Kumulatiivinen kulttuuri eli teknologisten muutosten ja parannusten kertyminen sukupolvelta toiselle - tai arkitermein tuotekehitys - on mahdollistanut ihmisten sopeutumisen monenlaisiin ekologisiin elinympäristöihin ja johtanut nykyiseen jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Mutta milloin kumulatiivinen kulttuuri sai alkunsa?
Tähän kysymykseen vastasivat amerikkalaistutkijat Jonathan Paige ja Charles Perreault analysoimalla kiviesineiden valmistustekniikoiden monimutkaisuuden muutoksia viimeisten 3,3 miljoonan vuoden aikana. Vertailukohtana ihmisen esi-isien tekemien kiviesineiden monimutkaisuudelle kirjoittajat analysoivat apinoiden käyttämiä teknologioita, sekä sellaisia kiviesineiden valmistuskokeita, joissa kokemattomia ihmisiä asetettiin muokkaamaan kivisiä esineitä.
Tulosten mukaan tutkijoiden käyttämien fossiilisten aineistojen kehityksessä ei nähty vertailuaineistoista poikkeavaa kehitystä ennen aikaa noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen seuranneen 1,2 miljoonan vuoden aikana aineistossa nähdyt muutokset alkoivat vähitellen ylittää vertailuaineistoa.
Suuri muutos tapahtui kuitenkin vasta noin 600 000 vuotta sitten, jolloin kiviesineiden monimutkaisuus alkoi lisääntyä nopeasti. Niinpä tutkijat päättelivät, että ihmiskunnan kumulatiivinen kulttuuri syntyi tuona aikana eli ilmeisesti jo ennen kuin neandertalilaiseen ja niin sanottuun nykyihmiseen johtavat kehityslinjat erosivat toisistaan.
Näyttää siis siltä, ettei tuotekehitys ole mikään uusi keksintö. Mutta samalla tunnustaa, että vasta organisoidun tieteen ja tutkimuksen avulla sen vauhti on viimeisten vuosisatojen aikana saavuttanut nykyisen päätähuimaavan vauhtinsa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Verohelvetti hidastaa kehitystä
Kulttuuri muokkaa evoluutiota
Älykkyyden evoluutiosta
Lähes koko ihmisen olemassaolon ajan kehitys on ollut niin hidasta, että suurin osa kulloinkin eläneistä ihmisistä ei ole havainnut mitään muutoksia omana elinaikanaan. Kumulaationopeus on ollut vähän kuin genomin muutosnopeus. Vasta valistuksen jälkeen, kun auktoriteetteja ruvettiin haastamaan ihmiset ovat voineet nähdän selkeitä kehitysaskelia elinaikanaan. Jotkut eivät tästä pidä ja yrittävät pakottaa takaisin keskiaikaisia uskomusjärjestelmiä.
VastaaPoistaEikä oikein vielä silloinkaan. Isoisoisäni syntyi vuonna 1900. Hän syntyi maailmaan joka ei juurikaan eronnut 1800-luvun alusta, eikä edes 1600-luvun alusta yksittäisen ihmisen elämäntavassa tai laadussa. Hevosella ja veneellä kuljettiin eikä maaseudulla ollut juurikaan mitään teknologiaa muutamia höyrylaivoja lukuunottamatta. Juttelin tästä usein hänen kanssaan. Eli vielä reilut sata vuotta sitten ei elämä ollut todellisuudessa muuttunut maalla moneen sataan vuoteen aiemmin eletystä. Mutta muutosnopeus oli jo silloin saavuttanut kaupungit ja sitten seuraavien vuosikymmenten aikana räjähti liikkeelle.
PoistaMyös minun isoisäni syntyi vuonna 1900. Puhut kovasti paskaa. Ehkä sinun isoisäsi on ollut hyvin eristäytynyt sukuineen. Hyvin moni asia oli eri tavoin vuonba 1900 kuin vuonna 1600. Jopa Suomessa.
