Tänä pyhäpäivänä olemmekin heränneet keväisen viikon jälkeen puhtaanvalkoiseen lumipeitteeseen ja pieneen pakkaseen. Eli käsillä on maaliskuisen talven paluu ainakin vähäksi aikaa. Ei kuitenkaan ole syytä huoleen: kevättä ei ole peruttu ja kesäkin saapuu aikanaan.
Tämä kaikki toi mieleeni maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen eilisen esiintymisen Ylellä. Hän otti siinä mielenkiintoisella tavalla kantaa pariinkin vaalikeskusteluissa vilahtaneeseen asiaan.
Tarkoitan sitä, kun hän totesi, että "polttomoottoriautossakin voidaan käyttää näitä ilmastomyönteisiä polttoaineita, jolloin sekään ei välttämättä ole pahis". Ja näinhän asia juuri on, sillä ilmastossa on tavallaan kahdenlaista hiiltä: on sitä, joka on kiertänyt miljardeja vuosia ilmakehässä ja biosfäärissä, sekä hiiltä, joka on kauan sitten hautautunut maaperään, mutta tullut nostetuksi sieltä ylös fossiilisena polttoaineena.
Kun puhumme kasvihuonekaasuista ja ilmastonmuutoksesta, puhumme nimenomaisesti jälkimmäisestä. Eikä sen aiheuttamalle ongelmalle ole kuin kaksi ratkaisua: joko se nostaminen lopetetaan tai ilmakehästä sidotaan fossiilisen hiilen käytön verran uutta hiiltä ja palautetaan se jonnekin, mistä se ei palaa takaisin ilmakehään. Lopettaminen edellyttää vaihtoehtoisia energiamuotoja ja palauttaminen uutta kallista teknologiaa.
Tämä itsestäänselvyys on tahtonut unohtua Suomessa, missä ilmastokeskustelu on - toisin kuin muualla maailmassa - pyörinyt metsien hiilinielujen ympärillä. Niistä ei saada pysyvää apua, sillä lähes kaikki metsien sitoma hiili palaa ennemmin tai myöhemmin takaisin ilmakehään. Näin käy joko hakkuiden, metsätuhojen tai viimeistään metsien luonnollisen kuoleman kautta.
Toki ihmisen mittakaavassa pysyviä hiilinieluja voidaan kasvattaa metsienkin kautta. Se tapahtuu kasvattamalla metsien pinta-alaa ja sitä kautta niihin sitoutunutta hiilen määrää. Käytännössä näin onkin käynyt viime vuosikymmeninä monissa EU-maissa, mutta ei sähkölinjoja, peltoja ja kaupunkeja kiivaasti metsiin rakentavassa Suomessa.
Tämä lienee myös syy sille, että ilmastopaneelin johtaja Markku Ollikainen sanoi - aivan oikein - MTV3:lle maamme hiilinielun kasvattamisesta, että "ensimmäinen asia on se, että vähennetään metsäkatoa. Se syö metsämaan nielua. Toinen se, että vähennetään merkittävästi turvemaasta tulevaa maaperäpäästöä. Se on tehtävissä vettämällä ja koskee viljelymaita ja turpeenottoalueita. Kolmas keino on suometsien käsittelyn muuttaminen niin, että tilalle tulee jatkuvapeitteinen kasvatus, jolloin turpeen hajoaminen vähenee. Sitten ovat vielä metsien kasvua voimistavat toimet. Jos kaikki tämä ei riitä, sitten säädellään hakkuita."
Mutta palataan Taalakseen. Erityisesti Vihreät ovat vaatineet kiihkeästi Suomen hiilineutraliteetin saavuttamista vuoteen 2035 mennessä, vaikka muu EU tähtää myöhäisempiin päivämääriin.
Nyt kun metsien hiilinielut ovat pienentyneet aiemmin arvioidusta, tästä tavoitteesta tulee Suomelle äärimmäisen kallis. Ja siksi Perussuomalaisten ilmaisema tahto päivämäärän siirtämisestä myöhäisemmäksi näyttää erittäin järkevältä.
