perjantai 25. elokuuta 2023

Suhtautuminen maahanmuuttajiin ei ole muuttumassa positiivisemmaksi länsimaissa

Jos suomalaista mediaa seuraa, voisi kuvitella, että eurooppalaisten - ja siis myös suomalaisten - rasismi olisi kauheaa, mutta kuitenkin vähitellen katoamassa. Siksi oli mielenkiintoista lukea tutkimusta, jossa tarkasteltiin rotuun ja etniseen syrjintään liittyviä muutoksia ihmisten työhönotossa kuudessa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maassa. 

Nämä maat olivat Kanada, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Hollanti ja Yhdysvallat. Aineistona käytettiin kaikkia saatavilla olevia syrjintäarvioita 90 eri alalla tehdystä rekrytointikokeilusta: ne kattoivat yli 170 000 työhakemusta. 

Tutkimusmateriaalin sisältämät aikajaksot kuitenkin vaihtelivat maittain: esimerkiksi Isossa-Britanniassa tarkasteltiin vuosina 1969–2017 tehtyjä kokeiluita kun taas Saksassa tutkimuksen ajanjakso sisälsi vain vuodet 1994–2017. Syrjintätrendejä tarkasteltiin suhteessa neljään eri alkuperään kuuluvien ryhmien osalta: mustat, aasialaiset, latinot sekä Lähi-idän tai Pohjois-Afrikan alueelta peräisin olevat henkilöt. 

Tutkijoiden saamat tulokset osoittivat, että rekrytoinnin yhteydessä havaittu syrjintä on pysynyt ennallaan tai lievästi lisääntynyt useimmissa maissa ja alkuperäryhmissä, ja erityisesti kolme asiaa oli muuttunut. Niistä ensimmäinen oli rekrytointisyrjinnän lisääntyminen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelta peräisin olevia ryhmiä kohtaan 1990-luvulta 2000-luvulle. Toinen merkittävä havainto oli syrjinnän väheneminen Ranskassa erittäin korkeilta tasoilta "ainoastaan" korkealle tasolle. Kolmas muutos oli se, että syrjintä oli ajan myötä lisääntynyt Hollannissa.

Tämä kaikki kertoi siitä, että usein esitetty väite syrjinnän vähenemisestä sen seurauksena, että ollaan tekemisissä maahanmuuttajien kanssa ei pidä paikkaansa. Päinvastoin, se ei ollut vähentynyt viime vuosikymmeninä viidessä kuudesta tutkimuksessa tarkastellusta länsimaasta - eikä mitä todennäköisimmin myöskään Suomessa.

Tästä seuraa kysymys siitä, miksi usein kuitenkin näyttää siltä, että Suomessa suhtautuminen maahanmuuttajiin olisi kyselyiden perusteella positiivisinta maahanmuuttajia pursuavissa suurissa kaupungeissa ja negatiivisinta maaseudulla, jossa heitä ei juurikaan näe. Onko kyseessä kaupunkilaisten silkka valehteleminen kyselijöille vai kenties heidän konformisuutensa, eli taipumus mukautua muiden ajatuksiin - tai ainakin sellaiseksi kuviteltuihin. 

Tällainen kuvittelu voisi johtua erityisesti lehdistömme tavasta uutisoida mahdollisimman positiivisesti kaikesta mahdollisesta maahanmuuttoon liittyvästä ja toisaalta vaieta sen haitallisista puolista. Maaseudun väestöön saattaa lisäksi vaikuttaa se, ettei siellä ole juurikaan maahanmuuttajia, joten siellä lehdistön propagandaan ei ole ollut juurikaan kiinnostusta tai tarvetta kiinnittää huomiota. Eikä painetta konformisuuteen - tai valehteluun kyselytutkimuksissa - ole syntynyt likimainkaan samassa mitassa kuin kaupunkilaisilla.

