Pekka Timonen ja Vantaan ongelmat

Helsingin sanomat kirjoitti Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timosesta, joka asuu Helsingin keskustassa. Juttu oli sellainen vähän "human interest"-tyyppinen, mutta oli siinä muutama asiakin. 

Niistä ensimmäinen oli varmasti ikävää luettavaa vantaalaisille. Sen mukaan kahden vuoden takaiseen ennusteeseen nähden Vantaan verotulot ovat kutistuneet 50 miljoonalla eurolla. Ja mikä pahinta, viime vuonna verotulot laskivat, vaikka väkiluku kasvoi. 

Syytä ei jutussa paljastettu, mutta Suomen Perustan Samuli Salminen julkaisi sosiaalisessa mediassa paljon puhuvan käyrän. Sen mukaan Vantaan alle 16-vuotiaista asukkaista peräti 36,9 prosenttia oli vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisia. Lieneeköhän sillä jotain tekemistä verotulojen kutistumisen kanssa?

* * *

HS:n jutun loppupuolella kaupunginjohtaja kertoi, että "tulevaisuuden kääntöpuolena ovat Vantaan kaupunginosat, joissa suunta on väärä. Alueiden eriytymisessä Vantaalla ei ole varaa epäonnistua."

Sitten hän totesi, etteivät Suomessa harkitut toimenpiteet segregaation välttämiseksi ole tarpeeksi järeitä. Ja mainitsi yhdeksi mahdolliseksi esimerkiksi Kööpenhaminan, vaikka ei olekaan sen kaikista ratkaisuista samaa mieltä. Sitä hän ei kuitenkaan kertonut, että miten Vantaa aikoo hoitaa oman – ilmiselvän – ongelmansa. 

* * *

Kolmas mielenkiintoinen seikka löytyi aivan jutun lopusta. Siellä kerrottiin, että islantilaisilla on tapana kohdata ongelmiaan optimistisesti toistelemalla, että "kyllä se järjestyy". Ja niinpä koko juttu loppuu päättyykin kaupunginjohtajan lausahdukseen, jonka mukaan "kaupunginjohtajankin on ihan hyvä ajatella..., että kyllä asiat järjestyvät".

Luulen kuitenkin, etteivät ne Vantaan ongelmien osalta järjesty vain lausahtelemalla islantilaisia viisauksia, vaan korjaamalla tehdyt virheet. Ja vieläpä tiedostamalla, että mitä pidemmälle ongelmat pääsevät kasautumaan, sitä hankalammaksi niiden korjaaminen tulee – sikäli kuin se onnistuu lainkaan. 

* * *

Ei kuitenkaan niin pahaa, ettei jotain hyvää. Edelle linkittämäni Samuli Salmisen käyrä lienee sinänsä oikea, mutta vantaalaisista maahanmuuttajista suurin ryhmä on itäeurooppalaiset, joihin liittyvät ongelmat lienevät vähäisempiä kuin niin sanottujen "espoolaismiesten". Siten voi hyvinkin olla, ettei Vantaan tilanne ole vielä toivoton.

Näillä sanoilla toivotan kaupunginjohtaja Pekka Timoselle menestystä vantaalaisten ongelmien ratkaisemisessa! 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimitytöt on vapautettava burkasta koko Suomessa!
Uutta tietoa pääkaupunkiseudun demografisesta muutoksesta
Poliisi pidätti miehen Vantaa Länsimäessä

Suomen ensimmäinen muslimirehtori on Suaad Onniselkä

Helsingin sanomat uutisoi, että Espoolaisen Mainingin peruskoulun rehtoriksi valittiin muslimiksi kääntynyt kantasuomalainen Suaad Onniselkä. Tapaus herätti sosiaalisessa mediassa huomiota, sillä esimerkiksi Torbjörn Hederoxe af Djupsjöbacka kirjoitti, että "Suaad on viisitoista vuotta indoktrinoinut lapsia syvään muhamettilaisuuteen kirjoittaen mm. oppikirjoja asiasta. Mainingissa S2-oppilaita on noin 50%, joten onnea lopuille kantasuomalaislapsille." 

Kyseinen koulu on puolestaan itse ilmoittanut olevansa "moderni musiikki- ja tanssipainotteinen yhtenäinen peruskoulu... tavoitteena on kasvattaa oppilaat työskentelemään yhdessä ja hankkimaan ja soveltamaan itsenäisesti tietoja ja taitoja. Meille tärkeitä arvoja ovat vastuuntunto, suvaitsevaisuus ja terve itsetunto."

* * *

Luin HS:n artikkelin ja kiinnitin huomiota uuden rehtorin linjauksiin opetuksesta. Hänen mukaansa maahanmuuttajilta ei Suomessa vaadita yleensä samanlaista akateemista suoriutumista tai käyttäytymistä kuin kantasuomalaisilta.

Lisäksi hän kertoi, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden kohdalla saatetaan esimerkiksi ajatella, että huono käytös nyt vain kuuluu heidän kulttuuriinsa. Kantasuomalaisen lapsen kohdalla numeroiden laskemisesta sitä vastoin huolestutaan ja asiaan pyritään puuttumaan.

* * *

Mikäli rehtorin huomiot ovat oikeita, on meidän kouluissamme todellinen asenneongelma. Ja siksi on syytä odottaa ja katsoa, mitä Mainingin koulussa tapahtuu tulevina vuosina. 

Koulu itsessään sijaitsee alueella, jossa ulkomaalaisten osuus oli muutama vuosi sitten 36,6 prosenttia alle 16-vuotiaista, joten maahanmuuttajataustaiset koululaiset muodostavat epäilemättä korkean osan opetettavista lapsista vaikka sosiaalisen median väite 50 prosentista olisikin liioittelua. Tosin suurista pakolaismaista ja Lähi-idästä tulleita on "vain" reilut 10 prosenttia itäeurooppalaisten muodostaessa suunnilleen samansuuruisen osuuden.

* * *

Tosiasia kuitenkin on, ettei Suomen kouluissa ole todellakaan onnistuttu maahanmuuttajien suhteen. Siksi maamme ensimmäisen muslimirehtorin suhteenkin on noudatettava sitä tervettä periaatetta, ettei pidä hutkia tutkimatta. 

Tästä syystä on maltettava odottaa ennen johtopäätösten tekemistä, minkälaisia tuloksia uusi rehtori saa aikaiseksi. Mutta samalla opetuksesta vastaavien viranomaisten on oltava hereillä ja osattava viheltää peli poikki, mikäli siihen on syytä – sekä vastaavasti annettava tunnustusta silloin, jos sellaiseen ilmaantuu aihetta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Peruskoulu 2045 – sanahelinää vai perustaitoja?

Valehtelemisella on synkät seuraukset
Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen