Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste David Cameron. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste David Cameron. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. helmikuuta 2014

Uuden Ajan Uljas Kansojen Vankila?

Tshekkoslovakia syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävalta-Unkarin kaksoidemokratian luhistuessa. Minun ikäpolveni muistavat sen lähinnä Neuvostoliiton vakavimpana haastajana jääkiekon herruudesta ennen kuin Kanadakin halusi ottaa tosissaan mittaa muiden maiden joukkueista.

Vimmansa ja taistelutahtonsa juuri venäläisiä vastaan Tshekkoslovakian jääkiekkojoukkue haki lähihistoriastaan, mutta enhän minä pikkupoikana sitä ymmärtänyt. Kunhan tavallisena suomalaislapsena vain halusin Neuvostoliiton häviävän - ihan sama kenelle. Niinpä olin aina Tshekkoslovakian puolella.

Takaisin asiaan. Tshekkoslovakia sai nimensä kahdesta pääväestöstään tshekeistä ja slovakeista. Nämä väestöryhmät ovat geneettisesti lähisukuisia ja myös kielellisesti erittäin läheisiä. Näin niille lienee ollut luonnollista pyrkiä hakemaan turvaa toisistaan.

Ennen toista maailmansotaa Tshekkoslovakiassa oli myös monimiljoonainen saksalainen väestö, joka Neuvostoliiton vapautettua maan toisen maailmansodan jälkeen joko karkotettiin tai tapettiin. Lisäksi maassa asui merkittäviä määriä unkarilaisia, ruteeneita ja romaneita. Niinpä sen vaiheita varjostivat aika ajoin etnisesti ja kielellisesti monimuotoisen väestön erimielisyydet.

Tshekkoslovakian länsiosa oli ollut Itävälta-Unkarin aikana kaksoismonarkian kehittyneimpiä alueita. Sen seurauksena myös Tshekkoslovakiasta tuli taloudellisesti varsin vahva maa, jossa toimi esimerkiksi Ŝkoda-teollisuuskonserni. Toisen maailmansodan jälkeen teollisuuden laatu tyypillisen suunnitelmatalouden tavoin kuitenkin vähitellen romahti, vaikka Tshekkoslovakia säilyikin yhtenä itäisen Euroopan vauraimmista talouksista.

Inhimillisen ja taloudellisen elämän jatkuvasti vaikeutuessa yritettiin Tshekkoslovakiassa vuonna 1968 kehittää sosialismia inhimillisempään suuntaan. Liikehdintä kuitenkin kukistettiin työläisten paratiisin toverillisten pansaarivaunujen ja vapauttajasotilaiden avulla, koska Prahassa ei ymmärretty, että vain leniniläinen tulkinta oli marxilaisuuden ainoa oikea tulkinta.

Lopulta työläisten paratiisikin kaatui, koska uuden ajan puoluesihteeri Mihail Gorbatshov ei ymmärtänyt, että diktatuuri pysyy pystyssä vain väkivallan avulla ja että juuri siitä syystä leninismi on marxilaisuuden ainoa oikea tulkinta. Tässä yhteydessä myös Tshekkoslovakia pääsi heittämään sosialismin ikeen harteiltaan.

Itsenäistytymisen jälkeen slovakit kuitenkin kokivat jäävänsä tshekkien varjoon ja ryhtyivät ajamaan itsenäistymistä. Se onnistui ilman dramatiikkaa rauhanomaisesti ns. samettivallankumouksessa, jonka jälkeen maat ovat jatkaneet toisistaan erillään, mutta rauhanomaisissa suhteissa.

Tshekkoslovakian sivistynyttä hajoamista voi pitää yhtenä merkkipaaluna Euroopan valtiollisessa kehityksessä, sillä vaikka esimerkiksi Norjan itsenäistytyi Ruotsin vallan alta rauhanomaisesti vuonna 1905 oli uhkana ruotsalaisten sotilaallinen hyökkäys Norjan palauttamiseksi ruotuun. Ja sekin oli sentään historiallisesti täysin poikkeavan sivistynyt kansakuntien teiden eroamistapahtuma, kuten voi todeta vaikkapa myöhemmistä Jugoslavian hajoamisesta tai Suomen itsenäistymiseen liittyvistä tapahtumista.

* * *

Skotlanti ja Englanti muodostivat personaaliunionin kuningas Jaakko ensimmäisen noustua molempien maiden hallitsijaksi vuonna 1603. Personaaliunioni vahvistettiin Unionisopimuksella vuonna 1707.

Nyt skotlantilaiset ovat päättäneet ratkaista säilymisensä Lontoosta johdetun Yhdistyneiden kuningaskuntien osana kansanäänestyksellä. Tämän äänestyksen on hyväksynyt myös pääministeri David Cameron. Kaikki näyttää siis yhtä hienolta kuin Tshekkoslovakian samettivallankumouksessa.

Yhdistyneet kuningaskunnat kuuluu Euroopan Unioniin, joka on vapaaehtoisesti yhteen hakeutuneiden eurooppalaisten maiden muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Sen keskeisenä toimintatapana mainitaan subsidiariteettiperiaate, eli että asiat pitäisi päättää mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Siten unioinin ei tulisi puuttua asioihin, jotka voidaan ratkaista paikallistasolla. Niinpä sille kuvittelisi olevan yhdentekevää miten Englannin ja Skotlannin jäsenmaat järjestävät oman hallintonsa.

Tätä ei liene sisäistänyt ainakaan EU-komission puheenjohtaja Jose Barroso, joka kansanäänestyksen lähestyessä on ottanut asiakseen ryhtyä uhkailemaan skotlantilaisia Unionin ulkopuolelle sulkemisella.