Rekrytointi sen sijaan on toimenpide, jossa mitataan ihmisten todelliset asenteet, eikä varaa konformisuuteen ole, koska rekrytoidulla on suora vaikutus hänet palkanneen yrityksen - tai palkkaavan johtoportaan - menestykseen. Ja siksi se on monin verroin kyselytutkimuksia luotettavampi mittari ihmisten asenteista maahanmuuttajia kohtaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyväksyttävää rasismia ja sovinismia?
Maahanmuuttajien priorisointi sortui sosiaalisen median tarkkaavaisuuteen
Krista Mikkonen: maahanmuuttajengit johtuvat kantaväestön rasismista

35 kommenttia:

  1. Maalla rekrytoidaan maataloistöihin erityisesti maahanmuuttajia. Rasismi on kaupunkilaisten ongelma, me laitetaan jengi töihin eikä rasismia ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko niin, että maatöihin onkin tulossa ihmisiä paikoista, jossa ihmisiä työnteko ns kiinnostaa, kuten Ukrainasta ja Aasiasta, eikä niinkään Lähi-idästä ja Afrikasta, jossa se on EVVK.

      Poista
    2. No mutta laittakaa tekin porukka tekemään töitä. Sitä riittää. Ulkkarijengi on monessa hommassa paljon parempaa poppoota kuin suomalaiset. Suomalaiset ovat pulskistuneet eikä työt maistu. Mangutaan joka asiasta.

      Poista
    3. Minä en ota 3 maailman tulijoita maatilani hommiin, en ikinä! Aina pelkästään suomalaisia tervejärkisiä ja rehellisiä. Minä en terroristeja elätä.

      Poista
  2. Moni venetaksin tuomista onkin varmaan enemmän kuokkimistöiden kokemusasiantuntija joten muatallooshommiin he ovat parempia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terhomatti Hämeenkorpi25. elokuuta 2023 klo 20.18

      ...ja huonompia !

      Poista
    2. Luuletko maatilan hommia helpoiksi! Tuollainen olisikin hyvä saada tilalleni viikoksi hommiin, niin ehkä muuttuisi mielipide hiukkasen maatöiden helppoudesta. Nyky suomainen kun tuskin selviää edes 6 tuntia maatilahommissa ilman valittelua, "kun joka paikkaan sattuu". Lisäksi hommat vaatii muutakin kun fyysistä kestävyyttä, ei siellä maatilahommissa ilman aivojakaan selviä.

      Poista
  3. En ole lukenut tutkimusta. Ihmettelen, miten työhönottotilanteessa on huomioitu maahanmuuttajien puutteellinen kielitaito, huonompi koulutus ja ammatillinen osaaminen sekä kokemukset työhönotoista (esim. työhaluttomuus, laiskuus). Ihonväri ja nimi ovat toissijaisia syitä palkkauksessa. Suomessakaan edes maahanmuutosta tulonsa saavissa yhteisöissä ei juurikaan palkata maahanmuuttajia (vrt esimerkiksi viimeisin kirjoitukseni E2-ajatuspajasta).
    https://www.vahtera.blog/post/raaputa-mitä-tahansa-pintaa-löydät-sitä-itteään

    VastaaPoista
  4. Henkilökohtaisesti ainoastaan Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevista maahanmuuttajista on ikäviä kokemuksia, ei muista. Nämä "huonot sopeutumattomat maahantulijat" synnyttää luonnollisesti vastustusta ja lopulta jopa rasismia kaikkea erilaisuutta vastaan. Yle, valtamedia ja valtaeliitti voi valehdella mitä tahansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö voitaisi olla rehellisiä ja tunnustaa, että ym. lähtöpaikka ja uskonto eli islam ovat yhdistäviä tekijöitä kun puhutaan ongelmista sopeutumisen suhteen. Tähän uskontoon pohjautuvaan ylimielisyyteen liittyy myös se ettei työnteko kiinnosta - ainoastaan ilmainen elatus.

      Poista
    2. Juuri näin. Kysymys ei ole ihonväristä, vaan kulttuurista. Takapajuinen ja naisia alistava muslimikulttuuri ei sovi länsimaihin. Paljon sopivampia maita olisi ihan siinä naapurissa, mutta joko ne eivät kelpaa (puuttuu sosiaaliturva) tai sitten maat eivät huoli heitä, vaikka esim. Saudi-Arabialla on rahaa niin että laskeminen ranteita pakottaa. Pieneen Eurooppaan (katsokaa karttaa) on tunkua, maksetaan ihmissalakuljettajille, lähdetään kelvottomilla paateilla Välimerelle ja vaaditaan pääsyä esim. Lampedusan saarelle ja sitä kautta levitään ympäri Eurooppaa. Italiaan ei jäädä, koska siellä sosiaaliturvan taso on niin huono. Ihmisoikeudet eivät todellakaan tarkoita sitä, että kuka tahansa voi asylum-sanan rajalla sanottuaan jättäytyä vieraan valtion veronmaksajien elätettäväksi, vaikka meillä vasemmisto ja kaikenkarvaiset aktivistit niin kuvittelevatkin. Toivottavasti uusi hallitus saa tähän jotain tolkkua ja voidaan myös vähentää sitä virkamiesarmeijaa, joka asian ympärille on muodostunut.

