torstai 31. maaliskuuta 2022

Käräjäoikeus ratkaisi Räsäsen tapauksen, mutta Lehtimäen kiirastuli jatkuu

Syyttäjänviraston ristiretkeläiset hävisivät käräjäoikeusessa taistelunsa Päivi Räsäsen (krist) tuomitsemiseksi kiihottamisesta kansanryhmää varten. Asiassa oli oudointa ehkä se, että yksi syyttäjän syytteistä todettiin jopa valhelliseksi - asia, jonka merkitystä ei voi yliarvioida pohdittaessa syyttäjän ammattipätevyyttä. 

Kuten olen jo aiemmin tähdentänyt, tämä farssi käytiin maassa, jossa valtio on oikein erikseen ohjeistanut, että luterilaisen seurakunnan tulee perustaa oppinsa Raamattuun. Tarkalleen ottaen se on todennut, että "Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa".

Asiassa ei siis pitäisi olla mitään epäselvää: Räsänen on Suomen lain valossa ollut oikeutettu lainaamaan Raamatun jakeita arvostellessaan kirkon toimintaa, vaikka siitä tulisikin jollekin paha mieli. Siksi on järjetöntä, että valtionsyyttäjä on päättänyt lähteä ruuhkauttamaan oikeuslaitosta entisestään.

Eikä syyttäjän järki näytä palanneen edes käräjäoikeuden opastamana, vaan hän aikoo viedä tapauksen korkeampiin oikeusasteisiin. Näin siitä huolimatta, että nyt kuullussa ratkaisussa todettiin, etteivät Räsäsen esittämät mielipiteet ole olleet vihapuhetta, eikä hänellä ole ollut tarkoitus solvata homoseksuaaleja.  

* * *

Eilen saatiin hiukan lisävaloa myös Mika Lehtimäen tapaukseen. Sehän johti lopulta hänen itse pyytämäänsä eroon olympiakomiteasta, mikä ei kuitenkaan riittänyt miehisen veren makuun päässyttä Yleisradion toimitusta, vaan se jatkoi hänen kiirastultaan jatkamalla asian pöyhimistä väittämällä, että tapaukseen on liittynyt myös Lehtimäen aiemmin kiistämää fyysistä kontaktia.

Tämän Lehtimäki kuitenkin kiisti asianajajansa välityksellä uudemman kerran ja väitti edelleen, että kyse on ollut vain liian kaverillisista tekstiviesteistä öiseen aikaan. On siis syntynyt tilanne, jossa on sana sanaa vastaan - eli Ylen lähteen väite Lehtimäen omaa väitettä vastaan. 

Tapaus on nyt lähtenyt myös paisumaan, koska Olympiakomitean puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok) epäillään hyssytelleen Lehtimäen tekoja ja häntä vaaditaan siksi eroamaan. Sitä hän ei kuitenkaan aio tehdä. 

Nähtäväksi siis jää, jääkö asia tähän, vai jatkaako se paisumistaan kuin pullataikina. Veripaltun ystäville jää tässä tilanteessa kuitenkin ainoaksi mahdollisuudeksi vain seurata vesi kielellä, kuinka paljon verta vielä roiskuu ennen kuin tapaus on loppuun taputeltu. 

Tosiasia kuitenkin on, että Mika Lehtimäen olisi kannattanut ymmärtää nykyajan feministinen henki ja jättää yölliset viestinsä lähettämättä - puhumattakaan siitä, jos hän on syyllistynyt Ylen väittämiin lähentelyihin. Tässä vaiheessa hänellä on joka tapauksessa vain huonoja vaihtoehtoja: maine on pilalla riippumatta siitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut, eikä asiaa saa enää millään keinoin kokonaan korjatuksi. 
  

20 kommenttia:

  1. https://www.suomenuutiset.fi/paivi-rasasen-mukaan-valtakunnansyyttaja-raija-toiviaisen-ajama-syyte-sisaltaa-perattomia-lausumia-hanen-nakemyksistaan-vaivannut-todella-paljon/

    Nähtävästi syyttäjä on väittänyt tuomioistuimessa Räsäsen sanomaksi asioita, joita Räsänen kiistattomasti ei ole lausunut ja siten syyttäjän voidaan todeta rikkoneen rikoslain 40 luvussa tarkoitetulla tavalla velvollisuutensa pysyä totuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt sitten pitäisi nostaa syyte kalkkunakunnansyyttäjää vastaan.

      Poista
    2. Ensin osaltaan selvitetyksi tulleesta syyttäjän menettelystä tulisi tehdä rikosilmoitus ja vaatia lain rikkomisesta ja vahingon aiheuttamisesta lain mukaista rangaistusta ja seuraamuksia.

      Poista
  2. Meillä on YLEn suuri ongelma, Ratkaistaan se:
    https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9574

    VastaaPoista
  3. Tässähän on sillä tavalla epäsymmetrinen tilanne, että YLE on jo menettänyt maineensa ja näin se voi tehdä melkein mitä vaan.

