Niinpä Rydman viestitti Twitterissä tekevänsä poliisille tutkintapyynnön myös Ilkka-Pohjalaisen jutusta, koska lehden päätoimittaja oli kieltäytynyt oikaisemasta virhettä. Tähän tarttui sitten myös HS:n päätoimittaja Esa Mäkinen.
Hän herjasi Rydmania viestissään sanomalla, että "kansanedustaja Wille Rydman uhkailee poliisilla toimittajaa, joka moittii kolumnissa Rydmania asiattomasta käytöksestä. Tämä on yritys vaientaa julkista keskustelua."
Ja sen jälkeen Mäkinen vielä linkitti viestiinsä jo virheelliseksi todetun lehtensä kirjoituksen. Siihen tarttui mm. Eija-Riitta Korhola (kok), joka kysyi, että "mistä lähtien vääristä tiedoista huomauttaminen on yritys vaientaa julkista keskustelua".
Totean edellä kirjoittamani perusteella, että Esa Mäkisen olisi syytä tutustua journalistin ohjeisiin. Niissä todetaan muun muassa seuraavat asiat, joita kaikkia HS:n alkuperäinen kirjoitus rikkoi.
- Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
- Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
- Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Mielenkiintoista kyllä, julkisen sanan neuvosto ei ole ottanut kyseistä kirjoitusta tarkastellakseen, eikä ole huomauttanut sen kirjoittanutta toimittajaa. Eikä se ole tehnyt mitään myöskään kyseisestä kirjoituksesta innoituksensa saaneen Ilkka-Pohjalaisen jutun perusteella. JSN on siten jälleen kerran osoittanut, ettei se ole vakavasti otettava sananvapauden rajojen vartija.
Nähtäväksi siis jää, kuinka tapaus etenee. Itse suosittelen Rydmanille tutkintapyynnön tekemistä myös Ilkka-Pohjalaisen jutusta ja ehkäpä sellainen olisi syytä tehdä myös Esa Mäkisen Twitter-viestistä.
Näin siksi, että molemmissa on pyritty mustamaalaamaan Rydmania ilmeisen virheellisiksi osoittautuneita väitteitä kierrättämällä ja mukailemalla, ja kummankin ilmiselvänä pyrkimyksenä on ollut sabotoida tämän poliittista uraa Natsi-Saksan Joseph Göbbelsiltä periytyvän argumentointivirheen perusteella: "kun valhetta toistetaan riittävän monta kertaa, se muuttuu totuudeksi":
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terästehdas, hömötiainen ja Rydman
Minne vie Wille Rydmanin tie?
Wille Rydman, Helsingin sanomat ja vaimon hakkaaminen
Terästehdas, hömötiainen ja Rydman
Minne vie Wille Rydmanin tie?
Wille Rydman, Helsingin sanomat ja vaimon hakkaaminen
JSN:n uskottavuus on saavuttanut venäläisen tason.
VastaaPoistaJSN:n uskottavuus? Onko sillä joskus sellaistakin ollut?
PoistaHuru-ukko
Näiden päätoimittajien käytös on melkoisen härskiä, koska pitkälle päässeinä koulutettuina henkilöinä heidän täytyy olla sen verran älykkäitä että tietävät valehtelevansa ja tekevänsä propagandaa. Kyse ei siis heidän osaltaan ole mistään vahingosta tai syyntakeettomuudesta, eli tyhmyydestä tms., johtuvasta asiasta. Mediasta on tullut näiden tällaisten ihmisten johdosta täysin moraalitonta. Mikään moraalin pesäke media ei ole ollut kai koskaan, mutta kyllä siellä ennen oli jokin tolkku tekemisten kanssa. Vähän samaa ilmiötä on vihervasemmistolaisten poliitikkojen touhuissa nykyisellä Marinin kaudella, valtaa ja rahaa käytetään kuin olisi maailmanloppu tulossa heidän jälkeensä. Järkipuheita ei ei enää uskota, toisten "väärässä olijoiden" mielipiteitä ei oteta huomioon edes yhteiskuntarauhan vuoksi ja niin edelleen. Tolkuttomia aikoja elämme. Ja syvällä tullaan käymään ennenkuin sellaiset joilla on sydän edes osin paikallaan saavat jonkinlaisen äänen kuuluviin yhteiskunnassa.
VastaaPoistaIlkka oli aikoinaan ihan kelpo maakuntalehti. Nykyään täynnä tätä samaa rasismihumppaa ym kuin hesari.
VastaaPoistaK.o. lehden mielipidepalstan toimittajakin on hyvin ohjeistettu. Lähetin parin viime viikon aikana kolme tekstaria, joista kaksi sivusi viime aikojen poliittisia kohuja. Olivat kai liian terävää tekstiä. Ei niitä julkaistu, ei yhtäkään. Ei niissä solvattu ketään, ei ollut kiihotusta mihinkään suuntaan eikä uskonrauhaakaan rikottu. Mutta lehti suosiikin tekstaripalstallaan enemmän typeriä höpöhöpö-kommentteja. Varsinaisia lukijan kirjoituksia, jotka ovat nimellä, se ei kuitenkaan voi karsia liikaa.
PoistaTällaista tekstiä ei lehti suvaitse: Halla-ahoa ei saa puolustaa, eikä saa kirjoittaa, että Sanna Marin pelkää persuja.
PoistaPohojammaasta kun puhutahan: Saman vaalipiirin Keskusta-ministerien kisa (kumpi pissaa pitemmälle) kovenee. :D
VastaaPoistahttps://yle.fi/a/74-20014719
Hesari on roskalehti, ei mitään häpyä eikä itsekunnioitusta. Kuvaavaa on, että tämä Rydmanin entinen tasapainoton tyttöystävä tarjosi juttuaan Seiskalle, mutta se kieltäytyi, koska haisti palaneen käryä. Hesari ja palkittu 'sankaritoimittaja' Paavo Teittinen ex-rikollisen avustajansa kanssa sensijaan kehitteli olemattomista aineksista häväistysjutun. Halveksittavaa.
VastaaPoistaVain hieman yksinkertaistaen Suomen median ongelma on pohjimmiltaan redusoitavissa siihen, että aika ajoin sen valtaa progressivistinen, yksiulotteinen mania, jossa 'edistystä' on ajettava ja 'taantumusta' vastustettava keinolla millä hyvänsä. Edellinen sykli nähtiin taistolaisuuden, Reporadion ja Toimittajaliiton aikoina; silloin sen pituus oli vajaat 15 vuotta, tosin aallonharja koettiin jälkikäteen arvioituna jo 70-luvun loppupuolella.
VastaaPoistaSaa nähdä, koska nykyinen woke-aalto murtuu Suomessa ja minkälainen jälkipyykki siitä vielä käydään. Ainakin Suomi-Twitterissä ja -YouTubessa vasemmiston pölhöänkyröitä (ml. keskinkertaiset, narsistiset toimittajat) kieritetään jauhoissa ihan eri tavalla kuin yhdessäkään valtamediassa. Tämä on vahva signaali siitä, että nykymeininki on mahdollista vain niin kauan kuin julkisuuden portinvartijat onnistuvat viekkaudella ja vääryydellä tukahduttamaan olennaiset faktat ja vasta-argumentit.