      Poista
  5. Voisivatko yliopistojen ja veroilla rahoitettujen tutkimuslaitosten 'tutkijat' ottaa tämän kysymyksen ohjelmaansa. SA ja Sitra tukisivat ja STEA myös.

    VastaaPoista
  6. Suurissa kaupungeissa ihmisten oletetaan olevan keskimääräistä sivistyneempiä esimerkiksi siksi, että niissä on yliopistoja. Koska koulutus on nykyään enemmän suvsitevaisuusideologian pänttäämistä opiskelijoiden kalloon, kuin kriittiseen ajatteluun opettavaa, on syntynyt harhakäsitys, että suvaitsevaisuus on sama asia kuin sivistyneisyys.

    Kaupungeissa näitä sivustyneiksi itseään mieltäviä on enemmän kuin maaseudulla. He vaikka valehtelevat itselleen ja varsinkin kyselytutlimusten tekijöille syvimmistä ajatuksistaan, jotka välillä tuppaavat pulpahtaa alitajunnasta häiritsemään arkipäivän hyvän ihmisen kuvaa. Maaseudulla ollaan rehellisempiä ja luotetaan enemmän kokemukseen kuin ideologiaan.

    VastaaPoista
  7. Ihmisen perusominaisuus on epäluulo kaikkea vierasta kohtaan. Se on ylipäätään mahdollistanut ihmiskunnan eloonjäämisen historian alkuaikoina. Jostain syystä tällainen ihmisen perusominaisuus halutaan kieltää, vaikka sen nyt voisi olettaa olevan ihan tervettä. Se kuinka kukin toimii oman epäluulonsa kanssa, on sitten jokaisen ihmisen oma valinta. Ei tuota ominaisuutta kieltämällä saa katoamaan, eikä se mitään rasismia ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisin näin kyynisesti että sellainen ihminen joka ei suhtaudu edes lievän epäluuloisesti tuntemattomaan vieraaseen, ihmiseen tai tilanteeseen, on itselleen ja lähiympäristölleen vaarallinen. Lapsellinen luottavaisuus on sitä itseään, lapsellista. Ja siksi lapsia pyritään suojelemaan, koska he eivät itse siihen henkisten kykyjensä puutteen vuoksi kykene, mutta ei lapsia sitten kyllä päästetä päättämäänkään asioista. Mutta tästä huolimatta päästämme lapsen tasolle jääneitä aikuisia ihmisiä päättämään meille kaikille tärkeistä asioista ja vaarantamaan meidät kaikki.

      Poista
    2. Itse asiassa kliseinen käsitys, jonka mukaan ihminen tuntisi jonkinlaista luonnollista torjuntaa toiskulttuurisia ja muita muukalaisia kohtaan, ei pidä paikkaansa. Sitä esiintyy primitiivisissä kulttuureissa, mutta se ei ole sääntö.

      Kehittymättömät ihmiset -- kuten lapset -- eivät osaa vierastaa toiskulttuurisia sen enempää kuin muitakaan vieraita ihmisiä. Vasta kun kehitys on niin pitkällä, että kognitiiviset erot havaitaan, alkaa kriittisyys ja torjunta.

      Itse asiassa professorin mainitsemat tutkimuksetkin kertovat nimenomaan tästä ilmiöstä -- mitä lähempää toiskulttuuriset nähdään, sitä varauksellisemmin heihin suhtaudutaan.

      Ja niin meidän pitääkin. Olemme toistaiseksi juuri tuollaisten käsittämättömien, pelkkään tietämättömyyteen perustuvien ennakkoluulojen vallassa, kuten on uskomme siihen, että eri kulttuurista tulevien vierastaminen olisi jotain "kehittymätöntä". Asia on päinvastoin.

