Suosittua juuri nyt!

sunnuntai 1. helmikuuta 2026

Kiroileminen auttaa huippusuoritukseen

Huomasin mielenkiintoisen tutkimusartikkelin kiroilusta. Siis sellaisesta verbaalisesta käytöksestä, jota pidetään yleisesti sopimattomana, mutta joka on yhdistetty parempaan fyysiseen suorituskykyyn. Rumien puhumisen vaikutusmekanismi on kuitenkin edelleen epäselvä. 

Yksi sille ehdotettu selitys kiroilun voimaan on disinhibitio eli psykologinen tila, jossa yksilöt pidättäytyvät vähemmän käyttäytymisensä rajoittamisesta. Lukemassani amerikkalaisessa Richard Stephensin ja kumppaneiden artikkelissa esitettiin tutkimustuloksia siitä, parantaako kiroileminen fyysistä suorituskykyä ja välittyykö tämä vaikutus psykologisten muuttujien kautta, jotka liittyvät tilan disinhibitioon.

Raportoidussa tutkimuksessa järjestettiin kaksi toistomittauskokeilua sekä yhdistetty analyysi, johon sisältyi aiempi tutkimus. Niissä testattiin tuolipunnerrustehtävässä itse valitun kirosanan toistamisen vaikutusta verrattuna neutraalin sanan käyttämiseen. Molemmat kokeet toistivat kiroilun edun ja osoittivat merkittäviä suorituskyvyn parannuksia kiroillessa.

Vaikka välittäjäanalyysien tulokset vaihtelivat yksittäisten kokeiden välillä, yhdistetty analyysi osoitti, että psykologinen flow, häirintä ja itseluottamus välittivät merkittävästi kiroilun vaikutusta. Tulokset viittaavat siihen, että kiroilu edistää psykologisia tiloja, jotka auttavat maksimoimaan ponnistelun ja ylittämään sisäisiä rajoitteita.

Näillä vaikutuksilla voi olla merkitystä urheilusuorituksessa, kuntoutuksessa sekä tilanteissa, jotka vaativat rohkeutta tai määrätietoisuutta. Kiroilu saattaakin edustaa edullista ja helposti saatavilla olevaa psykologista interventiota, joka auttaa yksilöitä ylittämään itsensä silloin, kun tarvitaan todellista huippusuorituskykyä.

Toivokaamme siksi, että pian alkavissa Torinon olympiakisoissa suomalaisurheilijat kiroilisivat mahdollisimman paljon suoritustensa aikana. Ja ettei heillä olisi siihen tarvetta niiden jälkeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi äiti rakastaa vastasyntynyttä lastaan?
Tekoäly voi parantaa salaliittoteoreetikon
Suomalaisten tulevaisuus on karu

22 kommenttia:

  1. Kirosanat ovat sanoja, jotka kuvaavat jotain todellista. Siis sukuelimiä tai paholaisen eri nimityksiä kuten saatana tai perkele.

    Yrittäkääpä kiroilla jollakin muulla sanalla vaikkapa maahinen tai tonttu, joihin ette usko. Toimiiko?

    VastaaPoista
  2. Kiroilemisella haetaan voimaa "paholaiselta" (saatana, perkele).
    Indikoiko se jotain hyvää ihmisyyden kannalta...
    Monesti kiroileminen myös liittyy myös turhautumiseen, mikä lienee psyykelle hyvä.

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Tuo tuli itsellenikin mieleen. Ja jos en väärin muista se myös auttoi:))
      Huru-ukko

      Poista
    2. Kiroileminen siivitti Seppo Rätyäkin aika lailla, luulisin.

      Poista
  4. Kiitos mielenkiintoisesta referenssistä. Itse en urheilua seuraa kovin paljon. Olen huomannut, että lopputulokset voivat muuttua monen vuoden jälkeen. On tietysti hyvä, että huijarit saadaan kiinni.

    VastaaPoista
  5. Yle tänään

    Itä-Suomessa tutkijat seurasivat pilkkijöitä ja 16 000 kalapaikan valintaa – tämä selvisi ihmisten päätöksenteosta

    Pilkkijöiden käyttäytymistä seurattiin, kun he osallistuivat pilkkikilpailuun.

    https://yle.fi/a/74-20207476

    Artikkelista poimittua

    Hyvät kalapaikat eivät löydy sattumalta, vaan pilkkijät hyödyntävät niiden löytämisessä saaliskokemuksiaan, havaintoja muiden käyttäytymisestä ja ekologisia tekijöitä.

    Itä-Suomen yliopisto on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin ihmisen tapoja tehdä päätöksiä, kun he hankkivat ravintoa luonnosta.

    Ihmiset perustavat ravinnonhankintaan liittyvät päätöksensä omiin kokemuksiinsa ja muiden havainnointiin. Tämä pätee kalastuksen lisäksi marjastukseen ja metsästykseen.

    Tutkimuksessa perehdyttiin erityisesti siihen, kuinka muilta saatu tieto ohjaa ravinnonhankintaa.
    ...
    ...
    Tutkijat havaitsivat selviä eroja siinä, kuinka paljon osallistujat hyödynsivät tietoa, jota saivat seuraamalla muita. Naiset luottivat muiden tekemisiin enemmän kuin miehet.

    Vanhemmat pilkkijät pysyivät pidempään samassa paikassa eivätkä karttaneet huonoja kalapaikkoja.

    Tutkimuksen toteuttamiseen osallistui Itä-Suomen yliopiston akvaattisen ekologian professori Raine Kortet. Hän kertoo, että ensisijainen tarkoitus oli tutkia ihmisten käyttäytymistä.