    VastaaPoista
  4. Räsäsen tapauksessa todisteita manipuloinut syyttäjä on noudattanut stalinistista periaatetta, että kyllä syyte aina keksitään, kun rikollinen on löydetty.
    Lehtimäki ilmeisesti kuuluu siihen joukkoon, jonka arvostelukyky hämärtyy valta-aseman ja ilmeisesti alkoholin myötä niin paljon, että käytös ei pysy korrektiuden rajoissa. Aina ihmetyttää aikuisen ihmisen taantuminen teini-ikäisen tasolle näissä kähminnöissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arto Paasilinnallekin tuli kertomansa mukaan vastustamaton hinku soitella ihmisille pienessä hönössä. Sanoi soittaneensa joskus jopa Italian pääministerille tai vastaavalle pampulle. Tosin hänen jutuissaan taisi olla aikalailla lapinlisää, mutta ongelma lienee ollut oikea.

      Poista
    2. Tuommoinen on yleistä. Osalle ihmisistä tulee humalassa hinku soitella ympäriinsä.

      Poista
  5. Kunpa julkisuuteen astuisi mies, ja mielellään julkkis,joka kertoisi jonkun julkkisnaisen häirinneen häntä "siinä mielessä". Miksi tällaisia tapauksia harvoin jos koskaan näkyy? Itse miehenä naisvaltaisella alalla. Voin kertoa että naisetkin osaa, varsinkin keski-ikäiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulttuurimarksilaiseen ideaan kuuluu, että mies on aina syyllinen. Miestä ei voi raiskata ja fyysisesti vahvempana hänen oletetaan olevan aina ylilyöntiasemassa. Jos kuitenkin lyödä läsäytät "naisellisesti" keski-ikäistä naiskollegaasi avokämmenellä poskelle tämän puristelltua pakaroitasi, saat syytteen pahoinpitelystä. Niin pitkälle tämä globaalikommareiden hapatus on mennyt, ettei miehillä ole juuri laillisia aseita näitä "uhrisukupuolta" edustavia törkimyksiä vastaan.

      Poista
  6. Ehkä syyttäjän sortumista omankädenoikeuteen voisi tarkastella vähän pitemmässäkin inhimillisessä kehitysperspektiivissä.

    Ihmisen -- lajityypillisesti ja olemuksellisesti sosiaalisen laumaolennon -- alkulaumoissa kieli yhteisöä yhteen sitovana tekijänä omasi ensin signaalin ominaisuudet, ja vaarasignaaleihin reagoi koko lauma. Tästä pakoreaktiosta on kirjoittanut viisaasti Elias Canetti monumentaalisessa teoksessaan "Joukko ja valta".

    Symboliominaisuuksia omaavat äänet syntyivät sitten ikään kuin reaktiiviselle alustalle, eikä ensimmäisillä sanoilla ollut mitään varsinaista "sanaluokkaa". Durkheim on pääteoksessaan "Uskontoelämän alkeismuodoista" hyvin kuvannut, miten alkuasukasheimot edelleenkin sulkevat yhdellä tietyllä sanalla -- "nimeämällä" -- elämänmuodollisia samuuden piirejä.

    Tämä kieleen liittyvä merkitysten laajentaminen omaa siis hyvin syvät kytkennän ihmisen varhaisiin kehitysvaiheisiin. Kuten viime vuosisadan ehkä kommentoiduin tiedonfilosofi Wittgenstein totesi, me edelleenkin pyrimme kielellisissä esityksissämme "yleiskatsauksellisuuteen". Yleistävät käsitteet ovat ehkä pahin tiedollinen ansa johon voimme langeta. -- Niin ettei siis Räsäsen syyttäjä mihinkään sellaiseen ole syyllistynyt mikä olisi mitenkään ihmiselle vierasta.

    Mutta pahoihin ajatusvirheisiin toki. Kuten Wittgenstein totesi, "yleiskäsitteet noituvat ymmärryksemme". Niiden käyttämisessä meidän pitäisi pystyä aivan erityiseen varovaisuuteen. Mutta kuin moni pystyy -- montako Wittgensteinia meillä on joukossamme? Ainakaan valtakunnansyyttäjäviraston väessä ei niitä taida löytyä.

    Kulttuurisen narsismin maailmassa me emme enää kasva terveiksi objektirakkauteen kykeneviksi toimijasubjekteiksi, vaan ihmiset jäävät varhaislapsuuden "kaikkiallisten ja kaikkivoipaisten" tuntojen ja symbioottisten riippuvuuksien valtaan. Sellaiset tunnot ovat myös kaikkien maailman uskontojen perusraaka-ainetta, joten tavallaan Räsäsen ja syyttäjän kohtaamisessa toteutuu ihan ihanteellisesti vertaistason kohtaaminen. Yksi yleistää yhtä, toinen toista -- ja "oikeus" on sitten illuusio siitä, että jompikumpi yleistäminen omaa suuremman "oikeuden".