Tähän asiaan myös Petteri Taalas totesi, että "tapahtuuko se 2035 vai hieman myöhemmin on vähän semantiikkaa. On hyvä, että Suomi on valinnut linjan jossa pyritään ilmastomyönteiseen suuntaan ja se tarjoaa meille myös uusia bisnesmahdollisuuksia."
Pyrkimys hiilineutraaliin talouteen siirtymisestä suhteellisen nopeasti on sopinut myös maamme teollisuudelle, jonka etu on luonnollisesti olla mukana kehityksessä tai suorastaan sen kärjessä. Esimerkiksi metsäteollisuus on ilmaissut olevansa tällä linjalla.
Sen kustantaman raportin mukaan Suomen seuraavan hallituksen tulee toteuttaa kuusi asiaa. Ne ovat 1) osaavan kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantaminen, 2) investointien luvituksen jouhevoittaminen, 3) logistiikkakustannusten hillintä, 4) työnteon ja omistamisen muuttaminen kannattavammaksi, 5) työmarkkinalainsäädännön uudistaminen 2020-luvulle ja 6) yleisen kustannustason pitäminen teollisuuden kilpailukyvylle suotuisana.
Siksikin - siis Marinin hallituksen toteuttaman talouden tuhotyön jälkeen - on tärkeää, että Suomeen saadaan seuraaviksi vuosiksi hallitus, joka haluaa ja kykenee toteuttamaan edellä mainitut uudistukset. Ja siksi toivon, että arvoisa lukijani käy antamassa äänensä tällaiselle politiikalle. Nähdäkseni tähän sopivia ehdokkaita on asettanut useampikin puolue - mukaan lukien kaksi kolmesta gallupkärjessä olevasta puolueesta, vaikka medioissa toisesta niistä annetaan usein (esimerkki) erilainen eli virheellinen kuva raportin kohdan 1 suhteen (avainsana tässä on raportin sana "osaavan").
Professorin blogeja pitäisi luetuttaa jo peruskoulussa oleville nuorille niin saisivat hyviä näkökulmia asioihin. Unohtamatta muita voiman pimeän puolen mahtavia kirjoittajia. T. Oloneuvos
VastaaPoista10. Ehkäpä metsäyhtiöltä voisi poistaa kokonaan verot ja työntekijöiden palkkat laskea puoleen(yleinen kustannustaso) mutta perunasta arvonlisävero pois, että on kannattavampaa ostaa ruokaa. walruussit sukuineen tulisi vapauttaa myös kaikista veroista ja ehkä myöntää vielä tukia kehitystyöhön, valtion tulisi myydä myös loput omistuksensa jos jotain on jäljellä jotta niiden omistus olisi kannattavampaa. Ylityö korvaukset pois ja lisää lomaa armanin takkia käyttäville.
VastaaPoistaSuomen poliitikoilla on tässä ilmastonmuutos asiassa massiivinen mittakaava harha. Tekipä Suomi mitä tahansa, niin ei sillä ole globaalissa mittakaavassa mitään merkitystä. Ei havaittavaa eikä mitattavissa olevaa. Suomi voisi vaikka lakata olemasta, niin ei sillä olisi mitään vaikutusta maapalloon.
VastaaPoistaAinut vaikutus on että Suomi vajoaa hitaasti mutta varmasti takaisin kehitysmaaksi. Tietenkin kannattaa elää saastuttamatta ja puhtaasti.
Ja niinhän Suomi jo tekeekin suurimpaan osaan maapallon valtioista verrattuna.
Hei suomen hyveposeevat poliitikot. Yrittäkääpä saada esim. ensin Kiina ja Intia mukaan oikeasti näihin "ilmastotalkoisiin".Sillä olisi jotain vaikutusta.
Ja miksi esim. Afrikan täysin hallitsematon sikiäminen täysin tabu "hyville" ihmisille.
Saavat itkupotku raivarin, jos asiasta mainitseekin..
Jos siitä puhuttaisiin, jouduttaisiin ottamaan kantaa siihen, miksi niin tapahtuu. Puhumaan äo:sta, lyhyemmästä raskausajasta, suuremmasta kaksossyntyvyydestä, impulssikontrollin puutteesta ja muista sellaisista asioista, jotka pahantahtoiset ihmiset yrittävät liittää rotuominaisuuksiin.
