Yhdysvallat on pumpannut talouteensa runsaasti rahaa COVID-19-pandemian käynnistyttyä. Ja samoin on tarkoitus tehdä EU:ssa, kuten hyvin tiedämme.
Lyhyellä tähtäimellä tarkoituksena on tietenkin se, että pandemian torjuntatoimet aiheuttaisivat mahdollisimman vähän tuhoa yrityskentässä. Tavoite on siis sinänsä hyvä.
Kaikilla teoilla on kuitenkin seurauksensa. Ja juuri nyt näyttää siltä, että Yhdysvalloissa on inflaatio lähdössä laukalle. Toki 4,2 prosentin lukema on vielä pieni meille, jotka olemme maksaneet asuntolainoistamme aikanaan jopa yli 10 prosentin vuotuista korkoa.
On todennäköistä, että inflaatio lähtee liikkeelle myös EU:ssa, joten siihen tilanteeseen on hyvä itse kunkin varautua. Siitä syystä kannattaa jo nyt palauttaa mieliin, mitä inflaatiosta seuraa. Otettakoon siksi apuun aina kaiken tietävä Wikipedia.
Sen mukaan yksi inflaation suurimmista ongelmista on sen vaihteluiden yllätyksellisyys: esimerkiksi pankkitalletus menettää arvoaan inflaation kiihtyessä, mikä on epäoikeudenmukaista pankkitalletuksen tehnyttä kansalaista kohtaan. Siten kenenkään ei kannata makuuttaa rahojaan ainakaan kiinteäkorkoisissa määräaikaistalletuksissa tai velkakirjoissa.
Sen sijaan juuri nyt saattaisi kannattaa ottaa kohtuuhintaista lainaa, sillä inflaatio laskee lainan reaaliarvoa. Tämän seurauksena takaisin maksettavan rahan arvo pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä - toki olettaen, että käytettävissä oleva raha (palkka, yrittäjätulo, eläke tai vaikkapa lainalla tehty sijoitus) ylittää inflaation.
Inflaatio ei sinänsä ole haitallista, sillä jatkuva ja ennakoitava hintojen nousu edistää kuluttamista, koska samalla rahamäärällä saa huomenna vähemmän kuin tänään. Toki kuluttamisen edistämisen siunauksellisuudesta voidaan esittää ympäristöperusteinen vastalause.
Inflaation seurauksena syntyy myös kustannuksia. Esimerkiksi yritykset joutuvat jatkuvasti päivittämään hinnastojaan ja palkkoja on nostettava useammin, mikä aiheuttaa kuluja.
Hintojen nostaminen tiheästi lisää myös yleistä tyytymättömyyttä ja vaihteleva inflaatio vaikeuttaa pitkän aikavälin taloussuunnittelua. Uhkapelihenkisille se tarjoaa nykyistä vakaan rahanarvon aikaa parempia mahdollisuuksia keinotteluun - vaikkapa tekemällä sijoituksia lainaa ottamalla.
Jos sitten käy niin, että rahan pumppaaminen yhteiskuntaan vie uskon koko rahajärjestelmään, saattaa inflaatio karata kokonaan käsistä. Tästä Wikipedia esittää esimerkkinä sen, kuinka Saksan markan arvon romahdus 1920-luvulla johti Hitlerin valtaannousuun.
Tuoreempiakin esimerkkejä olisi ollut. Esimerkkinä vaikkapa Mugaben Zimbabwe tai tämän päivän sosialismin nimiin vannova Venezuela.
Uutta Nokiaa odotellessa
Onnistumisen ei pitäisi olla vaikeata Marinin hallitukselle
Merkelin/Macronin yhteisvastuulainan hinta olisi Suomelle kova
Etenee siis aivan suunnitelman mukaisesti.
VastaaPoistaRaha koitetaan hävittää ja tilalle kohta ilmestyvä digi-valuutta.
Käänteenä huippuartikkelista – ehdottomasta laatutiedelehdestä:
PoistaLähde:
(Scientific Elarmix, S. Ålymic, R. F. Põljämivz CDS 2024; 273-115, rsx34, Canadian; prof. Adam Heikcel, bdc., MBA Jeanette & F. Mickson, apart; BSWoy, 1999; 2998, etc., Ontario, Cape Town)
_ _ _
Uuden vallankumouksellisen keksinnön mukaan Lähi-idän vesiongelmat ovat ratkaistavissa! Tiedeartikkelimme tiivistää olennaisen.