PoistaKaupungissahan se kehitys kehittyy. Maaseutu tulee köyhempänä seutuna aina rauhallisesti jäljessä, ja muutoksen huomaa vain, jos lähtee kaupunkiin töiden perässä. Toisin sanoen kumpikin näkökulma voi olla oikea. Ilman paskanpuhumista.
PoistaViimeiset 220 vuotta ovat olleet tieteen ja tekniikan voittokulkua niin hyvässä kuin pahassa. Mielestäni historiassa turhan paljon korostetaan James Wattin kehittelemän höyrykoneen merkitystä. Todellisia uranuurtajia teollisen vallankumouksen alkuaikoina olivat metallin koneistustekniikkaa ja mittaustekniikkaa kehittäneet englantilaiset Joseph Whitworth, Henry maudslay ja Richard Roberts.
VastaaPoistaHarva ihminen tulee ajatelleeksi että monet nykyajan itsestäänselvyyksistä ovat joskus olleet vallankumouksellisia uudistuksia. Ajatellaan nyt vaikka kierrestandardeja. 1840-luvulle asti kaikilla konepajoilla ja metalliverstailla oli käytössä ihan omat kierteensä omilla nousuillaan ja sen vuoksi kaikenlaisten koneiden sarjatuotanto ja koneiden korjaus oli hyvin hankalaa.
Kun insinööri Joseph Whitworth kehitti ensimmäisen nimeään kantavan kierrestandardin 1840-luvulla, vasta siitä alkoi tehokkaan sarjatuotannon aikakausi!
Ihmiskunnan kehitystä on aina määrittänyt materiaalitekniikka eli käytettävissä olevat materiaalit. Ei aikakausia turhaan jaotella kivi, pronssi ja rautakausiin. Tämän nykyisen kehityksen mahdollisti käsityksen aineen luonteesta kehittyminen ja sitä myötä erilaisten materiaalien kehittäminen eri tarkoituksiin. Toki tuo standardointi oli yksi edellytys massatuotannolle, mutta ilman materiaaleja ja materiaalitekniikkaa, erilaisia metalliseoksia ja käsittelyjä ei olisi ollut mitään mistä tuottaa niitä tavaroita monipuolisesti. Raudan mahdollisuudet sinällään olivat tulleet tiensä päähän jo 1700-luvulla.
PoistaTällä foorumilla muistaakseni on mainittu väite naamataulun tavasta poistaa professorin ajatuksia linkitykset. Ainakin itse koin tämän henkilökohtaisesti jokunen aika sitten ja minua syytettiin harhaanjohtavan disinformaation välittämisestä. Pitäisikö minun nyt faktantarkastajien tapaan uskoa, että yllä oleva teksti on myös ns. uutta totuutta, Putinin metkuja tai muuten vain harhaanjohtavaa. Kirjoitushan on sinänsä kiinnostava ja heittää kumulatiivisen kulttuurin jopa yllättävänkin kauas.
VastaaPoistaFacebook toimii tietenkin omien sääntöjensä mukaan, joihin en osaa tai halua ottaa kantaa. Omalta osaltani pyrin aina linkittämään lähteeni, jotta jokainen lukija voi arvioida kirjoitusteni informatiivisen arvon. Lisäksi olen pyrkinyt esittämään käyttämieni lähdetietojen perusteella loogisesti tekemiäni näkemyksiä ja johtopäätöksiä. Niiden oikeellisuutta voi arvioida linkitettyjen lähtötietojen ja tavanomaisen logiikan perusteella.
Poistafeministi tai rotu "tutkijat" eivät tunnusta matematiikkaa oikeaksi, se on jotenkin rotu tai sukupuolipainotteinen
VastaaPoistaeli valkoiset miehet pärjää noissa keskivertoa paremmmin, neekerit sucsk (kiellettävä)
Tiäkkö, sinäkin olet neekereiden jälkeläinen.
