lauantai 1. lokakuuta 2016

Haluammeko lisää reppanoita?

MTV3 kertoi eilen raahelaisesta vanhuksesta, joka oli lukinnut käsilaukkunsa rollaattoriin vaijerilukolla. Paikkakunnalla jo kaksi aiempaa vanhusten käsilaukkuvarkautta tehnyt suomalainen mies yritti ottaa lukitun laukun haltuunsa, ei onnistunut, mutta sitä yrittäessään tuli antaneeksi itsestään tuntomerkit, joiden perusteella poliisi otti miehen talteen.

Tämä tapaus herätti mielessäni pari ajatusta.

Ensimmäinen on syvä halveksunta sellaista ihmistä kohtaan, joka katsoo asiakseen varastaa rollaattorilla kulkevilta vanhuksilta. Ei niin, että muiltakaan varastaminen olisi hyväksyttävää, mutta teon kohdistaminen vanhuksiin osoittaa kyseessä olevan todellisen reppanan ja ääliön.

Toinen ajatus liittyi vanhuksen toimintaan. Hän oli selvästi tietoinen nyt kiinni jääneen miehen aiheuttamasta riskistä vanhoille ihmisille. Ja varautunut siihen, että saattaisi itse joutua tämän uhriksi. MTV3:n juttu ei kerro keneltä poliisi sai reppanavarkaan tuntomerkit, mutta on mukava herkutella sellaisella ajatuksella, että neuvokas vanhus olisi jo etukäteen varautunut painamaan ne mieleensä.

* * *

Reppanoista puheen ollen, eilen illalla tuohon vähäjärkisten joukkoon ilmoittautui ryhmä helsinkiläisiä. Ilmoittautuminen tapahtui jalkapallon paikallisottelussa, jossa mm. yksi henkilö menetti tyhmyytensä takia sormenpään.

Kaikkiaan katsomon reppanaosastoilta kirjattiin räjähderikoksesta ja pahoinpitelystä kaksi rikosilmoitusta. Sakkoja annettiin kahdeksalle henkilölle. Lisäksi tehtiin viisi lastensuojeluilmoitusta.

Tätä taustaa vastaan olisi ehkä syytä pohtia jalkapallon asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Koska väkivallasta on tullut säännöllinen osa etenkin jalkapallon paikallisotteluita, olisi varmasti syytä harkita koko lajille annetun yhteiskunnallisen tuen ja medianäkyvyyden vähentämistä. Näin sen parissa toimivat saattaisivat motivoitua nykyistä paremmin poistamaan sen liepeillä tapahtuvaa väkivaltarikollisuutta.

* * *

Eilisestä ilmeisesti kantasuomalaisten harrastamasta jalkapalloväkivallasta tuli mieleen, että lajia on toistuvasti pidetty (esimerkki) oivana maahanmuuttajien kotouttamiskeinona. Koska tietyt pakolaisryhmät ovat jo muutenkin osoittautuneet herkästi väkivaltaan turvautuviksi, kannattaisi varmaankin harkita, tulisiko heidän kiinnostuksensa ohjata liepeillään vähemmän väkivaltaa sisältäviin harrastuksiin.

Tätä tukee se, että Ruotsista on kantautunut toistuvasti uutisia siitä, kuinka maahanmuuttajia paljon sisältäneiden joukkueiden otteluissa on esiintynt silmitöntä väkivaltaa. Eikä pelkästään katsomoissa, vaan myös pelaajien keskuudessa (esimerkki). Ja olihan meilläkin tämä Nurmijärven tapaus.

* * *

Palatakseni kaikkiin suomalaisiin. Jokin aika sitten uutisoitiin, että lähes viidennes suomalaisista nuorista miehistä on ilman työtä tai koulutuspaikkaa. Käsillä on aikapommi, joka pidemmälle jatkuessaan johtaa edellä kuvattujen reppanoiksi ilmoittautumisten lisääntymiseen.

Se ei voi olla yhteiskuntapolitiikan tavoite. Siksi olisi tärkeää, että nuorten alkava syrjäytyminen saataisiin katkaistua mahdollisimman nopeasti. Siihen tarjosi tänä aamuna keinoja erinomaisessa vieraskynäkirjoituksessaan Jari Ehrnrooth.

Hänen mukaansa julkisen vallan tulisi "yhdessä elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa luoda takuutyömarkkinat. Niillä jokaiselle työttömälle tarjottaisiin työtä ja toimeentuloa, ja työntekijöiden tulonmuodostusta tuettaisiin sosiaalisilla tulonsiirroilla. Nykyisiin työttömyyskuluihin verrattuna julkinen valta säästäisi huomattavia summia.