PoistaKun politiikan sisältö on selvästi irrationaalista ja maalle vahingollista, on aiheellista kysyä, kuka hyötyy ja missä on se sylttytehdas, josta käsin tätä masinoidaan.
PoistaPikku pojalle käy aina huonosti kun lähtee mukaan isojen poikien leikkeihin. Suomi on aina saanut mustan silmän opetukseksi kun tämä viisaus on unohtunut, mutta aina me unohdamme sen.
PoistaPetteri Taalaksen puheenvuoro oli suorastaan harvinaista herkkua, koska se erosi niin suuressa määrin siitä ilmastokeskustelua hallitsevasta iskulauseilla operoivasta epäanalyyttisestä polemiikista. Tuolle iskulauseilla operoinnille, jota tässä asiassa etenkin vihreät ja vasemmistoliitto harrastavat, tyypillistä on se, että iskulausetta toistellaan mekaanisesti ja sillä perustellaan mitä tahansa. Sillä, vaikuttavatko vaaditut toimet päästöihin lainkaan, mitkä ovat toimenpiteiden kustannukset ja muut vaikutukset, ei ole silloin mitään merkitystä. Jos jotkut mittaustulokset, vaikkapa NASAn tekemät, näyttäisivät, että Suomi onkin hiilinielu, mittausten merkitys kiistetään tai mitätöidään.
VastaaPoistaTästä syntyy vahvasti sellainen vaikutelma, että julkisuuteen julistetun ilmastohuolen takaa löytyy piilotettuja vaikuttimia eli sieltä löytyy se hidden agenda. Julkilausuttujen tavoitteiden takana piilevät todelliset päämäärät, jotka käyvät yleensä ilmi toteutetuista ja vaadituista toimenpiteistä. Tässä tapauksessa sieltä löytyy esimerkiksi verojen korotuksia, autoilun rajoituksia, lihansyönnin kieltoja tai ainakin rajoituksia, maatalouden kuristamista, metsäteollisuuden ja muun teollisuuden alas ajoa sekä asumisen kustannuksia nostavia toimia. Politiikan todelliseksi päämääräksi osoittautuu köyhdyttäminen ja kurjistaminen. Sillä ohjelmalla ”mitä kuuluu?” kysymykseen päästään taas vastaamaan ”eipä tässä kurjuutta kummempaa”.
Piilovaikuttimia on ja ne kiteytyvät juurikin verotuksen kiristämiseien... Yksikään hallinnon edustaja joka saa valtion budjetin joltakin momentilta elantonsa ei suostu vain pakkaamaan reppuansa ja "katoamaan yöhön" , vaan pitävät kaikin keinoin kiinni asemastaan / virastaan luonnollisesti (ihmisluonto on sellainen).
PoistaTämän kupletin (viherryksen) suosion taustalla on se tosiasia, ettei yksikään taloudellinen nousukausi , 1960- luvun puolivälin jälkeen, ole tuottanut kansakuntien reaaliomaisuuden kasvua samalla tavoin kuin aiemmin (yksittäiset yksilöt poislukien).
Budjetit ovat kuitenkin jatkaneet reaalimääräistä kasvuaan, joten kokonaisveron korotukset ovat olleet helpoin tapa paikata aukkoa... tähän on ollut helpointa "valjastaa" jo olemassa aate ja ideologia eli viherpiiperrys... sen väitteet luonnosta ja ilmastosta ovat erittäin vaikeita torjua suoralta kädeltä ja siksi sitä on ollut helppo käyttää tekosyynä uusien verokantojen luonnissa.
Kuvailemani ongelma talouskasvussa riivaa siis käytännössä kaikkia vanhoja OECD maita ja muutamaa uudempaakin ja kaikissa kononaisverotus on kiristynyt ilmasto/luonto-perusteisesti...
