Tämän blogin ilmastonmuutosseurannan keskiössä on jo melko pitkään ollut globaalin lämpenemisen herkimpänä pidetty mittari eli pohjoisen napajään sulaminen. Siksi katsahdin suurella mielenkiinnolla sen tämänhetkistä laajuutta ja totesin, että se ehti jo helmikuun aikana suuremmaksi kuin missään vaiheessa vuosina 2006, 2007, 2011, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 ja 2021. Näin siitä huolimatta, että tähänastisten tilastojen jokaisena vuonna napajään maksimikoko on saavutettu vasta maaliskuussa eli myös tänä vuonna jään voi olettaa vielä kasvavan.
On kuitenkin niin, että edelle linkitetyn tilaston mukaan pohjoisen merijään laajuus on pienentynyt tämänhetkisen tilaston kahtena viimeisenä päivänä - ehkäpä IPCC:n raportin kunniaksi. Siitä huolimatta se on ajankohtaan (helmikuun 27. päivä) nähden laajempi kuin kertaakaan vuoden 2013 jälkeen. Siten näyttäisi siltä, ettei arktisen ilmaston lämpeneminen ole edennyt kahdeksaan vuoteen.
Tämän toki tiedämme mielestäni luotettavammankin tilaston eli kerran kuukaudessa raportoidun pohjoisen merijään pinta-alan perusteella. Helmikuun osalta saamme tuon tiedon kuitenkin vasta lähipäivinä, joten en voi kertoa sen tilannetta kuluneena helmikuuna.
Todettakoon kuitenkin, että tammikuun tilaston mukaan napajään pinta-ala oli mittaushistorian yhdeksänneksitoista suurin, kun mittaustuloksia on käytössä kaikkiaan 43 vuodelta - eli siis varsin keskimääräinen. Jään tammikuinen pinta-ala oli kulunutta tammikuuta suurempi edellisen kerran vuonna 2009 eli kolmetoista vuotta sitten.
Nähtäväksi siis jää, millä tavalla Euroopan Unioni ja siinä sivussa suomalainen yhteiskunta reagoivat nyt, kun IPCC:n raportin mukaan maapallon ilmaston kannalta ratkaiseva vuosikymmen on edennyt jo toiseen vuoteensa. Nopeutetaanko vihreää siirtymää entisestään, rauhoitetaanko Suomen metsät hiilinieluiksi ja biodiversiteetin suojelualueiksi, metsitetäänkö pellot samoihin tarkoituksiin, rakennetaanko tuulimyllyjä ja ydinvoimaloita tai ryhdytäänkö ihmisten elämää ja liikkumista säätelemään jonkinlaisilla ilmastovastuulaeilla?
Lopuksi todettakoon pienenä anekdoottina, että suomalainen eläköitynyt puulustotutkija Mauri Timonen on julkaissut sosiaalisessa mediassa arktisen merijään seurannan kanssa yhteensopivan analyysin, jonka mukaan maailman pohjoisimpien mittausasemien mittausten raakadatan mukaan arktiksen ilman lämpötila näyttäisi viime vuosina kääntyneen kasvuun. Arvoisa lukijani huomatkoon kuitenkin, ettei kyse ole vertaisarvioidusta julkaisusta vaan ainoastaan somepäivityksestä.
Näissä raporteissa puhutaan mm. että ruoan tuotannon kanssa tulee ongelmia.
VastaaPoistaJohtuuko se kenties siitä, että kulutusta on liikaa?
Minusta on selvää, että syntyvyyttä pitäisi rajoittaa siellä missä se on ongelma.
Näin saataisiin vähennettyä maapallon väestöä järkevällä tavalla.
Mutta tästä ei mainita halaistua sanaa raporteissa. Eikö tästä vaihtoehdosta voi keskustella?
Kaiken kaikkiaan maapallon ongelmat helpottuisi kun väkeä olisi tietyilla alueilla vähemmän.
Syntyvyyden rajoittamisesta puhuminen loppui, kun punavihreät tajusivat, että silloin yritetään rajoittaa heidän bestiksiään muslimeita lisääntymästä. Kaikki muuthan osaavatkin käyttää ehkäisyä.
PoistaHjalliksen ohjelmassa oli joku varsinainen ympäristötutkija ja ison tilan maanviljelijä. Viime kesänä taisi olla aika kuivat kelit vai oliko ne sitten vaan tosi vaihtelevat kelit. Heidän molempien johtopäätös oli se, että turvepellot pelastivat ison osan sadosta. Nämä luonnostaan itsesäätelevät pellot pitäisi vihervasemmiston ja kokoomuksen mielestä ilmastonmuutoksen takia metsittää uudelleen. Onko ruoantuotanto Suomessa todella niin vähäpätöinen asia, että on mentävä tällaisiin älyttömyyksiin. Eikö huoltovarmuus merkitse mitään ilmastohysterian vallassa oleville? Onko turve uusiutuva luonnonvara? Suomessa heitettiin kolikkoa ja eihän se ollutkaan. Voiko tyhmemmin enää menetellä.
VastaaPoistaMistä lie avaruudesta se kaikki turve pudonnut Suomen soihin. Pinnallahan näyttäisi olevan jotain eloperäistä, eli kai erilaisia sammaleita. Ainakin kesämökkiläisen pihalla sammal kasvaa innokkaasti, kun paljaat kivenlohkareetkin peittyvät muutamassa vuodessa paksulla sammalpeitteellä.
PoistaSuomessa tuo turpeen uusiutumattomuus valittiin poliitikkojen kolikonheitolla, kun parempaa luonnontieteellistä asiantuntemusta ei ilmeisesti ollut tarjolla. Nyt tuotakaan päätöstä ei voi kyseenalaistaa yleisen hiilidioksidihysterian takia, kun meillä on vaikkapa Emma Karin tasoisia asiantuntijoita, jotka sanovat, mikä on oikein.
Kirjoitit: "...raakadatan mukaan arktiksen ilman lämpötila näyttäisi viime vuosina kääntyneen kasvuun"
VastaaPoistaTuossa lienee painovirhepaholainen,sillä lämpötila näyttää kääntyneen 2010-luvulla laskuun.
Ote toisesta fb-päivyksestäni: ..."Ehkä tilanne korjautuu seuraavien 20−30 vuoden aikana, kun syklinen pohjoinen ilmastomme on edennyt viileimpään vaiheeseensa. Silloin voi vallita jopa astetolkulla kylmemmät olosuhteet kuin tällä hetkellä.
Mihin viileneminen perustuu? Se perustuu mm. arktisen ilmastomme 60−80 vuoden pituiseen sykliseen vaihteluun. Syklin viimeisin lämpenevä vaihe alkoi 1980-luvun alussa ja saavutti huippunsa 2010-luvulla. Matka kohti viileämpiä aikoja on jo alkanut!".