    Tutkijat lähtevät oletuksesta, että ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutuksella on keskeinen voima kognition evoluutiossa. Kognition evoluutio tarkoittaa ihmisen ajattelukyvyn, tiedonkäsittelyn ja oppimisen kehittymistä.

    – Tulokset auttavat ymmärtämään ihmisen käyttäytymistä monimutkaisissa ympäristöissä, kun he etsivät ja hankkivat ravintoa, Kortet sanoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisikö tutkia myös matujen ja muiden muslimien käyttäytymistä monimutkaisissa ympäristöissä, miten he etsivät ja hankkivat ravintoa?

      Poista
    2. Itse aikoinaan kuljin pilkkikilpailuissa ja voitin niistä suurimman osan. Olin niin kova kalastaja että vaikka oli täysin tuntematon järvi, en tarvinnut kuin vilkaisun karttaan ja loput päätelin rannan muodoista ja kalasaalis oli varma. Sitten tuli elämmä naiset ja koko kalastus jäi, pilkkiminen muuttui makuuhuone"pilkkimiseen".

      Poista
    3. Itse olen pilkkinyt viimeksi yli 40 vuotta sitten armeijassa oppitunnilla. Pieni käsketty lenkki pakkasilmassa piristi.

      Poista
  6. Punnertaminen aiheuttaa kiroilua. Jos se estetään niin, että pitää sanoa jotain muuta niin osa voimavaroista menee tämän muun sanomiseen, kun taas kiroilu tulee luonnollisesti voimavaroja kuluttamatta.

    VastaaPoista
  7. Olen vuoden päästä 50v, silti muistan kuin eilisen kun oli 10 vuotias erittäin pieni ja laiha. Koti oli ankaraa aikaa, sitä se oli kasvaa maatilalla, hommia oli pakko tehdä heti kun kävelemään oppi. No, kerran oli päivä kun porukat oli asioilla, oli talvi ja lunta erittäin paljon maassa, siellä pihassa oli 127 fiat joka oli jääautona niin kutsutulla isälläni, menin autoon käynnistin sen ja lähdin ajelemaan lumista hiekkatietä mäenpäälle missä tajusin että missä helkkarissa käännän auton, oli jo pimeää ja akoi pelko kalvaa että kotiväki voi palata millä hetkellä tahansa, silloin päätin että otan vähän vauhti ja käännän auton käsijarrulla nopeasti, no tie ei ollut tarpeeksi leveä ja auto ohjautui syvän lumisen ojan perille saakka. Voitte arvella miten alkoi pelko kalvaa silloin, tiesin että minut hakataan jos tästä jään kiinni. Silloin tunsin oikein miten pelko suustani kantautuva PERKELE! Kaikui ja jotenkin ihmeen kautta mitä en vieläkään tajua, nostin fiatin perän ilmaan ja työnsin sen suoraan tielle, eihän tuo auto iso ollut mutta painaa se kuitenkin lähes 700 kiloa ja minä olin pieni ja heikko.

    VastaaPoista
  8. Terhomatti Hämeenkorpi1. helmikuuta 2026 klo 11.13

    Eipä muuta kuin "PERKELE SAATANA"!

    VastaaPoista
  9. Vanhastaan tuttu tosiasia, johon kaikki sivistyneet ihmiset voivat riemurinnoin yhtyä, on että vihapuheet johtavat vihatekoihin. Kun Väinö Linnan "Tuntematon" ilmestyi, ruåtsinkieliset frouvat oitis kiirehtivät moittimaan tekijää siitä, että oli pannut sotilaat kiroilemaan niin härregud kamalasti.

    Saivat haluamansa. Sensuuri iski muistaakseni kuudennesta painoksesta lähtien. Hyvä että sota oli loppunut jo kymmenen vuotta aiemmin.

    Kukas kyselisi nykyään niin monen "tutkimuksen" perään, että onko mitattavat ilmiöt mitattu oikeaa taustaa vasten? Jos koordinaatisto laaditaan samoista ominaisuuksista joilla ilmiö määrittyy, onko se nykyään sosiologiaa?

    Ei, se on esimerkiksi "intersektionaalista feminismiä".

    Joten juu, kyllä varmaan prkl ne vihapuheet johtaa vihatekoihin. Kun taas uhrirooliin samaistuminen johtaa "oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan".

    Minultakin pääsi tänä aamuna ärräpää -- ihan juuri luettuani tämän profesorin jutun. Kävin kääntämässä allakkaa, ja huomasin, että eihän nyt ole 1.4. vaan 1.2. Prkl. Hukkaan meni hyvä juttu.

    VastaaPoista
  10. Torinon kisat oli 20v sitten..

    VastaaPoista
  11. Auton korjaaminen sujuu myös paremmin kun päästelee voimasanoja ilmoille..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiroilu myös auttaa kipua kun avain lipeää ja rystyset vuotaa verta.

      Poista
  12. Ei pidä paikaansa. Silloin kiroillaan kun mikään ei suju, kiroiltaessa puretaan turhautumista. Urheilussakin pärjää kun on hyvä fiilis, mitäpä sitä silloin kiroilisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pitää, siitä kertoo jo oma elämänkokemus.

      Poista
    2. Jos en lapsuusajassa olisi saanut voimaa kiroilusta, en kirjoittaisi tässä, vaan olisin kuollut yli 40 vuotta sitten.

      Poista
  13. Kerro jotain uutta. Jo 70-luvulla ennen kovaa voimanostoa koutsit ja kannustajat kävivät naaman edessä huutamassa kirouksia ja läpsimässä kasvoille. Se toimi.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.13.8.2025 alkaen olen deletoinut myös sellaiset kommentit, joiden epäilen voivan johtaa tämän blogin poistamiseen nykyiseltä alustaltaan.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!