- Lukija
Taalas taisi myös mainita tästä NASA:n tutkimuksesta, jonka mukaan Suomen metsät ovat itse asiassa hiilinielu, eikä tyrmännyt tätä heti, kuten Hutisalo teki Purran muistutettua, että tällainenkin tutkimus on olemassa. prosenttiOllikainen latelee niitä liirumlaareja, joihin hän itsekin ilmeisesti uskoo. Oliko se niin, että suot ovat Ruotsissa hiilinieluja, mutta vaihtuvat Suomen rajalla hiilipäästöiksi? Perusuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso asetti tavallaan haasteen näille vihreän siirtymän intoilijoille: Ilmoittakaa kaikki ne suuret teollisuushankkeet, joiden takia Suomi on saanut investoinnit eli ohittanut ulkomaiset kilpailijat, koska täällä tavoitellaan maailman tiukinta ilmastopolitiikkaa. RKP:n edusta
VastaaPoistaanders adlercreutz taisi innoissaan laittaa pitkän luettelon Laaksolle, mutta ei vissiin huomannut, että niistä projekteista ei ollut yhtään toteutunut. Että pienempikin into riittäisi.
Taalaksen haastattelussa olisi voitu käsitellä sitä, miten todelliset päästäjät kuten Kiina saataisiin mukaan hiilidioksidin vähennystalkoisiin. Eiväthän toimittajat ja varsinkaan Taalas voi olla niin kuutamolla, etteivät ymmärtäisi, miten mitätön on Suomen osuus globaaleihin päästöihin. Asia on tabu. Mutta lieneekö tuolla hiilidioksidin kasvulla muuta vaikutusta kuin se, että vihreä luonto kukoistaa. Elämä maapallolla ei ole mahdollista ilman hiilidioksidia, ja pitoisuudet muinoin ovat olleet paljon korkeammat.
VastaaPoistaToinen asia on, että viisitoista vuotta ei ole pelkkää semantiikkaa, vaan itse asiassa aika pitkä aikahan se on. Kukahan kaheli tuon 2035 tavoitevuoden on keksinyt.
Nämä korkean tason päättäjät ja varsinkin poliitikot menettävät hyvin nopeasti kosketuksensa reaalimaailmaan, vaikka Taalaksella pahimmat maailmanlopun ennustukset ovat jääneet (uran alkutaipaleelle). Jospa uratavoitteet on jo saavutettu.
Sikäli olisi tietysti järkevää lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö, että joskushan nekin loppuvat, ja silloin ollaan liemessä, jos ei korvaavia energialähteitä ole. Eikä arvokkaita hiilivetyjä kannattaisi polttaa, vaan käyttää raaka-aineina. Kivi-hiili ja turve joutaisivat paremmin poltettaviksi. Saksahan onkin Merkelin ja vihreiden nerokkaan Energiewenden seurauksena kasvattanut kivihiilen käyttöä viime aikoina.
PoistaJos olen asiaa oikein ymmärtänyt, niin se ei ole noin yksinkertaista. Kun raakaöljyä jalostetaan, siitä syntyy väkisin erilaisia jakeita, myös runsain mitoin bensiiniä ja polttoöljyä eli dieseliä. Noiden syntyä ei oikein voi estää ja niille ei ole, siinä määrin mitä niitä tulee, mitään muutakaan käyttöä kuin liikenne polttoaineina. Koska niitä muita hiilivetyjä tarvitaan, ja korvaajia ei oikein ole, niin minulle ainakin on hiueman epäselvää miten voidaan saada edelleen riittävä määrä kemian teollisuuden tarvitsemia jakeita kun bensiiniä ja polttoöljyä ei tarvittaisi. Tämä dilemma ei näy vielä missään, koska todellisuudessa sähköautoja on niin vähän, ettei se ole vaikuttanut juurikaan sitä eikä tätä maailmanlaajuisesti polttoaineiden käyttöön.
PoistaNoinhan se on. Niitä jakeita, joita ei voida käyttää tai muuntaa raaka-aineiksi, täytynee siis edelleen polttaa.
VastaaPoistaTämä hiilidioksidi touhu on poliittista humppaa. Rahankeruu apparaatti joidenkin hyväksi. Eli ilmastopolitiikkaa.
VastaaPoistaPitäisikö tiede erottaa valtiosta, kuten uskonto, jos siitä tulee uskonnonkaltainen opinkappale? 'Demokraattinen tiede' ei välttämättä ole hyvä idea.
