Suomen sähköntuotannon.
    ------------------

    Miten mahtaa käydä lintujen? Hyväksyvätkö vihreät tämän vai vastustavatko tätäkin?

    VastaaPoista
  7. Se tule mullistamaan Suomen maiseman. Lappiin 2000 parinsadan metrin korkuista tuulimyllyä, saman verran Pohjanlahdelle, Itä-Suomeen haaveillaan saman verran (pv onnistunut estämään tähän mennessä). Tuo tulee jo olemassa olevien lisäksi tekemään koko Suomesta teollisuusmaiseman. Missään ei tule olemaan paikkaa jossa katseen tavoittaessa horisontin ei näkyisi teollisuutta. Se on minusta varsinainen ympäristörikos ja ihmettelen suuresti tätä 30% luonnonsuojelualueita humppaa, jos joka paikkaan kuitenkin saa ja tulee rakentaa valtavia laitoksia muutaman kilometrin välein.

    Saksa on jo täysin pilattua maisemaa, kuten suurin osa muustakin Keski-Euroopasta.

    VastaaPoista
  8. "Lisäksi rikkaiden maiden tulee asiaa edistääkseen nostaa vuosittaisen tukensa kehittyville maille 30 miljardiin dollariin". Tämä hiukan mietiyttää. Tuleeko tästä taas yksi kehitysavun muoto, joka A) menee ihan väärään tarkoitukseen, B) uusi pelkkä rahansiirtotapa "rikkailta" köyhille C) aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyjä, D) estää "kehittyviä" maita kehittymästä, kun mitään vastuuta ei taas tarvtse ottaa omista asioistaan. "Pitää" ottaaa vain rahat vastaan ja tehdä muutama hyvältä näyttävä powerpoint esitys

    VastaaPoista
  9. Eikös siellä vaadittu jopa 700 miljardia vuodessa luontokadon torjuntaan ja ne menisivät tietysti suurimmaksi osaksi kehittyville maille. Tällaisella summalla ostaisi gerbardihatun jos toisenkin. Totta kai Hutisalo suhtautui tähän ajatukseen hyvin myönteisesti, että jos vidoinkin saataisiin 0.7% kehitysapu käytäntöön ja mieluummin vaikka vähän ylikin, koska luontokadon torjuntaahan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jatkan edellistä, siis luontokadon torjuntaahan ei lasketa kehitysavuksi, mutta Suomella on kyllä varaa (ottaa velkaa) tähän.

      Poista
    2. Huvittaa tämä sanapari "kehittyvät maat", jolla on nyt häveliäisyyssyistä korvattu sana "kehitysmaat". Mitään kehitystä ei erittäin kyseenalaista väestökehitystä lukuunottamatta kuitenkaan ole tapahtunut vuosikymmeniin. Onkin kysymys toivieajattelusta ja sen mukana tulee menemään kymmeniä miljardeja taas sinne kuuluisaan Kankkulan kaivoon ja kehitysaputyöntekijät voivat jatkaa lokoisaa palvelijoiden ympäröimää elämää uusissa projekteissa.

      Poista
  10. Rosa Koire Speech about Agenda 21:

    https://www.youtube.com/watch?v=H-qLUQlmBk4

    Kannattaa uhrata päälle tunti tämän yli 10v. vanhan videon katsomiseen - tätä on suunniteltu jo pitkän aikaa!


    t: Vitjaantunut Stadilainen

    VastaaPoista
  11. Samaan aikaan EU:ssa:

    "EU godkänner CO2-skatt på uppvärmning och transporter."

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.