Hyvää isänpäivää kaikille isille!
Niinpä Helsingin sanomat teki asiasta jutun, jossa se haastatteli joukkoa taloustieteilijöitä. Juttua lukiessani näytti siltä, että heidän näkemyksensä olivat varsin hyvin perusteltuja ja heidän kokonaislinjaansa voitaisiin luonnehtia sanomalla, ettei nykyistä julkisen sektorin talouskurimusta saada tasapainotetuksi ilman, että puututaan sekä julkisten menojen että kansalaisilta erilaisina veroina kerättävien verojen määrään ja laatuun.
Blogikirjoituksen aiheeksi HS:n juttu valikoitui kuitenkin siksi, että ihan ensimmäiseksi haastateltu Tampereen yliopiston taloustieteen professori, Kaisa Kotakorpi, tuli päästäneeksi suustaan suuren sammakon. Hänen mukaansa "tutkimustiedon perusteella verotuksen haittavaikutukset esimerkiksi työntekoon ovat keskimäärin melko maltillisia, ja mitään yhtä ja oikeaa, optimaalista julkisen sektorin kokoa – ja siten kokonaisveroastetta – ei ole olemassa".
Väite oli vähintäänkin outo, sillä sitä vastaan puhuu koko maailman taloushistoria. Me kaikkihan kuitenkin tiedämme - ainakin Tampereen yliopiston ulkopuolella - ettei ihmisten työnteon tulokset sosialisoiva järjestelmä ole koskaan tuottanut mitään hyvää tavalliselle kansalle. Ja että ainoa jollain tavalla menestynyt kommunistien johtama valtio - Kiina - on onnistunut valjastamalla omaan taloudelliseen etuun nojaavan kapitalismin taloutensa moottoriksi.
Siten on selvää, ettei ainakaan äärimmäinen kokonaisverotus ole optimaalista. Eikä sellaista ole tietenkään verotuksen ja sen tuottamien kiistatta hyödyllisten palvelujen - turvallisuuspalveluiden, koulutuksen, terveydenhuollon - poistaminenkaan.
Näin voidaan päätellä loogisesti, että Kotakorven mainitsema optimaalinen julkisen sektorin koko on olemassa siitä huolimatta, ettei hän osaa määritellä sitä. Voi toki olla, että se vaihtelee taloudellisten reunaehtojen mukaisesti - esimerkiksi sotatilassa on epäilemättä suurempi verotustarve kuin rauhan vallitessa - mutta lähtökohtaisesti on selvää, että kussakin tilanteessa on olemassa optimaalinen julkisen sektorin koko.
Siksi olisin Kotakorven sijaan mieluummin taipuvainen uskomaan HS:n jutussa niin ikään haastateltua Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajaa Aki Kangasharjua, jonka mukaan "verotus hidastaa talouskasvua sitä enemmän, mitä kireämpää se on. Suomen talouskasvu on ollut olematonta kohta 15 vuotta. Kaikki toimet talouskasvun aikaansaamiseksi olisivat tarpeen, ja talouskasvua hidastavista toimista tulisi pidättäytyä."
Oliko HS kysymys totuttuun tapaansa johdatteleva?
VastaaPoista"Olisiko julkisten menojen karsimisen lisäksi tai niiden vaihtoehtona perusteltua harkita verotuksen kiristämistä tulojen lisäämiseksi?"
Eli onko vain kaksi vaihtoehtoa, menojen karsiminen tai verotuksen kiristäminen.
Entä jos kysymys esitetään muodossa:
Olisiko julkisten menojen karsimisen lisäksi tai niiden vaihtoehtona perusteltua harkita verotuksen löysentämistä talouden piristämiseksi ja tulojen lisäämiseksi?
Tuloverojen osuus on vain 36% verotuloista. Uskallettaisiinko kerran kokeilla esim. tuloverotuksen löysentämistä jolloin ihmisille jää enemmän käteen?
Jospa se lisäisi muiden verotuksen osa-aluiden tuloja valtiolle ja kunnille.
