Nämä paikalliset alkuasukkaat saapuivat saariryhmälle sitä lähimpänä olevasta Afrikan kolkasta - mahdollisesti paetakseen roomalaisia tai kuivuvan kotiseutunsa vaikeita oloja - ja ovat etnisesti berbereitä. He paimensivat vuohia ja viljelivät alkuun vehnää ja ohraa, mutta saariryhmän ilmaston kuivuessa jäivät jälkimmäisen varaan, koska ensin mainitun viljely ei kannattanut.
Nämä ihmiset olivat saapuneet saarilleen vesiteitse, mutta jostain syystä unohtivat purjehdustaidon, joten eri saarilla elävät ihmiset kehittyivät alkuvaiheiden jälkeen toisistaan erillisinä yhteisöinä. Tämä näkyy sekä muinaisten ihmisten että ohralajikkeiden geneettisinä eroavaisuuksina saarelta toiselle - mutta vielä suurempana omaleimaisuutena suhteessa pohjoisafrikkalaisiin tai heidän viljalajikkeisiinsa.
Mielenkiintoinen oli myös tieto, jonka mukaan kanarialaiset elivät varsin omalaatuisissa yhteisöissä. Ihmiset olivat poikkeuksellisen sisäsiittoisia - neljältä Kanarian pienimmältä saarelta löydettiin ihmisiä, joiden vanhemmat ovat olleet serkuksia. Lisäksi käytännössä kunkin saaren ihmisillä oli yhteisiä esivanhempia lähimenneisyydessä - todennäköisesti 900-luvulla.
Tästä voidaan päätellä saarten väkilukujen romahtaneen pahimman - keskiajan lämpökaudelle sijoittuvan - kuivuuskauden aikana, mutta ilmaston muuttuessa suotuisammaksi ihmismäärä alkoi kasvaa siten, että eurooppalaisten saapuessa saariryhmälle 1400-luvulla alkuasukkaita oli kymmeniä tuhansia.
Näin siitä huolimatta, että heidän elinyhteisönsä olivat äärimmäisen väkivaltaisia. Peräti 27 prosentissa tutkituista grancanarialaisten aikuisen pääkalloista näkyi merkkejä vaurioista, jotka olivat syntyneet yleensä kauan ennen henkilön kuolemaa. Noin kolmasosa miesten kalloista oli vaurioitunut, ja lähes 20 prosenttia naisten kalloista.
El Hierron saaren asukkailla luvut olivat vieläkin korkeammat. Vammoja löytyi puolesta sikäläisten miesten ja yli neljänneksessä naisten kalloista.
Suurin osa näistä vammoista oli etuvasemmalla puolella kalloa, mikä viittaa siihen, että ne olisivat aiheutuneet kasvokkain käydyissä taisteluissa - joko rituaalisissa menoissa tai ryhmien välisissä yhteenotoissa. Oli syynä kumpi tahansa - tai molemmat - ovat edellä mainitut lukemat korkeampia kuin mistään muualta maailmasta löydetyt.
Kanarialaisten kokema väkivalta ei kuitenkaan loppunut tähän, vaan eurooppalaisten saavuttua saarille he tuhosivat niiden väestön kokonaisuudessaan. Siitä huolimatta kanarialaisilla on jälkeläisiä vielä tänäkin päivänä.
Tämä nähdään saarten nykyisten asukkaiden geeneistä, joista peräti 15-20 prosenttia on lähtöisin alkuperäisasukkaiden perimästä. Lisäksi - mielenkiintoista kyllä - kanarialaisten tänäkin päivänä viljelemä ohra on alkuasukkaiden viljelemän lajikkeen jälkeläisiä.
Mielenkiintoinen on myös havainto, jonka mukaan alkuasukkaiden mieskromosomin eli Y-kromosomin esiintyminen on muita geenejä puolet harvinaisempaa saarten nykyisessä väestössä. Tämä osoittaa sen, että alkuasukasnaisia otettiin eurooppalaisten puolisoiksi - tai raiskattiin - mutta saarelaismiehillä ei ollut juurikaan asiaa eurooppalaisnaisten makuukammareihin.
