Vimmansa ja taistelutahtonsa juuri venäläisiä vastaan Tshekkoslovakian jääkiekkojoukkue haki lähihistoriastaan, mutta enhän minä pikkupoikana sitä ymmärtänyt. Kunhan tavallisena suomalaislapsena vain halusin Neuvostoliiton häviävän - ihan sama kenelle. Niinpä olin aina Tshekkoslovakian puolella.
Takaisin asiaan. Tshekkoslovakia sai nimensä kahdesta pääväestöstään tshekeistä ja slovakeista. Nämä väestöryhmät ovat geneettisesti lähisukuisia ja myös kielellisesti erittäin läheisiä. Näin niille lienee ollut luonnollista pyrkiä hakemaan turvaa toisistaan.
Ennen toista maailmansotaa Tshekkoslovakiassa oli myös monimiljoonainen saksalainen väestö, joka Neuvostoliiton vapautettua maan toisen maailmansodan jälkeen joko karkotettiin tai tapettiin. Lisäksi maassa asui merkittäviä määriä unkarilaisia, ruteeneita ja romaneita. Niinpä sen vaiheita varjostivat aika ajoin etnisesti ja kielellisesti monimuotoisen väestön erimielisyydet.
Tshekkoslovakian länsiosa oli ollut Itävälta-Unkarin aikana kaksoismonarkian kehittyneimpiä alueita. Sen seurauksena myös Tshekkoslovakiasta tuli taloudellisesti varsin vahva maa, jossa toimi esimerkiksi Ŝkoda-teollisuuskonserni. Toisen maailmansodan jälkeen teollisuuden laatu tyypillisen suunnitelmatalouden tavoin kuitenkin vähitellen romahti, vaikka Tshekkoslovakia säilyikin yhtenä itäisen Euroopan vauraimmista talouksista.
Inhimillisen ja taloudellisen elämän jatkuvasti vaikeutuessa yritettiin Tshekkoslovakiassa vuonna 1968 kehittää sosialismia inhimillisempään suuntaan. Liikehdintä kuitenkin kukistettiin työläisten paratiisin toverillisten pansaarivaunujen ja vapauttajasotilaiden avulla, koska Prahassa ei ymmärretty, että vain leniniläinen tulkinta oli marxilaisuuden ainoa oikea tulkinta.
Lopulta työläisten paratiisikin kaatui, koska uuden ajan puoluesihteeri Mihail Gorbatshov ei ymmärtänyt, että diktatuuri pysyy pystyssä vain väkivallan avulla ja että juuri siitä syystä leninismi on marxilaisuuden ainoa oikea tulkinta. Tässä yhteydessä myös Tshekkoslovakia pääsi heittämään sosialismin ikeen harteiltaan.
Itsenäistytymisen jälkeen slovakit kuitenkin kokivat jäävänsä tshekkien varjoon ja ryhtyivät ajamaan itsenäistymistä. Se onnistui ilman dramatiikkaa rauhanomaisesti ns. samettivallankumouksessa, jonka jälkeen maat ovat jatkaneet toisistaan erillään, mutta rauhanomaisissa suhteissa.
Tshekkoslovakian sivistynyttä hajoamista voi pitää yhtenä merkkipaaluna Euroopan valtiollisessa kehityksessä, sillä vaikka esimerkiksi Norjan itsenäistytyi Ruotsin vallan alta rauhanomaisesti vuonna 1905 oli uhkana ruotsalaisten sotilaallinen hyökkäys Norjan palauttamiseksi ruotuun. Ja sekin oli sentään historiallisesti täysin poikkeavan sivistynyt kansakuntien teiden eroamistapahtuma, kuten voi todeta vaikkapa myöhemmistä Jugoslavian hajoamisesta tai Suomen itsenäistymiseen liittyvistä tapahtumista.
* * *
Skotlanti ja Englanti muodostivat personaaliunionin kuningas Jaakko ensimmäisen noustua molempien maiden hallitsijaksi vuonna 1603. Personaaliunioni vahvistettiin Unionisopimuksella vuonna 1707.
Nyt skotlantilaiset ovat päättäneet ratkaista säilymisensä Lontoosta johdetun Yhdistyneiden kuningaskuntien osana kansanäänestyksellä. Tämän äänestyksen on hyväksynyt myös pääministeri David Cameron. Kaikki näyttää siis yhtä hienolta kuin Tshekkoslovakian samettivallankumouksessa.
Yhdistyneet kuningaskunnat kuuluu Euroopan Unioniin, joka on vapaaehtoisesti yhteen hakeutuneiden eurooppalaisten maiden muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Sen keskeisenä toimintatapana mainitaan subsidiariteettiperiaate, eli että asiat pitäisi päättää mahdollisimman lähellä ihmisiä.
Siten unioinin ei tulisi puuttua asioihin, jotka voidaan ratkaista paikallistasolla. Niinpä sille kuvittelisi olevan yhdentekevää miten Englannin ja Skotlannin jäsenmaat järjestävät oman hallintonsa.
Tätä ei liene sisäistänyt ainakaan EU-komission puheenjohtaja Jose Barroso, joka kansanäänestyksen lähestyessä on ottanut asiakseen ryhtyä uhkailemaan skotlantilaisia Unionin ulkopuolelle sulkemisella.
Tämä on merkillistä, vaikka on toki myönnettävä Barroson olevan oikeassa siinä, että Katalonian itsenäistymistä vastustavat Espanjalaiset saattaisivat heittäytyä hankaliksi. Tähän viittaa ainakin se, etteivät espanjalaiset aio hyväksyä kansanäänestyksen järjestämistä Katalonian itsenäisyydestä. Taustalla lienee pelko ainakin siitä, että seuraavaksi kansanäänestystä olisivat mitä todennäköisimmin hakemassa myös baskit.
Mutta ei Euroopan unionilla pitäisi olla mitään sanottavaa myöskään Espanjan ja Katalonian tai Baskimaan välisiin suhteisiin. Ratkaiskoon he keskinäiset välinsä demokraattisesti, ja eläköön sen jälkeen rauhanomaisessa yhteiselossa kuten tshekit ja slovakit keskenään. Kaikki muuhan olisi perin sivistymätöntä, vai mitä?
* * *
Summa summarum. Työläisten paratiisi tunnettiin myös kansojen vankilana; tosin nimitystä käytettiin jo äiti-Venäjästä. Nimitys kuvasi pienten kansojen asemaa virallisesti tasa-arvoisessa, mutta venäläisten hallitsemassa liittovaltiossa. Etenkin pienten kansojen asema oli tukala, kuten voidaan todeta vaikka monien suomensukuisten kielten katoamisesta.
Neuvostoliiton onneksi kadonneen todellisuuden, Barroson kommentin ja Espanjan kansanäänestyskielteisyyden sekä Skotlannin ja Katalonian viimeaikojen demokraattisten pyrkimysten perusteella onkin kysyttävä, että eihän Euroopan unioni vain pyri Uuden Ajan Uljaaksi Kansojen Vankilaksi?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oma klaani mansikka, muu klaani mustikka
Mitäs minä sanoin?
Suomi-Ruotsi ihmisoikeusmaaottelu amerikkalaisin silmin nähtynä
Tekstit