Järjestelmä kannustaisi työntekijöitä kehittymään ja nostamaan tuottavuuttaan. Turvatun työllistymisen markkinoilta ihmiset voisivat nousta kilpailemaan avoimista työpaikoista vapailla markkinoilla.

Takuutyömarkkinat parantaisivat taloudellista ja eettistä dynamiikkaa. Sosiaaliset tulonsiirrot eivät tukisi toimettomuutta vaan arvoja tuottavaa työtä. Rakenteellinen vapaamatkustus lakkaisi."

Ajatusta voi tarkastella nykyistä työttömyystukea vastaan. Sehän on jo lähtökohtaisesti järjetön tukiessaan lähinnä työttömien passiivisuutta. Erityisen vahingollinen se on maahanmuuttajille, joille suomalaisen sosiaaliturvan taso saattaa tarjota kotimaahan verrattuna merkittävästi korkeamman elintason ja siten tyytyväisyyden vallitsevaan olotilaan.

Ehrnroothin ehdotusta pohdittaessa on muistettava kaksi reunaehtoa. Uudistus ei saa vääristää yritysten keskinäistä kilpailua, eikä myöskään tukea työmarkkinoille normaaleja työsuhteita korvaavien osittain verovaroin varassa toimivien matalapalkkaisten ammattiryhmien muodostumista.

Jos nuo reunaehdot onnistutaan jossain käytännön ratkaisussa välttämään, saattaa Ehrnoothin ehdottamasta takuutyömarkkinoista löytyä ratkaisu nuorison syrjäytymiseen. Siihen epäilemättä tähtää myös maan hallituksen lanseeraama perustulokokeilu. On siis syytä toivoa, että sen tulokset ovat rohkaisevia ja uudenlaista aktivoivaa työttömyysturvajärjestelmää rakentamaan auttavia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyhtökauran äiti puhuu viisaita
Jälkeenjääneet maahanmuuttajalapset
Pyhittääkö tarkoitus epärehelliset keinot?

3 kommenttia:

  1. Valitettavasti tuo sosiaalinen tuki sisältää koukun. Nimittäin sosiaalisista tulonsiirroista ei synny eläketuloa.

    Tuet olisikin syytä maksaa palkkatuloina.

    VastaaPoista
  2. Ensinmainittu reppana lienee ollut narkomaani, jolla oli kirjaimellisesti kipeä tarve saada rahaa seuraavaan annokseen. Takavuosien termi "mummonpotkija" ymmärtääkseni viittasi juuri tällaisiin tapauksiin, siis vanhusten katuryöstöissä käytettyyn väkivaltaan, eikä irrationaaliseen väkivaltaan satunnaisia vanhoja naisia kohtaan.

    Jalkapalloreppanat taas ovat saattaneet, ikävä kyllä, aiheuttaa eräille poliittisen eliittimme edustajile mielihyvän väristyksiä: "Jalkapallohuliganismia, aivan kuin Euroopassa! Olemme taas vähän enemmän eurooppalaisia; voisimmepa pian saada ensimmäisen islamistisen terroristi-iskumme...!"

    Mutta reppanat meillä on aina keskuudessamme eikä heidän määränsä ainakaan vähene. Jo nyt on satojatuhansia työttömiä kun avoimia työpaikkoja on vain kymmeniätuhansia. Monen on jäätävä ilman jo nyt ja tulevaisuudessa automatisaatio ja globalisaatio vähentävät työn määrää entisestään.

    Jossain DDR:ssä saattoi olla täystyöllisyys kun koko työvoima oli valtion palveluksessa, mutta sehän oli valtion- ja kansantaloudellisesti hieman kestämätöntä.

    Pelkäänpä pahoin, että työllisyysongelman kanssa on vain huonoja vaihtoehtoja; pitäisi osata löytää se vähiten huono.

    VastaaPoista
  3. 'Ehrnroothin ehdotusta pohdittaessa on muistettava kaksi reunaehtoa. Uudistus ei saa vääristää yritysten keskinäistä kilpailua, eikä myöskään tukea työmarkkinoille normaaleja työsuhteita korvaavien osittain verovaroin varassa toimivien matalapalkkaisten ammattiryhmien muodostumista.'

    ....eli Ehrnrootin hyvä ajatus on käytännössä mahdottomuus. Vai osaisiko joku visionääri löytää esimerkkejä toiminnasta, joka ei asettuisi jossain kohdin ristiriitaan näiden reunaehtojen kanssa? Epäilen vahvasti.

    hm

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!