* * *
Onko tällä tarinalla sitten opetuksia? Tai voidaanko niiden pohjalta esittää mielenkiintoisia kysymyksiä suhteessa nykyaikaan.
Itselleni tuli mieleen ihan ensimmäiseksi se, että ihmisryhmien kohdatessa näyttää siltä, että etenkin voitetut miehet ja heidän geeninsä katoavat ihmiskunnan geeniperimästä. Sen sijaan naisten geenit pärjäävät paremmin.
Ajatuksiani herätti myös havainto, jonka mukaan nämä ihmisyhteisöt kyllä selviytyivät taisteluista valtavasti muuttuvia elinolosuhteita vastaan, mutta ajautuivat samalla myös äärimmäiseen väkivaltaan. Johtuiko tämä kehitys sitten heidän geeneistään, kulttuuristaan vai ainoastaan pelkästä sattumasta jää luonnollisesti arvailujen varaan, mutta yhtäläisyys esimerkiksi Keski-Amerikan intiaanien ihmisuhreihin ja väkivaltaisiin rituaaleihin on kysymyksiä herättävää.
Lisäksi Kanarian saarten ihmisten historia osoittaa, että keskiajan lämpökaudella oli sikäläisten ihmisten maanviljelylle tuhoisa vaikutus. Nähtäväksi jää, miten nykykanarialaisten maanviljelys kehittyy tulevaisuuden ilmastossa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihmisen ja simpanssin aivot
Ranskalaisia väestönvaihtoja
COVID-19 ja neandertalilaiset
Ihmisen ja simpanssin aivot
Ranskalaisia väestönvaihtoja
COVID-19 ja neandertalilaiset
Kiitos mielenkiintoisesta jutusta, Sciencen artikkeli ei ollut maksumuurin takana (rahaa saa lahjoittaa).
VastaaPoista"ihmismäärä ne alkoivat kasvaa" - suosittelen oikolukemista ennen julkaisua, voimakkaasti.
VastaaPoistaKiitos oikolukemisesta. Aamulla ennen töihin lähtemistä on rajallisesti aikaa ja tänään jutun kirjoittamiseen meni sitä vielä tavallista enemmän. Niinpä oikolukeminen jäi kertalukuun. Korjasin lauseen.
PoistaKaikki muu kerrottu kuulostaa ihmisluonnon mukaiselta ja uskottavalta paitsi saarten eristyneisyys toisistaan.
VastaaPoistaAsuttuja saaria oli seitsemän. Jokaiseen saareen alkuasukkaat tulivat meritse. Sitten jokaisella saarella merenkulkutaito unohtui. Jokaisella saarella kulttuuri kehittyi sellaiseksi, että uudet sukupolvet vuosisatojen ajan olivat saamattomia nahjuksia, joille ei tullut mieleen rakentaa vedessä kelluvaa esinettä ja lähteä sillä katsomaan naapurisaarta. Ei edes nälänhädän aikaan. Mielummin tapeltiin keskenään. Ja tämä siis jatkui sukupolvesta toiseen. Jokaisella saarella. Ja esimerkiksi Teneriffahan näkyy naapurisaarille ihan paljain silmin.
Tuo ei oikein istu käsitykseeni ihmisluonnosta. Ihminenhän ihan vaikka pelkästä uteliaisuudestaan lentää kuuhun, jos arvelee osaavansa.
Itse asiassa voi olla hyvinkin niin, että vaeltavien kansojen pysähtyessä pysyville asuinsijoille yhteisöjen institutionalisoitumisen rinnakkaisilmiönä nimenomaan voi syntyä entiseen elämänmuotoon liittyvän väkivallan ilmenemistä yhteisönsisäisesti.
PoistaSe että kyseessä on saattanut olla nimenomaan kehityksellinen kynnys -- että yhteisöt ovat siis olleet jo ikään kuin valmiita asettautuman paikoilleen -- voisi olla syy sille miksi laivat ja retket jäivät tekemättä.