PoistaJep, ja neanderthalien. Mutta siitä kun minun esi-isissäni oli viimeksi tummaihoinen on niin pitkä aika että evoluutio on vienyt täkäläistä väestöä sinä aikana melkoisen toiseen suuntaan kuin niitä jotka jäivät afrikkaan. Jo lähtökohtaisesti meidän esi-isissämme olivat ne uteliaimmat ja kyvykkäimmät jotka lähtivät tutkimaan muuta maailmaa.
PoistaAa, olet oikein tutkijoiden jälkeläinen. Wau
PoistaSen kyllä huomaa muutkin että sinä et ole. Kyvyt ja älykkyys voivat hypätä sukupolvien yli, joten ole huoleti, lapsesi tai lastenlapsesi saattavat kaikesta huolimatta olla älykkäitä, vaikka sinä ja vanhempasi eivät olekaan.
PoistaNyt tuo kumulatiivisyys tulee kiihtymään todella paljon, kun tekoäly alkaa kehittämään itseään eli tekoäly kehittää tekoälyä. Tämä on varmaan suurimpia muutoksia tulevaisuudessa. Suuri seuraava kulttuurillinen kehitysaskel.
VastaaPoistaOn esitetty aiheellisesti riskejä tekoälyn mahdollisista haitoista, kun on saavutettu ns. teknologinen singulariteetti eli tekoäly alkaa kehittää itse itseään karaten ihmisen hallinnasta kääntyen ihmiskuntaa vastaan?
PoistaEi "tekoäly" sellaisenaan mikään riskitekijä ole. Riski syntyy vain, kun tekoälyroboteille annetaan liikaa valtaa, kuten luultavasti yritetään tehdä.
PoistaJostain syystä sivistys kumuloituu hyvin heikosti, kuten tämänkin bloggauksen parista kommentista voi havaita.
VastaaPoistaSe on vähän siinä että miten se sivistys määritellään. Jos sivistys on vihervasemmistolaista totalitarismia ja täyttä vihjeettömyyttä, kuten se tuntuu nykyään olevan, niin sellainen ei todellakaan tartu kaikkiin, vain siihen noin pariinkymmeneen prosenttiin kognitiivisen janan vasemmassa laidassa :-)
PoistaSinuun ei ole ainakaan sivistys kumuloitunut, kuten ei putiniinkaan. Olette kuin veljeksiä
Poista🤣
PoistaSivistyksen heikko kumuloituvuus on hyvä havainto. En väittäisi, ettei se lainkaan kumuloidu, mutta kun vertaa esimerkiksi Aristoteleen kirjoituksia tämän päivän ajattelijoiden saavutuksiin, kehitys on ollut hidasta ja niukanlaista. Siinä välissä on ollut melkoisia takaiskujakin. Tietenkään vertailun kohteeksi ei pidä ottaa Aristotelesta ja tämän päivän ottaa joitakin kommenttipalstojen polemisointeja, joita puolestaan pitäisi vertailla joidenkin 2500 vuotta sitten eläneiden barbaarien hengentuotteisiin.
PoistaPiaget kuvasi kognitiivista kehitystä niin että erotti oppimiseen kuuluvan tiedon keräytymisen -- tätä hän nimitti "assimilatiiviseksi" vaiheeksi -- ja ne aivomyllerrtykset, joissa tapahtui ikään kuin ajatusten hallinnallinen vallankumous -- "akkommodatiivinen vaihe, jolloin kaikki mikä aiemmin on koottu tietona nähdään ikään kuin uudessa, kokoavassa valossa.
VastaaPoistaKehityshistorian tarkasteleminen tiedon ja taidon "kumulatiivisesta" ideasta käsin ei kyllä kerro oikein mitään siitä mitä aivoissamme sitten on millakin kehityksen asteella tapahtunut.
Mutta meneehän ne akateemikkojen päivät noinkin. Ehkä oivaltaisivat enemmän jos pyöritelisivät käsissään aleksis kiveä.
