Eilisissä vaaleissa Suomen poliittinen järjestelmä keikahti uuteen malliin varsin odotetusti. Kansan kritisoima hallitusvastuu tuotti suurtappion vanhoille valtapuolueille ja voiton Timo Soinin johtamille perussuomalaisille. Edessä ovat hankaliksi arvellut hallitusneuvottelut.
Juuri tässä vaiheessa vaalien jälkeen, mutta ennen hallitusneuvotteluja on sopiva paikka antaa muutama kommentti.
Viimeiset kuukaudet olemme voineet seurata suurella mielenkiinnolla perussuomalaisten ennenäkemätöntä nousua. Tosin tätä seurantaa häiritsi jonkin verran mielipidetiedusteluja tekevien yritysten tuloksia sotkevat kertoimet, joiden luotettavuutta oli mahdoton arvioida. Ja lopultahan asia osoittautui juuri sellaiseksi, että pieleen ne kertoimet sitten menivätkin.
Käytännössä näillä kertoimilla saattoi kuitenkin olla vaikutusta vaalien tuloksiin. Kun perussuomalaisten kannatus hiukan ennen vaaleja näytti kääntyvän laskuun, se epäilemättä houkutti äänestäjiä palaamaan vanhalle kannalle. Toisaalta ne, joita nykymeno hirvitti riittävän paljon, tekivät ehkä juuri näiden kertoimien takia lopullisen päätöksen äänensä käyttämisestä, jotta edellisen hallituksen vastuulliseksi väittämä rahankylvö muualle Eurooppaan saataisiin loppumaan, löperö maahanmuuttopolitiikka muokattaisiin Suomen etuja vastaavaksi ja vaalirahasotkuihin hirttäytyneet kansanedustajat saisivat lopputilin.
Itse vaalitaistelun aikana silmiinpistävää oli koko julkisen sanan taistelu perussuomalaisten vaalivoittoa vastaan: heistä uutisoitiin päivä päivän perään joko negatiivisesti tai ainakin negatiivisia sanankäänteitä käyttäen. Kun tähän yhdistettiin hallituspuolueiden puheet vastuullisesta ja vastuuttomasta politiikasta syntyi keitos, jonka lopputulosta äänestyskäyttäytymiseen on vaikea arvioida.
Myös epä-älyllisiä kommentteja kuultiin: esimerkiksi keskustapuolue linjasi, ettei äänestämällä voi vaikuttaa ja Katainen väitti, että suomalaisten eläkkeet vaarantuvat, mikäli suomalaiset eivät riskeeraa rahojaan kriisimaiden takauksiin. Pohjanoteerauksen älyllisesti epärehellisten kommenttien saralla taisi kuitenkin tehdä vaaliasiantuntijana tunnettu emeritusprofessori Tuomo Martikainen, joka arveli perussuomalaisten voiton jäävän mielipidemittauksissa saatua arviota pienemmäksi, koska hänestä tuntui mahdottomalta että niin monet voisivat äänestää perussuomalaisia.
Vaalien luoma hype ja viihde ovat nyt ohi. Ja mikäli keskustapuolue ei ole oikeassa, muuttuu nyt myös suomalainen politiikka.
Suomi putoaa pois EU:n mallioppilaan paikalta ryhtyessään linjaamaan EU-politiikkaansa suomalaisten edun pohjalta. Euron kriisin osalta EU:n takausrahastoa laajennetaan joko ilman Suomea tai sitten siihen sorvataan sellaiset linjaukset, jotka ovat hyväksyttäviä myös nyky-Suomessa.
Maahanmuutossa halpatyön ja humanitaarisen maahanmuuton lieveilmiöihin pyritään puuttumaan aiempaa tehokkaammin. Humanitaariseen maahanmuuttoon saattaa tulla kokonaiskiintiö tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen pisteytysjärjestelmä, joiden avulla pyritään säätelemään maahanmuuttajien laatua ja määrää. Samassa tarkoituksessa myös omatoimisia turvapaikanhakijoita houkuttelevia etuuksia pienennettäneen. Ehkä jopa uusien tulijoiden kotoutuskäytännöt muuttuvat. Laittoman halpatyön valvontaan ja torjuntaan tultaneen panostamaan yhdessä ammattiliittojen ja rehellisten yrittäjien kanssa. Maahanmuuttoa kuitenkin edistetään sellaisille aloille, joille ei löydy tekijöitä Suomesta.
Ympäristönsuojelun nimissä tehtäviä sitoutumisia ja toimenpiteitä harkitaan entistä enemmän, ja tässäkin asiassa Suomi luovuttaa edelläkävijän roolin muille halukkaille. Ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen uhratut varat pienenevät, mutta toisaalta taloudellisesti kannattavat toimenpiteet etenevät edelleen.
Verotuksella pyritään jatkossa enemmän tuloerojen tasaamiseen. Kansakunta muuttuu jälleen tasa-arvoisemmaksi, mikä pitkällä tähtäimellä johtaa maan turvallisuustilanteen paranemiseen. Toisaalta jotkut isorikkaat saattavat siirtää kirjansa ja omaisuutensa pois Suomesta, mikä on kirjattava menetykseksi. Samalla yrityspolitiikka siirtynee suosimaan PK-yrityksiä suuryritysten sijaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valtion tehtävät
Keskustan linja: äänestämällä ei voi vaikuttaa
Vihreillä on seuraavissa vaaleissa kohtalon hetki
Onko Pohjoismaiden muutos käsillä nyt?
Ensimmäinen merkki Euroopan vakausrahaston seurauksista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.