      Ja nämä "rasismia" kaikkialla näkevät huutelijat saisivat lukea hieman sosiologian ja kulttuuritutkimuksen klassikkoja voidakseen oikaista typerät ennakkoluulonsa. Kulttuurit ovat kovia kognitiivisia tosiasioita, ja ihminen on lajityypillisesti, lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen olento, ja kaikki ihmisyys on nimenomaan kulttuurista ihmisyyttä.

      Itse asiassa "rasismista" huutelijat eivät ole vain väärässä, vaan tekevät ihmisyydestä pilkkaa. Olisi oikein säätää heille jokin rangaistus ihmisyyttä vastaan tehdystä rikkeestä.

      Poista
  8. Mitä enemmän ihmisistä saadaan informaatiota sitä parempia heitä koskevat päätökset ovat.

    VastaaPoista
  9. Asioiden selvittämiseen tarvitaan vain neuvoa antava kansanäänestys.
    Kysytään: haluatko maahan lisää muslimeja?
    Kyllä / Ei.

    Ei tarvitse ihmetellä sen enempää tutkimuksia kun kysytään kansalta suoraan mitä haluamme ja mitä emme halua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JA kyselyn järjestäjä muokkaa vastaukset miellyttäviksi.

      https://media.riemurasia.net/albumit/mmedia/8t/l03/sf7/123269/601411627.jpg

      Poista
    2. Kiitos linkistä. Kuvassa on siis vuodelta 2009 Tampereen radion kysely "Mistä ulkomaalaisviha johtuu". Vasemmalla laidalla ovat alkuperäiset tulokset ja oikealla laidalla "korjatut" tulokset.

      Ennen korjausta vastausten jakauma oli yhteensä 100 prosenttia.Korjauksen jälkeen 101 prosenttia. Tulosten välinen aikaero oli 17 minuuttia.

      YLE jäi nyt kiinni valehtelusta. Mitä kaikkea muuta he valehtelevat.

      Poista
  10. HS ei julkaise alaikäisen rikoksentekijän nimeä. Johtuuko ratkaisu todellisuudessa alaikäisyydestä vai jostain muusta seikasta?
    "...vastaaja oli syyttänyt uhrin puhuneen pahaa hänen äidistään."

    HS tänään

    16-vuotias hyökkäsi tuttunsa kimppuun Oodin edustalla ja viilsi pojan vatsan auki

    Vuonna 2005 syntynyt mies syyllistyi reilun vuoden aikana useisiin väkivaltarikoksiin: puukotti tyttöystäväänsä ja tuttavaansa Helsingissä.

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009809447.html

    Artikkelista poimittua

    Kesäkuussa 2021 Helsingin keskustakirjasto Oodin edessä nähtiin vaarallinen tilanne, kun 16-vuotias poika iski tuttavaansa puukolla vatsaan.
    17-vuotias uhri loukkaantui tilanteessa vakavasti, sillä haava oli laaja ja vaati leikkaushoitoa.

    Tuomion mukaan uhrilla ja tekijällä oli ollut aiemmin riitaa ja vastaaja oli syyttänyt uhrin puhuneen pahaa hänen äidistään.

    Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2005 syntyneen nuoren miehen viiden vuoden vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä ja lukuisista muista väkivaltarikoksista.

    Oikeus piti tekoa poikkeuksellisen vakavana ja piti uhrin hengissä selviämistä puhtaana sattumana.
    Uhri oli teon vuoksi joutunut lopettamaan urheiluharrastuksensa ja päätti olla muuttamatta pääkaupunkiseudulle.
    ...
    ...
    Kesäkuista puukotusta edelsi lukuisia muita väkivaltaisia yhteenottoja. Käräjäoikeuden tuomion mukaan mies syyllistyi alaikäisenä
    kolmeen pahoinpitelyrikokseen, kahteen ryöstöön ja laittomaan uhkaukseen.

    Noin vuotta aikaisemmin tuomittu oli tavannut silloisen tyttöystävänsä. 14-vuotias tyttö oli ollut huolissaan silloin 15-vuotiaasta poikaystävästään ja
    tapasi tämän Helsingin keskustan lähettyvillä.
    Pariskunta oli riidellyt, kun poika oli vetänyt tytön syrjään pensaan taakse ja viiltänyt tyttöä vatsaan puukolla. Viiltohaava oli pintahaava.

