sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Missä omikron syntyi ja miten tehokkaasti se on tappanut ihmisiä Etelä-Afrikassa?

Tuoreimmassa Science-lehdessä oli pieni juttu, jossa pohdittiin Etelä-Afrikassa ensimmäiseksi havaitun omikronvariantin syntymiseen johtanutta kehityskulkua. Jutun mukaan omikron on niin erilainen muihin tunnettuihin SARS-Cov-2-kantoihin, että sen on täytynyt syntyä jo vuoden 2020 puolivälissä. Ongelmaksi jääkin, että missä se on voinut piileskellä näin kauan.

Mahdollisuuksia on kolme. Ensimmäisen mukaan virus olisi syntynyt jollain syrjäisellä eteläisen Afrikan alueella, mistä se olisi levinnyt vasta äskettäin Etelä-Afrikkaan, missä muita mustan maanosan valtioita tehokkaampi testausjärjestelmä olisi sen paljastanut.

Toisen mahdollisuuden mukaan virus olisi voinut kehittyä henkilössä, jonka elimistössä koronavirus olisi elänyt kroonisena infektiona esimerkiksi AIDS-lääkinnän aiheuttaman alentuneen immuniteetin takia. Siellä virus olisi lisääntynyt pidemmän aikaa sellaisessa ympäristössä, jossa luonnonvalinta olisi valikoinut sille uusia mutaatioita ilman, että tarve tartuttaa uusia ihmisiä olisi rajoittanut niiden elinkykyä. 

Tai sitten virus olisi kehittynyt jossain muussa eläimessä, josta se olisi siirtynyt takaisin ihmiseen. Tähän mahdollisuuteen liittyen Helsingin sanomat julkaisi tänään jutun, jonka mukaan belgialaisen eläintarhan virtahevot ovat saaneet koronatartunnan. 

Sen mukaan niiden nenät vuotavat. Täytyy siis toivoa, että virtahepojen hoitajilla on riittävästi suurikokoisia nenäliinoja. Ja että tutkijat saavat selvitetyksi, missä ja miten omikron kehittyi. 

* * *

Kirjoitin vajaa viikko sitten Etelä-Afrikan viime viikkojen koronatilanteesta todeten, ettei maan kuolleisuustilastoissa ole näkynyt nousua sen jälkeen, kun siellä alkoi levitä omikronvariantti. On siis tullut aika katsoa uudelleen, miltä tilanne näyttää nyt. 

Ensimmäiseksi jatkoin aiempaa kuvaajaani tautitapausten kehittymisestä viimeisen viikon aikana. Nyt se näytti näin hurjaa tapausmäärän kasvua.



Seuraavaksi jatkoin kuolleisuustilannetta samalla tavalla, jolloin muodostui seuraava kuvaaja.


Kuvassa näkyy lähinnä satunnaisvaihtelua, mutta ei kuolemantapausten nousua viime päivinä. Niinpä kuolemantapausten ja tartuntojen välinen suhde on omikronin ilmaantumisen jälkeen ollut nopeassa laskussa, kuten kolmas viikon takaisen kuvaajan jatkettu kaavio osoittaa.


Viimekertaisessa eli myös tämän blogimerkinnän yllä tehdyssä tarkastelussa on kuitenkin yksi ongelma. Se ei nimittäin huomioi sitä, että koronaviruksen saaneet kuolevat tyypillisesti vasta 20 päivää oireiden havaitsemisen jälkeen

Siksi päätin piirtää myös kuvaajan, jossa verrataan kuolleisuutta 20 päivän takaisiin tartuntalukuihin. Se tarkoittaa ajankohtaa 14.11., jolloin koronavirustartunnoissa ei vielä ollut nähtävissä nousua: seitsemän päivän liukuva keskiarvo oli 285, kun se oli viikkoa aiemmin ollut 265 ja kahta viikkoa aiemmin 357.  


Kuvaajan mukaan COVID-19:ään kuolleiden henkilöiden tartuntoihin suhteutetussa määrässä ei - edellä kirjoitetun valossa odotetusti - näy oleellista muutosta. Niinpä joudumme odottamaan vielä jonkin aikaa saadaksemme tiedon SARS-CoV-2:n omikronmuodon muita koronamuotoja paremmasta tai huonommasta kyvystä tappaa ihmisiä. 

Tarkemmin sanoen, kysymykseen saataneen ensimmäisiä vihjeitä ensi viikonvaihteeseen mennessä, jolloin 11.12. koronaan kuolevien eteläafrikkalaisten määriä verrataan 21.11. vallinneeseen tilanteeseen, jolloin koronatartuntojen määrä oli jo kääntynyt selvään nousuun (564 tapausta). Selkeä signaali saataneen kuitenkin vasta vähän ennen joulua, jolloin verrokkipäivien tartuntamäärät ovat nousseet jo tuhansiin ja koostuvat käytännössä pelkästään omikronvarianteista.  






6 kommenttia:

  1. Kaupalliset tiedotusvälineet haluavat minun klikkaavan heidän uutisiaan ja käyttävän paljon aikaa niiden parissa ja siten tuovan tiedotusvälineelle mainostuloja. Siksipä ne otsikoivat uutisensa mieltä kuohuttavalla tavalla ja varsinainen tekstikin pyrkii olemaan tunteisiin vetoavaa. Tuosta uutisointityylistä ilmeisesti johtuu, että ainakin minun on vaikea seurata, mitä uutta koronasta tiedetään.

    Professorin rauhallinen ja selkeä tyyli tuoda esille uusia hypoteeseja ja muistuttaa niihin liittyvistä epävarmuuksista on kovasti ilahduttavaa informaatioähkyn hälyisessä maailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista. Olen samaa mieltä klikkiotsikoista.

      Poista
  2. Vipeltäjillä on taipumus ajan myötä muuttua helpommin tarttuviksi ja vähemmän tappaviksi. On todennäköistä, että pitkällä aikavälillä omikron aiheuttaa paljon lievemmän koronataudin kuin delta ja alkuperäinen variantti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Kysymys on vain siitä, millä aikavälillä se tapahtuu.

      Poista
  3. Jotenkin alkaa mennä uskottavuus tältä koronahysterialta. Ei se sitten ollutkaan turboahdettu Espanjantauti vol.2. Jo pelkästään se tosiseikka, että väestöräjähdys on jatkunut koko pandemian ajan kertoo viruksen todellisesta vaarallisuudesta.
    Rokotteet on otettu ja oikeastaan vain siksi, että voin tulla ja mennä miten lystään, ulkomaita myöten.
    Virus tappaa heikkoja ja vanhoja, ei tämä ainoaksi jää.
    Saattaisi olla aika painaa jarrua tämän ihan älyttömän hysterian kanssa.
    Me jokainen saadaan tartunta jossain vaiheessa, sellaista pottukellaria ei olekkaan missä siltä voisi välttyä.

    VastaaPoista
  4. Pravda-/THL-uskovaistenkin kannattaisi vilkaista seuraavaa: https://mkrsuomi.fi/

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.