Oras Tynkkynen (vihr.) toimi aikoinaan valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana. Jarkko Tontti kirjoittaa blogissaan osuvasti “Joku tietysti voisi olettaa, että tämänkaltaiseen tehtävään nimetyllä olisi vankka luonnontieteellinen koulutus, jolla arvioida ilmastokysymyksiä. Tai edes jotain luonnontieteellistä osaamista. Väärin. Tynkkynen on pätevöitynyt ilmastoasioihin Steiner-koulun lisäksi tekemällä tiedotusopin progradun, jossa tutkittiin lihavien representaatiota kotimaisissa ja yhdysvaltalaisissa tv-sarjoissa”.
Faktaa
Kun maissipelto kasvaa keskellä päivää täydessä Auringon valossa, niin se imee metrin korkeudelle yltävästä ilmasta viidessä minuutissa kaiken saatavissa olevan hiilidioksidin pois. Jos ilmavirtoja ei kävisi, niin tuossa ajassa pysähtyisi maissin kasvu.
1/10-osa ilmakehän hiilidioksidista palautuu biomassaan joka kesä palautuen takaisin ilmakehään joka syksy. Siksi fossiilisten polttoaineiden polton vaikutuksia ei voida erottaa kasvien kasvun ja lahoamisen vaikutuksista.
Hyvä pintamaa sisältää noin 10% biomassaa. Biomassan lisäys 1/100 osa tuumaa vuodessa riittää vetämään ilmakehästä ihmisen sinne vuodessa aiheutaman hiilidioksidin pois.
Kun hiilidioksidin määrä lisääntyy, niin kasvit kasvattavat automaattisesti juurakkoaan. Tämä on kasvihuonekokeissa todettu. Kuinka paljon juurakkoa on esimerkiksi puustossa maan alla, jossa se ei niin vain lahoa ja palaa mikropien toimesta hiilidioksina takaisin.
Hiilidioksidin määrää tulisi siis päin vastoin kasvattaa ja tämä tiedetään Kiinassa. Ja kun hiiltä poltetaan Kiinassa, niin Usassa pintamaa kasvaa.
Edellisistä syistä hiilidioksidin poisto ei ole meteorologien ongelma, vaan maan käytön ongelma.
Freeman Dyson: Heretical Thoughts About Science and Society
https://www.youtube.com/watch?v=8xFLjUt2leM
Ja lopuksi, hiilidioksidi ei ole pysyvä kaasu. Se hajoaa hiileksi ja hapeksi. Puoliintumisaika 120 vuotta.
https://meteor.geol.iastate.edu/gccourse/forcing/lifetimes.html
Valheen pitää olla suuri, ja kun sitä toistetaan riittävän usein, siitä tulee totuus, sanoi Göbbels.
Poista”Ja lopuksi, hiilidioksidi ei ole pysyvä kaasu. Se hajoaa hiileksi ja hapeksi. Puoliintumisaika 120 vuotta.”
PoistaOnko tämä prosessi käynnissä myös Venuksessa?
Kukavaan
Eri aineiden puoliintumisajoista löytyy googlettamalla tietoa. Kyllä samat periaatteet toimivat ympäri universumia - tai näin nykyfysiikan mukaan oletetaan. Tuo Venus-stoori on aivan oma juttunsa.
PoistaYle 27.3.2023
VastaaPoistaEU jyrää läpi lain, joka voi vaarantaa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet – polku puhtaan energian vetysuurvallaksi saattaa jäädä haaveeksi
EU:n Suomelle asettama energiansäästötavoite on niin kova, että työ- ja elinkeinoministeriö katsoo sen vaikeuttavan vihreän siirtymän investointeja.
Elinkeinoelämä toivoo Suomen luopuvan mallioppilaan roolista.
https://yle.fi/a/74-20023410
Sehän onkin hassua,kun mm tuo fossiilivapaan teräksen teko vaatii hitosti sähköä..eli energiaa..vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee..kyllä ne mahtaa nauraa tuolla muualla tuolle Eu:lle
Poista