Mitäpä yhdestä kolmijalkaisesta jakkarasta?

Suomi palautti Beniniin yhdestä puupalasta valmistetun kolmijalkaisen jakkaran, koska sitä oli sieltä pyydetty. Ilmeisesti tämä asia koettiin suomalaisessa lehdistössä varsin merkittäväksi asiaksi, koska siitä on kirjoitettu varsin monta artikkelia eri lehtiin ja nettisivuille. 

Niinpä ajattelin, että miksen sitten minäkin voisi liittyä joukkoon ja tempaista blogimerkinnän kolmijalkaisesta jakkarasta ja samalla tarkastella sen kotimaan tulevaisuudennäkymiä. Onhan tapaus sellaiseen tarkoitukseen kerrassaan oiva keppihevonen.

* * *

Palautettava esine on beniniläiseltä nimeltään Kataklé. Sellaisia on aikanaan käytetty Dahomeyn kuningaskunnassa muun muassa kuninkaan kruunajaisissa, joissa jakkara symboloi yhteistyötä, vakautta, johtajuutta ja voimaa ja sillä oli voimakas rituaalinen ja seremoniaalinen merkitys.

Lisäksi pappi saattoi istua hallitsijoille omistetuissa seremonioissa kuninkaallisella djande-valtaistuimella, jollon hänen jalkansa lepäsivät pienellä kataklé-tuolilla. Tuolia säilytettiin pääkaupungin Abomeyn ulkopuolella olevassa kylässä, jossa kuninkaan veistäjät asuivat. 

Sieltä se tuotiin kuninkaan palatsiin jokaisen uuden hallitsijan kruunajaisiin. Tuolien merkitystä korostaa se, että johtajaa kutsuttiin nimellä zinkponon, ”tuolin omistaja”. Vastaavia istuimia saattoivat käyttää kuninkaan hovin naiset, papit ja alueelliset päälliköt.

Nyt palautettu Kataklé ei siis ollut ainut laatuaan, vaan niitä on olemassa useampia. Mutta hyvä kuitenkin, että se on nyt saatu palautetuksi sinne, missä ihmiset pitävät sitä arvokkaana. 

* * *

Benin sijaitsee Afrikassa Guineanlahden pohjoisrannalla. Sen itsenäistyi Ranskan alaisuudesta vuonna 1960, minkä jälkeen siellä tehtiin lukuisia vallankaappauksia. Vuosina 1975–1989 se ehti olla myös marxilainen valtio eli niin sanottu kansantasavalta. 

Maan noin viisitoistamiljoonainen väestö koostuu 42 etnisestä ryhmästä, joissa syntyvyys on korkealla tasolla. Sen seurauksena maassa elävien ihmisten määrä kasvaa vuosittain yli kolmella prosentilla, mutta siitä huolimatta maan bruttokansantuote kasvaa - jopa asukasta kohden laskettuna - nopeasti. Tosin siitä huolimatta maa oli vuonna 2023 tässä suhteessa valtioiden vertailussa vasta sijalla 156.

Talouden nopeaan kasvuun vaikuttanee se tosiasia, että kansantasavallan kukistumisen - eli sosialistisille maille tyypillisen kurjistumisvaiheen - jälkeen maa oli afrikkalaisittain varsin vakaa demokratia. Tosin nykyinen - vuodesta 2016 hallinnut - presidentti Patrice Talon on heikentänyt kansalaisvapauksia ja poliittisten kilpailijoiden toimintamahdollisuuksia. 

Viimeisimpänä merkittävänä käänteenä nähtiin kuluvan vuoden tammikuussa Talonin entisten liittolaisten Olivier Bokon ja Oswald Homekyn tuomitseminen kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen. 

* * *

Nähtäväksi siis jää, jatkaako pallinsa takaisin saanut valtio tulevina vuosina kehityksen tiellä, vai johtaako nopea väestönkasvu, asukkaiden etninen kirjavuus ja presidentin itsevaltisuuspyrkimykset Beninin afrikkalaisille tyypilliseen sekasortoon. 

Sellaiseen saattaa viitata myös beniniläisten uskonnollinen kirjavuus. Maan väestöstä oli nimittäin - vuonna 2013 - kristittyjä noin 48,5 prosenttia, muslimeja 27,7 %, voodoo- ja muihin perinteisiin uskontoihin uskovia 14,2 %, muihin vieraisiin uskontoihin uskovia 2,6 % ja uskonnottomia 5,8 %. 

Toivoa tietenkin sopii, että beniniläiset edellä mainituista seikoista huolimatta jatkaisivat positiivisen kehityksen polulla. Ja että Suomesta palautettu kolmijalkainen jakkara auttaisi heitä siinä! 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Putinin taskussa ja sveitsiläisellä pankkitilillä
Demareiden esitykset ovat yhtä järkeviä kuin housuihin kuseminen talvipakkasilla
Maailmanjärjestyksen uusiminen on aloitettu