    Seuraavan vuoden aikana poika syyllistyi kahteen ryöstöön ja niiden yhteydessä myös pahoinpitelyihin.
    Samassa rikoskokonaisuudessa tuomittiin lisäksi vuonna 2003 syntynyt nuori mies reilun vuoden vankeusrangaistukseen ryöstöstä.

    VastaaPoista
  11. Vähän aikaa sitten meillä oli kaikki lehdet täynnä kirjoituksia muslimi- mamujen kokemista Mikroaggressioista. Sinänsä hyvä, etteivät he muuta rasismia Suomesta löydä, kun se oma rasismikin on vaiettu.

    Kuka haluaa palkata muslimin, kun jokainen kehukin on mikroaggressio ja sen jälkeen voi jäädä saikulle. Puhumattakaan sitten asiallisista huomautuksista myöhästymisistä tai työssä laiskottelusta, koska sellaisen moitteen antanut työnjohtaja joutuu jo raastupaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikroaggressioista puhuminen -- kun siis omat toiskulttuurisiin rakastautuneet naisemme niistä puhuvat -- on surkuhupaisaa, koska ne kasvojen penimpiin lihaksiin liittyvät ilmeliikkeet, joita hyvin varhaisessa lapsuudessa lapsi oppii hämmästyttävän herkkävaistoisesti -- yleensä -- äidiltään, ja jotka sitten läpi elämän toisen ihmisen kasvoilta vaistomaisesti tunnistetaan, jäävät tuossa kasvot peittävässä kaapukulttuurissa vaille tukea.

      Mikroaggressioista puhuminen on hyvä esimerkki siitä, miten tajuttomia ja tolkuttomia teorioita toiskulttuurisiin ihastuneet ihmiset voivat omien alitajuntaisiksi jäävien yllykkeidensä peittämiseksi kehittää.

      Kukaan ei huuda mikroaggressioista saarnaaville tytönrepsukoille että "Eikö teitä hävetä!"

      Poista
  12. Professori saattaa tietää, onko muualla maailmassa samanlaista positiivistä erityiskohtelua eli rasismia kantaväestöä kohtaan kuin Suomessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on.
      Sen takia missään ei pidetä noista maleskeluluvan saaneista parasiiteista.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  13. Minä olin vuonna 1996 Alankomaissa töissä paikkatietoteknoligian parissa.olen vaalea justiinsa suomalaisen perustyypin näköinen mies. Lähibaarissa oli hyviä tuttuja mutta tuntemattomat toivottivat vitun ryssän alimpaan helvettiin. Ei auttanut vaikka hollantilaiset tutut selitti että Suomesta se on ja hyvä heppu. Paskaryssä se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vähän auttoi että Litti pelasi samaan aikaan Ajaxissa ja oli todella suosittu henkilö koko maassa. Mutta sellaista nurkkapatriotismia kuin Alankomaissa en ole nähnyt missään.

      Poista
    2. Outoa, koska hehän ovat päästäneet maansa täyteen lähi-itäläisiä ja afrikkalaisia. Ja sen mukaiset ongelmat tietysti.

      Poista
    3. Hollannissa on vahva kotiseutuhenki kullakin paikkakunnalla. Voi olla eri kirkkokunta kuin naapurikaupingisss ja eri murre ja omat tavat. Naapuripitäjäläisten vierastamista ei ilmeisestikään siellä pidetä rasistisena tms.tai muiden eurooppalaisten syrjimistä sitäkäön sitten.

      Poista
    4. Aika rumasti ovat nimitelleet. Teithän valituksen paikalliselle yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Tuon 'paskan' nyt kestäisi...

      Poista
    5. En tehnyt valitusta, tarjosin Geneveriä eli paikallista pontikkaa. Sitten soitatin baarimikolla Nurmion biisejä kasetilta. Kyllä ne aina asettu

      Poista
    6. Eli harrastit henkistä väkivaltaa... :-)

      Poista
  14. Työllistämiskaava jos etukäteen ei ole pitkää kokemusta työnhakijasta, karkea luokittelu:
    Neek+I = ei palkata
    Neek+non-I = saatetaan palkata
    Ara+I = ei palkata
    Ara+non-I = saatetaan palkata
    Pak/Afg+x = ei palkata

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.