En näe siis mitään outoa, vaan pelkästään ihmisluontoon ihan olemuksellisesti kuuluvaa tuossa paikoilleen asettumisessa ja sen seurauksena lisääntyvässä yhteisönsisäisen väkivallan räjähdyksessä.
Terassielämä veltostanut porukat ja päissään tapelleet.
PoistaGuanchet olivat mielenkiintoinen kulttuurievolutiivinen kuriositeetti: kuinka rautakaudesta taannutaan takaisin mesoliittiseen kivikauteen.
VastaaPoistaSyy on yksinkertainen - Kanarian saarilla ei ole rautamalmia eikä kuparimalmia, ja ilman työkaluja on hankalaa valmistaa avomerikelpoisia aluksia. Mutta vielä mielenkiintoisempaa on, kuinka guanchet taantuivat myös psykohistoriassa; he eivät säilyttäneet berberikulttuuria, vaan taantuivat siinäkin heimokulttuuriin.
Guanche-kulttuuri oli äärimmäisen väkivaltainen. Tämä sama ilmiö tunnetaan suunnilleen kaikilta luonnonkansoilta, ja noin 50% miehistä ja 25% naisista kuoli väkivaltaisesti.
Aika hyvin on taannuttu jos teoria 1300 yksilön pullonkaulasta pitää paikkansa.
VastaaPoista"Itselleni tuli mieleen ihan ensimmäiseksi se, että ihmisryhmien kohdatessa näyttää siltä, että etenkin voitetut miehet ja heidän geeninsä katoavat ihmiskunnan geeniperimästä."
VastaaPoistaNäin ollen eurooppalaisen miehen geenit ovatkin katoamisvuorossa. Eikä se ole välttämättä huono asia. Kun elinvoima on mennyttä, on aika väistyä.
Ja länsimaisen miehen elinvoimahan on loppunut. Siksi varmaankin feministit tähyilevät jo muiden miesryhmien puoleen, kenelle luovuttaa omilta miehiltään riistämä valta. Terveisiä vaan kaikille soijapojille, vihermiesfeministeille ja muille nutturapäille taiteilijoille. Eikä unohdeta aivonsa ja ajattelunsa penkkiurheilulla tai viihteellä pilanneita.
Puhu vain omasta puolestasi.
PoistaTuossa vähän aikaa sitten tuli YLE:n 3-osainen ohjelma jääkauden tapahtumista. Siinä todettiin, että nykyihmisillä Euroopassa ja Aasiassa oli ainakin 2% neandertalinihminen geenejä. Se on ollut aikoinaan hyvä asia sisäsiittoisuuden ja muunkin kannalta, että nämä kaksi lajia ovat risteytyneet. Neandertalinihmisellä oli mm. huomattavasti isommat aivot kuin nykyihmisellä. Siitä saattaa johtua tämä isompi älykkyysosamäärä valkoihoisilla, koska Afrikassahan näitä Neandertalinihmisiä ei ollut. Jostain syystä tässä jääkausi-dokumentissa nykyihmiset olivat aina tummaihoisia. Tätähän on melkein väkisin todistelu, ajettu kuin käärmettä pyssyyn. Mistä nämä valkoihoiset, sinisilmäiset, punatukkaiset sitten tulivat?
VastaaPoistaTuo serkusten lisääntyminen voi johtaa ikävyyksiin. Joku arabinainen lähi-idässä sanoi, että tällöinkin vammaisen syntyminen on allahin tahto. 70- luvulla Egytissä käynyt kertoi, että hiekkaan maaseudulla vammaisena syntyneet tukahdutettiin ainakin 60 luvulle.
VastaaPoistaEi voi vaan johtaa ikävyyksiin. Vertaamalla sisäsiittoisuusastetta ja maan kehittyneisyyttä, on kytkentä ilmeinen. Tämä ilmiö näkyyBritannian pakistanilaisyhteisöissäkin. https://worldpopulationreview.com/country-rankings/inbreeding-by-country
PoistaV-V F
Guantchit menehtyivät espanjalaisten hyökkäyksiin Kanariansaarille.
VastaaPoista