Aihetta selventävä kuva ja taulukko veronmaksajien sivuilla
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/#e32bbcf3
”Oliko HS kysymys totuttuun tapaansa johdatteleva?” Tottahan toki HS:n kysymys oli totuttuun tapaan johdatteleva ja pyrki tietoisesti ohittamaan sen oleellisimman kysymyksen: ”Olisiko julkisia menoja syytä tarkastella tutkien julkisten menojen hyöty/kustannussuhdetta ja priorisoida menoja sen perusteella”. Julkisten menojen tarkastelussa tärkeimmät kysymykset ovat menojen oikea kohdistaminen ja rahankäytön tehokkuus. Näihin kysymyksiin asti eivät käytännöllisesti katsoen koskaan pääse sen enempää toimittajat kuin poliitikotkaan. Kuitenkin julkisen rahankäytön lopultakin oikeuttaa vain se, että rahankäyttö hyödyttää yhteiskuntaa ja julkisen vallan suorittamana sillä rahankäytöllä saadaan aikaan enemmän hyvää kuin muilla tavoin. Jos julkinen valta käyttää rahaa tehottomasti eli saa suurilla kustannuksilla aikaan vain vähän tuloksia, ei pelkkä julkisuus anna sellaiselle mitään oikeutusta. Vielä vähemmän oikeutusta antaa rahan käyttäminen vääriin, kansalaisten kannalta hyödyttömiin ja jopa vahingollisiin kohteisiin. Ja juuri näitä asioita median tulisi selvittää, jos se haluaa toimia vastuullisesti eikä tyytyä pelkkään alkeelliseen ja pinnalliseen populismiin.
PoistaMonet Tampereen taloustieteilijät ovat tietoisesti unohtaneet peruslaskutoimitukset, joita taloustieteessä käytetään koko ajan. Esimerkiksi taloudellisen toimeliaisuuden tuhoaminen ylenpalttisella tulontasauksella ja julkisten varojen käytöllä asioihin, jotka eivät kuulu julkisen vallan perustoimintoihin on johtanut siihen, että Suomessa ei ole ollut talouskasvua 15 vuoteen. Jospa olisi ollut vaikkapa vain 2% vuodessa, niin olisimme 35% lähtötasoa rikkaampia. Siitä olisi sitten hyvä jakaa köyhille avustusta ja somaliyhdistyksille tukiaisia.
VastaaPoistaJulkisen talouden optimikoko taitaa riippua tilanteesta niin paljon ettei mitään varsinaista prosenttia voi antaa. Ääri esimerkki on sota jolloin melkein koko talous on valjastettu sotaponnisteluihin. Start up kaupungit ovat ehkä toinen äärilaita. Suomessa on nykyään ylipaisunut julkinen sektori
VastaaPoistaKaarlo Markkanen
Niin kysynpä taas kerran milloin proffessoriliitto alkaa puhumaan professorien palkkojen laskemisesta kun tässäkin blogissa esiintyneet proffessorit ovat vastuussa/kannattavat miljardien korruptio menoja ja hirmuinen/(harhainen) kuluerä jättipalkkoineen puhtaasta vahingon aiheuttamisesta koko kansa ja kerrannaisvaikututkset hirvittävät kun aina joku opiskelija nuo jutut tosissaankin ottaa. Proffessorit edustavat puhtainta sosialismia/kommunismia sosialisoidessaan itselleen vielä orjuuttamansa kansan rahat.
VastaaPoistaKommunismisosialismin siivous olisi hyvä aloittaa sieltä omasta liitostaan joka vaatii sosialisoimaan proffesoreille kaiken.
ALAS PROFFESORI TYRANNIA! ALAS PROFFESSORIEN PALKAT! VEROTETAAN PROFFESSORIEN OMAISUUS! PROFFESSORI LIITTO ROVIOLLE!
Ylen proffessorit yhdessä näiden proffesssorien/dosenttien kanssa joiden nimet löytyvät aika monestakin hallitukselle menestää paperista ovat jo omassa luokassaan... Suomi saattaa olla köyhä kansa ja talous vain pelkästään proffessorien takia, kaiken takana on proffessori huonossa tapauksessa vielä naisproffessori.
PoistaP.S. Jos olisin proffessori eroaisin kovaan ääneen liitosta jonka jäseninä on noita sosialisteja koska en haluaisi olla mukana tukemassa heidän sosialistisia etuuksiaan, enkä aatteiden levittämistä sekä suomalaisen kulttuurin halventamista.
PoistaKokemuksesta voin kertoa että 1970-luvun loppupuolella valtio hoiti sille kuuluvat homma, ja silti kansalaisille jäi rahaa kuluttaa ja investoida. Tuolloin kokonaisveroaste oli luokka 35 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nykyisin se on liki kymmen prosenttiyksikköä enemmän.
VastaaPoistaKansanedustajalla on aina tukku hyviä ja tärkeitä hankkeita ajettavana, ja kun hän joutuu sitten miettimään että riittääkö raha, vai ottaisko sittenkin vielä pikkuisen veronmaksajan taskusta, niin ratkaisun tuntee jokainen nahoissaan. Siksi valtiolla pitäisi olla perustuslain tasoinen pakko rajoittaa menonsa sallitulle tasolle. Emmehän me taviksetkaan voi elää yli varojemme, vaan menot on sovitettava tulojen mukaan.