Kehitysmaalaistuminen etenee

Suomen väestön koostumus on viime vuosikymmeninä ollut nopeassa muutoksessa. Kantaväestön määrä on kääntynyt laskuun ja samaan aikaan maahanmuuttajien osuus väestöstä on kasvanut nopeasti. Jälkimmäisessä ryhmässä niin sanottujen humanitaarisen suojelun perusteella maassa oleskelevien kehitysmaalaisten osuus on lisääntynyt, vaikka suurimmat maahanmuuttajaryhmät koostuvatkin edelleen virolaisista ja venäläisistä. 

Kaikille suomalaisille lienee jo tuttua, että kehitysmaataustaisten muodostama väestöryhmä on yliedustettuna raiskausrikoksissa, kouluväkivallassa ja rikollisissa nuorisojengeissä. Siksi ei ollut yllättävää, että eilisen ja tämän päivän uutisvirta kertoi useammankin uutisen Suomen kehitysmaalaistumisesta. 

Eilisen päivän uutinen kertoi Vantaan kaupungin muuttumisesta yhä levottomammaksi. Siellä on huumeidenkäyttäjiä, ampumista ja ryöstöjä, eikä edes jutussa haastateltu nuori maahanmuuttajataustainen henkilö menisi öisiin moniin paikkoihin kaupungissa. 

Jutun mukaan taustalla on niin sanottu roadman-kulttuuri eli ymmärrykseltään rajallisten henkilöiden ihannoima voimankäyttöön ja muiden ihmisten terrorisointiin perustuva rikollinen elämäntapa. Siis sellainen, joka - suomalaispoliisin mukaan - muistuttaa ruotsalaisen ongelmalähiö Rinkebyn menoa. 

Tämän aamun uutisvirta puolestaan kertoi Helsingistä, missä villit taksit ovat ryhtyneet muodostamaan taksitolpille omia jonotusjärjestelmiään. Siihen kuuluu myös väkivalta, jolla kilpailevat taksit pidetään poissa. 

Jutussa haastateltu taksinkuljettaja kertoi saaneensa taksitolpalla kuulla uhkauksia ja jopa kokeneensa väkivaltaa. Hänen mukaansa joku gangstasuhari oli pelotellut häntä sanomalla, että "mä tapan sut, tiedän missä menet ja missä asut, olen seurannut sinua jo pidempään ja jos vielä käyt täällä, se on sinun loppusi".

Toimittaja oli kysellyt asiasta myös yhdeksältä muulta taksinkuljettajalta ja nämä vahvistivat edellä kuvaamani kertomuksen. Toisin sanoen kehitysmaille tyypillisen kulttuurin rantautumista myöskään taksiammattiin ei ole syytä epäillä. 

Tässä yhteydessä on syytä huomata, etteivät edellä kuvatut mafiamaiset toimet suinkaan kohdistu joillekin maahanmuuttajaslummien taksitolpille, vaan Helsingin tärkeimmille taksitolpille kuten päärautatieasemalle. Sen nykymenosta kertoi kantasuomalainen taksinkuljettaja, että "se on basaari, joka aiheuttaa niin paljon myötähäpeää, etten sinne enää viitsi mennä. Kun kävin siellä omakohtaisesti viimeisen kerran, eteeni muodostettiin autoilla blokki, enkä päässyt sen paremmin eteen- kuin taaksepäinkään. Melkoisen suunsoiton jälkeen pystyin hoitamaan tilaustani, mutta siinä estettiin työntekoani ihan täysin."

Kolmas huomiotani herättänyt uutinen koski Helsingin Kamppia, jossa joku oli ammuskellut. Tapauksesta ei kerrota juuri sen enempää kuin että ampuja oli ampunut ohi ja joutunut poliisin kiinni ottamaksi. 

Toisin sanoen tappoyrityksen tehneen henkilön taustasta ei kerrota mitään. Eikä sillä ole suurempaa merkitystäkään, sillä vaikka kyseessä olisi etninen suomalainen - mistä tuskin on kyse - viittaa tämäkin tapaus selkeästi pääkaupunkimme kehitysmaalaistumiseen. 

Näin siksi, että ihmisillä on taipumus omaksua käyttäytymiskoodistoa kanssaeläjiltään. Valitettavasti tämä koskee myös suomalaisen perimän omaavia ihmisiä, kuten olemme jo aiemmin saaneet lukea uutisista, joissa kerrotaan rikollisten katujengien jäsenten olevan pääosin maahanmuuttajataustaisia. Siis "pääosin", mutta ei kokonaan. 

Nähtäväksi jää, saadaanko pääkaupunkiseudun kehitysmaalaistuminen jossain vaiheessa katkaistua, vai onko Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla edessään Ruotsin suurkaupunkien tie, jonka seurauksena entisen emämaamme väkivaltakoneisto on monin paikoin jo menettänyt otteensa. Selvää kuitenkin on, että mitä suuremmaksi kehitysmaataustaisten ihmisten osuus maassamme kasvaa, sitä vaikeammaksi kehityksen suunnan muuttaminen käy.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oi näitä aikoja ja kaksinaismoraalin määrää
Imaamin viesti lauttasaarelaisille
Helsingin käräjäoikeus ei ymmärtänyt kunniamurhaajaa