Asia hoituu nimittäin niin, että Etelänapamantereen jättimäisestä, noin 17 miljoonan neliökilometrin alasta lohkaistaan suurin piirtein 3 – 4 miljoonaa neliökilometriä siirrettäväksi päiväntasaajan tienoville.
Suunnitelmat ovat jo pitkällä, mutta niistä ei paljon hiiskuta. Mukana ovat tiettävästi merivallat USA, Japani, Venäjä, Kanada, Britannia, Ranska ja Norja. Ja tietenkin Sveitsi.
Homma on itse asiassa varsin yksinkertainen: napsaistaan vain osa siitä vihdoinkin liki koskemattomasta Etelänavasta ja sen jättimäisestä makean veden varannosta kuivien ja melkein vedettömien alueiden hyväksi. Makeaa vettä näet on vain 3 % kaikesta vedestä.
Asia hoituu siten, että määrätty osa Etelänavalta lohkaistaan irti sopivin ydinräjäytyksin.
Tämän seurauksena sitten irti lähteneet, tarkoin määritellyt 2-4 –kilometriset paksuudeltaan olevat jäälautat hinataan merivirtojen avustuksella kahteen paikkaan:
Ensimmäinen kohde on Afrikan Saharan lounaiskulma. Laivat köysineen ovat tässä avainasemassa. Jää sulaa sopivasti, ja iso jäämassa saadaan hilattua Afrikan perukoille.
Tämä tuottaa n. 300 000 terakuutiokilometriä vettä sisältävän järven Saharan aavikon keskiosaan. Järven – tai oikeastaan sisämeren – avulla Sahara alkaa kukoistaa jälleen metsineen ja peltoineen. Aurinkovoimaa voisi sieltä myös vielä ottaa paneeleilla.
Toinen, pienempi jäälautta, laitellaan sitten Saudi-Arabiaan. Suunta on sekä Punaiseltamereltä että Persianlahdelta. Sinnekin aavikolle tulee suunnaton järvi – noin kuuden Atlantin kokoinen. Siinä on sitten vettä näille ihmisille. Tosin suolat pois. Mutta sehän onnistuu.
Saudien, kampialaisten, alkerialaisten, panklatesilaisten, lipanonilaisten, ekyptiläisten, afkhaanien – ja mitä niitä nyt olikaan – kansainvaellus loppuu siihen. Nerokasta, eikö?
Joten hyvinhän tämä menee. Aavikot kukoistavat taas, karikekerros täyttää maanpinnan ja kasvikerros kukoistaa. Hiilidioksidi toimitetaan Maasta Neptunus-planeetalle, kasvit haukkovat henkensä edestä happea, kasvien viherhiukkasten aurinkosähkötoiminta kukoistaa tuottaen elollisten tarvitsemaa vetytrioksidia sekä hiilimonoksidia hengittääkseen, ja kaikki voivat hyvin. Joten olkaamme kiitollisia - mitäpä tässä enempää inisemään. Iloitkaamme!!
Siis kuten J. Karjalainen laulahtelee jotakuinkin näin, että ”meripihkapalasessa olemme fossiileina, säilymme ikuisesti, kanssasi, beibi, miljoona, miljoona vuotta oon onnellinen…”
Talouden ennustetaan kasvavan huikeasti seuraavina vuosina, kun korona väistyy ja pääsemme kuluttamaan vapautuneesti. Eli noususuhdanne alkaa. Siihen sitten vielä elvytyspaketit päälle, niin luulisi inflaation alkavan. En ymmärrä.
VastaaPoistaOn toinenkin ihmeellisyys elvytyspaketissa, jota en ymmärrä. Elvytyspaketin rahat kerätään veroina (ok, velkana, mutta sehän on viivästettyä veroa) keskiluokalta (kun rikkailta ei saa ja köyhillä ei ole) ja sitten niillä rahoilla elvytetään. Voitaishan me yksittäiset ihmiset itsekin käyttää ne rahamme ja elvyttää yrityksiä ostamalla niiden tuotteita. Mitä se valtio ja EU siinä välissä tekee? Ohjaako ne meidän rahamme jotenkin viisaammin?
Eivät, mutta poliitikot saavat käyttää valtaa.
Poista