Tämä on merkillistä, vaikka on toki myönnettävä Barroson olevan oikeassa siinä, että Katalonian itsenäistymistä vastustavat Espanjalaiset saattaisivat heittäytyä hankaliksi. Tähän viittaa ainakin se, etteivät espanjalaiset aio hyväksyä kansanäänestyksen järjestämistä Katalonian itsenäisyydestä. Taustalla lienee pelko ainakin siitä, että seuraavaksi kansanäänestystä olisivat mitä todennäköisimmin hakemassa myös baskit.

Mutta ei Euroopan unionilla pitäisi olla mitään sanottavaa myöskään Espanjan ja Katalonian tai Baskimaan välisiin suhteisiin. Ratkaiskoon he keskinäiset välinsä demokraattisesti, ja eläköön sen jälkeen rauhanomaisessa yhteiselossa kuten tshekit ja slovakit keskenään. Kaikki muuhan olisi perin sivistymätöntä, vai mitä?

* * *

Summa summarum. Työläisten paratiisi tunnettiin myös kansojen vankilana; tosin nimitystä käytettiin jo äiti-Venäjästä. Nimitys kuvasi pienten kansojen asemaa virallisesti tasa-arvoisessa, mutta venäläisten hallitsemassa liittovaltiossa. Etenkin pienten kansojen asema oli tukala, kuten voidaan todeta vaikka monien suomensukuisten kielten katoamisesta.

Neuvostoliiton onneksi kadonneen todellisuuden, Barroson kommentin ja Espanjan kansanäänestyskielteisyyden sekä Skotlannin ja Katalonian viimeaikojen demokraattisten pyrkimysten perusteella onkin kysyttävä, että eihän Euroopan unioni vain pyri Uuden Ajan Uljaaksi Kansojen Vankilaksi?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oma klaani mansikka, muu klaani mustikka
Mitäs minä sanoin?
Suomi-Ruotsi ihmisoikeusmaaottelu amerikkalaisin silmin nähtynä


lauantai 26. tammikuuta 2013

David Cameron ja pullon henki

Englannin pääministeri David Cameron päästi Timo Soinin mukaan pullon hengen irti vaatiessaan Britannialle nykyistä parempia ehtoja EU:ssa, ja kansalle oikeutta äänestää näistä uusista ehdoista. Cameronin ultimaatumi onkin aiheuttanut melkoisen kohinan.

Myös minun tuntemieni kansalaisten piirissä Cameronin puheet aiheuttivat närkästystä: onhan Briteillä jo nyt EU:ssa kevennetty jäsenmaksu. Brittien pääministeri haluaa siis ilmeisen yleisen tulkinnan mukaan omalle kansalleen vielä nykyistäkin erikoisemman aseman. Tulkinta saattaa kuitenkin olla väärä, sillä Cameron ei julkisuudessa ole puhunut jäsenmaksusta vaan pikemminkin hän haluaisi uudistaa koko EU:ta.

Uskoakseni Britit, tai ainakin Cameron, ovatkin tympääntyneet EU:n kaikkialle ulottuvia lonkeroita, joiden toiminnassa paljon puhutulla subsidiariteetti-periaatteella on jo kauan sitten heitetty vesilintua. Sen seurauksena EU-maiden omaa päätöksentekoa on jatkuvasti kavennettu ja niitä on johdateltu melkein huomaamatta erilaisten direktiivien avulla kohti yhä yhtenäisempää unionia. Kehityksen loogisena lopputuloksena voi halutessaan nähdä Euroopan liittovaltion.

Vaikka Cameronin avaus ja uhkailu kansanäänestyksestä on aiheuttanut närää, se saattaa lopulta kuitenkin johtaa entistä parempaan Euroopan Unioniin. Sellaiseen, jossa Brysselin herrojen sorkkiminen heille kuulumattomissa asioissa vähenee ja samalla sen ote rajat ylittävissä asioissa vahvistuu. Samalla voidaan korottaa Britannian jäsenmaksu muiden EU-maiden jäsenmaksua vastaavaksi. Näin on tehtävä jo pelkästään EU:n yhtenäisyyden takaamiseksi.

Mielestäni Timo Soini onkin oikeassa vaatiessaan kaikkien EU-maiden jäsenyysehtojen tarkastamista. Mahdollisten neuvottelujen koittaessa Suomen edustajilla tulee olla kaksiteräinen tavoite: toisaalta kaikkien EU-maiden talous on saatava tavalla tai toisella kuriin ja toisaalta EU:n direktiivit tulee muuttaa sellaisiksi, ettei unioni enää jatkossa puutu puhtaasti yksittäisten maiden sisäisiin asioihin. Tämän seurauksena voidaan EU:n kautta kiertävän rahan ja sen liikuttelemiseksi tarvittavan byrokratian määrää pienentää oleellisesti nykyisestä.

Oikein tehtyjen uudistusten seurauksena voitaisiin EU:n jäsenmaksuja pudottaa kaikkialla, ei vain Britanniassa. Epäilemättä sellainen lisäisi Unioinin hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä. Kansalaisten lopullinen hyväksyntä tosin olisi saatavissa vain kansanäänestyksen avulla - mutta sellaista luottamusta tuskin ainakaan suomalaisella edustuksellisella demokratialla on omaan kansaansa. Ei, vaikka suorasta demokratiastaan tunnetussa Sveitsissä se olisikin itsestäänselvyys.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU luopui tulevasta talouskasvusta
Päättäjien pukinsorkka veronmaksajan kukkarossa?
EU:n kriisinhallinta selkokielellä
.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!