    Uhriajattelu johtaa omankädenoikeuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wittgensteinin kuuluisa ajatus: jos leijonat osaisivat puhua, me emme ymmärtäisi niitä. Entä sitten lampaat? Ymmärtäisimme niitä varmasti, jokainen lammashan kertoisi olevansa yksilöllinen oman tiensä kulkija. Kyllä lammas lampaan tuntee. -jussi n

      Poista
    2. Kirjoituksesi: ”tavallaan Räsäsen ja syyttäjän kohtaamisessa toteutuu ihan ihanteellisesti vertaistason kohtaaminen. Yksi yleistää yhtä, toinen toista -- ja "oikeus" on sitten illuusio siitä, että jompikumpi yleistäminen omaa suuremman "oikeuden".” johdosta kiinnitän huomiota siihen, että mikäli syyttäjä voi totuusvelvollisena esittää seuraamuksitta perättömiä väitteitä tuomioistuimessa, niin oikeusjärjestelmämme ei vastaa tarkoitustaan, eikä sen myötä moni muukaan asia Suomessa.

      Poista
    3. Jos oikeusjärjestelmässä toimivat juristeristit omaisivat vähääkään sellaista kansalaisrohkeutta jota sensuurilainsäädäntöön väsitämättä implikoituvan käsitteellisen sekannuksen julkituominen ja vastustaminen vaatisivat, he löisivät hanskat tiskiin ja toteaisivat: "Ei! Minä en lähde mukaan tällaiseen!"

      Mutta "valta" on persoonatonta, eikä ole mahdollista ajatella, että se perustuisi vain epäselvien ajattelijoiden suttuisista alitajunnoista kumpuaville tuhoamistarpeille. Niinpä oikeudenpalvelijasta tulee oikeudenpalvoja, joka eu juuri tunnustuksellisesta ideologisesta uskovasta poikkea.

      Poista
    4. On tietoisesti irtaannuttu niistä oikeudellisista lähtökohdista, jotka liittyvät oikeusvaltion yhteiseen arvoperustaan, vaikka asiat olisi voitu hoitaa täysin laillisesti. Syyttäjän vastuu asiasta, on siten yksiselitteinen, sillä myös syyttäjäviranomaisen tulee huolehtia siitä, että sen toiminta täyttää perustuslaissa säädetyt lainalaisuuden ja lakisidonnaisuuden vaatimukset. Toki kaikkien viranomaisten olisi pitänyt kieltäytyä lainvastaisesta toiminnasta sekä olla sitä seuraamatta kritiikittömästi.

      Poista
    5. Mutta kun kyseiset pykälät on kirjoitettu käyttäen käsitteitä, joille ei ole olemassa yksiselitteistä todellisuusvastetta.

      Jos lähtökohdaksi otetaan esimerkiksi käsitteellistys "kansanryhmää vastaan kiihottaminen", miltä pohjalta pitäisi määritellä se mitä tuollainen teko pitää sisällään? Sosiologisten, yhteisöjejn sosiaalisen sitovuuden asteeseen perustuvan arvion mukaan? Hyvin vahvasti yksilöitä sitovissa yhteisöissä ajatusten, sanojen ja tekojen välit sulavat yhteen paljon helpommin kuin siinä yksilölliseen eriytymiseen perustuvassa eurooppalaisen uuden ajan kulttuurissa, jota kohden me pyrimme.

      Vai jonkin yksilöpsykologisen kokemuksen pohjalta? Kenen kokemuksen ja millä lailla legitimoidun?

      Noitaoikeudenkäynneissä keskityttiin todistelemaan sitä, oliko syytetty paholaisen vallassa vai ei. Ja todistelut kaikkine koetteluineen olivat hyvin seikkaperäisiä ja varmasti aikansa käsitteistöillä hyvinkin "perusteltuja". Mutta kukaan ei kysynyt mahtaako sitä maailmassa olla olemassakaan, sellaista asiaa kuin "noituus".

      Ihan samanlaisen käsitesekaannuksen vallassa myös pykälän "kansanryhmää vastaan kiihottamisesta" ja "uskonrauhan rikkomisesta" on rustattu. Täyttä stiiknafuulaa, jolle ei kummankaan ihmistieteen, ei sosiologian eikä psykologian, piiristä löydy pätevöitystä.

      Poista
  7. Olemme siirtyneet lawfare aikaan. Prosessi itsessään on jo rangaistus, jota nyt vielä edelleen varmasti pitkitetään.

    VastaaPoista
  8. Lehtimäki-case ei muuten kiinnosta, mutta jos sillä Vapaavuori pudotetaan, niin se on iso JESS! Ylimielinen ja itserakas, teininä puolustuskyvyttömälle aivovaurion potkinut rattijuoppo ei ole presidenttiainesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt näyttää siltä, että Vapaavuori on peitellyt aika paljon, ja tunnustaa nyt sitten vähitellen sitä mukaa, kun totuutta kaivetaan esiin. Vapaavuoren olisi jo aika tehdä johtopäätökset ja siirtyä pois julkisista johtotehtävistä ketkuilemasta.

      Poista
  9. Femmakohkot tässä soppaa keittää ! Normaalisti asia olisi sovittu ylävitosilla, mutta kun enää ei olla normaalissa, vaan syvemmälle menee...

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.