Helsingin sanomat otti kantaa presidentti Sauli Niinistön Valko-Venäjän hybridisodankäyntiin liittyvään lausahdukseen, jonka mukaan EU on menettänyt kyvyn panna kovan kovaa vastaan. Jutussa haastateltiin kahta tutkijaa.
Heistä Reetta Toivanen kertoi, että "en usko, että ongelmaa ratkaisisi mitenkään se, että EU näyttäisi militantin puolensa". Perusteluksi hän esitti, ettei "kansainvälisessä sopimisessa ja politiikassa mikään tapahdu ikinä kova kovaa vastaan".
Lisäksi hänen mukaansa EU:n kyvyttömyys loistaa niin isoin kirjaimin, että se on kiusallista ja tuskallista. Että tässä meidän rajallamme ihmiset ja jopa lapset kärsivät, eikä YK:n sopimuksia vieläkään noudateta.
Tutkija Magdalena Kmak puolestaan näki "ettei EU:n heikkoudesta pidä syyttää unionin arvoja vaan sitä, ettei unioni sitoudu noudattamaan niitä". Tätä näkemystään hän tarkensi kertomalla, ettei Euroopan unioni kunnioita Geneven pakolaissopimusta, vaan ulkoistaa turvapaikanhakua sellaisille maille, joilla itsellään on vaikeuksia noudattaa ihmisoikeuksia.
Lisäksi hän moitti Unionia siitä, että rajavalvontaan palaa tällä hetkellä valtavat määrät rahaa, jonka voisi ohjata muualle, esimerkiksi sujuvampiin hakuprosesseihin. Lisäksi Kmak ehdotti, että EU rakentaisi turvallisia reittejä hakea turvapaikkaa. Ja ennen kaikkea jäsenmaiden ja kansalaisten tulisi arvioida, haluavatko he muuttaa nykyisiä sopimuksia vai noudattaa niitä
Nämä tutkijoiden kannanotot ovat sikäli hiukkasen hämmentäviä, ettei ongelmana tällä kertaa ole spontaani turvapaikanhaku, vaan Valko-Venäjän hybridisodankäynti. Eikä EU:n rajalla ole juurikaan turvapaikkaa tarvitsevia, koska siellä olevat ihmiset ovat peräisin rauhalliselta Pohjois-Irakin kurdialueelta sekä sisällissodasta toipumassa olevasta Syyriasta.
Mutta sikäli Kmak on oikeassa, että EU:n pitäisi lopultakin tunnustaa, ettei se muuttuneessa maailmassa pysty noudattamaan aikanaan sovittua Geneven sopimusta ja siksi sen tulkintaa on syytä muuttaa. Tämä olisi hyvin perusteltua, koska sopimusta on viimeisten vuosikymmenien aikana käytetty laajamittaisesti väärin elintasopakolaisuuden reittinä ja nyt siis jopa hybridisodankäynnin välineenä.
Minimissään EU:n turvapaikkapolitiikkaa pitäisi muuttaa ainakin sen verran, että humanitaarista suojelua myönnettäisiin vain lyhyeksi määräajaksi, jonka jälkeen tilanne lähtömaassa tarkasteltaisiin uudelleen ja henkilö palautettaisiin automaattisesti kotimaahansa alkuperäisen turvapaikantarpeen aiheuttaneen tilanteen lauettua. Lisäksi turvapaikan tarpeen todistamisvastuu pitäisi siirtää yksiselitteisesti tulijoille.
Näin elintasopakolaisia houkuttelevat vetovoimatekijät vähenisivät olellisesti nykyisestä. Ja myös kehitysmaalaisten rekrytointi hybridisodan taisteluvälineiksi vaikeutuisi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maria Ohisalon ratkaisut jengirikollisuuteen: perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä nuorisorikoskoordinaattorin rekrytoiminen
Lukashenko opettaa länsimaita irakilaisten avulla
Mitä Valko-Venäjän hybridisota kertoo meistä eurooppalaisista?
Tekstit
Niinistö on aivan oikeilla jäljillä, mutta Hesari löytää kyllä aina ne tärähtäneet naisihmiset, joilla on täysin epärealistiset ja älyvapaat ajatukset.
VastaaPoistaLapsethan niillä on mukana joiden avulla pääsevät
VastaaPoistaEu:n alueelle,koska ihmisoikeudet jne. Eipä noissa kuvissa paljoa äitejä näy.
Pieniä on silakat joulukaloiksi. Nos asioita ei muuteta niin kyllä tulijoita löytyy. Pelkästään afrikasta saadaan helposti miljoonia onnenonkijoita lihapatojen ääreen.
VastaaPoistaSitä mukaan kun siellä väestö jatkuvasti kasvaa ja vaurastuu niin kohta ei enää Välimereen mahdu uimaan kumiveneiden sekaan.
EU on tahditon ja täysin munaton rahankeruuseen keskittyvä ylipöhöttynyt eliittiklupi.
Putin sen tietää ja tekee just mitä tykkää.
"kansainvälisessä sopimisessa ja politiikassa mikään tapahdu ikinä kova kovaa vastaan"
VastaaPoistaKansainvälisissä suhteissa monasti on paras mahdollinen lopputulos se ettei mitään ikävää tapahdu.
Maltan meripelastus lakkasi kesällä 2021 reagoimasta enää MAYDAY-kutsuihin. Niitä oli tullut niin paljon ettei niihin enää ollut resursseja - ja kaikki onnenonkijoilta. Yksikään ei ollut todellisessa hengenhädässä.
VastaaPoistaYmmärrän jotenkin hyvin sen, että esimerkiksi Salman Rushdien kaltainen kirjailija, jolle Iranin ajatollah Khomeini langetti kuolemantuomion, fatwan, sai Englannista turvapaikan, koska hän edusti sellaisia arvoja joita länsimaissa yleisesti tunnustetaan. Länsimaa on siis hänelle juuri oikea paikka, ja se voi taata kirjailijan turvallisuuden juuri siksi että se omaa samat arvot kuin ne joiden vuoksi kirjailijaa on vainottu.
VastaaPoistaMutta en ymmärrä että länsimaihin vaeltaa tuhansia, kymmeniä ja satoja tuhansia, kohta miljoonia ja lopulta satoja miljoonia sellaisia "turvapaikanhalijoita", joilla ei ole mjitään aikomustakaan missään vaiheessa omaksua eurooppalaista ajatteluperinnettä, ja jotka itse asiassa vaativat nimenomaan oikeutta pitää kiinni omista tunnustuksellisista arvoistaan. Sellainen merkitsee täysin mahdotonta tilannetta, jossa ne yhteiskunnat joiden pitäisi pitää omasta ajatteluperinteestään kiinni, murenevat ja hajoavat sisäisesti toisilleen täysin sosiodynaamisesti vastakkaisten kulttuurien keskinäisiin hylkimisreaktioihin.
Tulijoitahan Eurooppaa riittää. Riittä siksikin, että kehittyneet maat ovat kehitysapua antamalla käynnistäneet kehitysmaissa väestöräjähdyksen, joka ei itsestään tule loppumaan. Euroopalla on tässä suhteessa ollut kulttuurien erilaisuudesta aivan olemattomat tiedot.