Akateeminen maailma elää aikalailla laidasta laitaan uudestisyntyneen keskiaikaisen skolastisen käsiterealismin vallassa. Tutkiminen on sitä, että valitaan joukko avainkäsitteitä ja niistä esitettyjä, toiisilla avainkäsitteillä kyhättyjä määritelmiä, otetaan sitten tutkimuaineisto syyniin ja levitetään käsitehäkki sen päälle niin että mahdollisimman vähän pääsee häkin raoista karkuun.
Paperikoria eivät ole koskaan tarvinneet filosofit, jotka ovat tyytyväisiä kaikkeen kirjoittamaansa, eivätkä teologit, jotka itsesensuroivat vain kaikken kitkerimmät rikinkatkuiset saarnansa, mutta eivät sitä näytä tarvitsevan ihmistieteilijätkään jotka uskovat että heillä on päässään ylihistoriallisia perspektiivejä näkevä järki, eikä ongelmana ole ainakaan kaiken aikalaisjärjen kulttuurinen omaehtoisuus.
Tämä blogi on hyvä malliesimerkki siitä, että sivistyksen taso on laskenut huomattavasti jo minun elinaikanani Suomessa. Tyhmää porukkaahan suomalaiset ovat aina olleet, mutta 2000-luvulla on vedetty jyrkkää alamäkeä kaikessa. Syöksylaskijoita kaikki tyyni.
VastaaPoistaSensuurikin toimii tietyn marginaalisen pienen, läntistä "virallista totuutta" ja propagandamediaa sekä velkaponzi-rahajärjestelmää hallitsevan ihmisryhmän etujen suojelemiseksi.
PoistaÖö, mikä sensuuri? Sensuuria on vain diktatuureissa kuten putinlandiassa. EUssa ei ole sensuuria. On vain vastuu sanomisistaan. Suomessakin oli aikoinaan ennakkosensuuri. Onneksi siitä on jo pitkä aika. Suomen ennakkosensuuri johtui neuvostoliitosta.
PoistaTällä putinistipalstalla kannattaisi ymmärtää, että ihmisten vapaus on korkein arvo. Myös ilmaisunvapaus.
"Meillä vallitsee sananvapaus, kaikkea voi sanoa. En tosin takaa vapautta sanomisen jälkeen"
PoistaHänen korkeutensa, elinikäinen presidentti, sotamarsalkka Al Hadji Tri. Idi Amin, VC, DSO, MC, Kaikkien maan eläinten ja merten kalojen herra sekä Brittiläisen imperiumin valloittaja Afrikassa yleisesti ja etenkin Ugandassa, Idi Amin Dada
Englanniksi tuo taisi mennä jotenkin sointuvammin, ehkä suunnilleen seuraavasti: There is freedom of speach but I cannot guarantee freedom after speach.
PoistaYllä pitäisi olla "speech" eikä "speach" tämän mukaan.
PoistaJa Skotlannin viimeinen kuningas.
PoistaNäin se kielikulttuurikin muuttuu :( ja täytyy kysyä onko ihmisellä oikeus omaan kulttuuriin?
VastaaPoistaYle tänään
Yllätystarkastuksen karu tulos: Hoivakodissa ei ollut paikalla yhtään suomea puhuvaa hoitajaa
Aluehallintoviraston ylitarkastajan mukaan hoivakodeille annettavat huomautukset hoitajien kielitaidon puutteesta eivät ole ennenkuulumattomia.
https://yle.fi/a/74-20097404
Jep, mamut vaan vittuun täältä ja mummot hoitokodista veks takas himasn. Pyyhkiköön itte perseensä suomeksi kiroillen. Persut gogo!
Poista🤣 voi elämän kevät näitä vassariöyhöjä....
PoistaMuistanko lukeneeni, että kansakunnan sivistystä/laatua mitataan sillä miten huolehditaan mm. lapsista ja vanhuksista?
PoistaKyllä. Sivistynyt kansakunta ei jätä vanhuksiaan kielitaidottomien henkilöiden hoteisiin.
Poista