- Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuuden asteittainen laskeminen kohti OECD-maiden keskiarvoa: noin 200–300 miljoonaa euroa.
- Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistaminen ja oleskelulupamenettelyn tehostaminen: noin 100 miljoonaa.
- Puolustusvoimien toimintamenojen ja puolustusmateriaalihankintojen indeksikorotusten pienentäminen esimerkiksi 1–1,5 prosenttiyksiköllä 3–4 vuoden ajaksi: noin 70–140 miljoonaa
- Poliisin, vankiloiden, tuomioistuinten ja Suomen ulkomaanedustustojen toimitilaverkon tehostaminen: noin 20–30 miljoonaa.
- Poliittisten erityisavustajien määrän vähentäminen ja poliittisen toiminnan tuen pienentäminen: noin 10–15 miljoonaa euroa.
- Korkeakoulutettujen tukien (opintolainahyvitys, aikuiskoulutustuki ja opintoraha) leikkaaminen tai muuttaminen lainapainotteiseksi: 100–500 miljoonaa euroa
- Korkeakoulujen lukukausimaksujen käyttöönotto sekä EU/ ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden nettomaksujen korotus: kymmeniä tai muutamia satoja miljoonia euroja pitkällä aikavälillä
- Useampien samantasoisten tutkintojen suorittamisen rajaaminen ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa: 250 miljoonaa,
- Ammatillisten tutkintojen palauttaminen osin kaksivuotisiksi: noin 100 miljoonaa,
- Varhaiskasvatusmaksujen korottaminen 150–200 miljoonaa,
- Vapaan sivistystyön rahoituksen leikkaaminen: noin 50–90 miljoonaa,
- Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionavustusten keskittäminen ja pienistä valtionavustushauista luopuminen: 200–400 miljoonaa ja
- Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän lakkauttaminen: noin 10 miljoonaa euroa sekä ylimääräisten taiteilija-, sanomalehtimies- ja urheilijaeläkkeiden lakkauttaminen: noin 20 miljoonaa euroa.
- Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan 0,7 työntekijän vähimmäismitoitus asiakasta kohti puretaan: 240 miljoonaa euroa,
- Perusterveydenhuollon hoitotakuun purkaminen tai keventäminen: noin 130 miljoonaa,
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottaminen erikoissairaanhoidossa ja vanhusten pitkäaikaishoidon tulosidonnaisten maksujen korotus: 50 miljoonaa ja
- Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku 23 vuoteen: 12 miljoonaa euroa vuonna 2024, sen jälkeen 24 miljoonaa euroa vuodessa.
- Yleisen asumistuen uudistaminen, kuten opintotuen saajien siirtäminen takaisin asumislisän saajiksi (200 miljoonaa euroa), ansiotulovähennyksen poisto (noin 120 miljoonaa), omavastuuprosentin korottaminen 42 prosentista 50 prosenttiin (noin 55 miljoonaa euroa),
- Eläkkeensaajien asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen: 180 miljoonaa,
- Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon uudistaminen: 250 miljoonaa,
- Ansioturvan ikäsidonnaisten poikkeussääntöjen poistaminen: 150–170 miljoonaa,
- Työttömyysturvan lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen: n. 150 miljoonaa,
- Työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen: noin 300 miljoonaa,
- Omavastuupäivien palauttaminen aktiivimallia edeltäneelle tasolle: noin 40 miljoonaa,
- Vuorotteluvapaajärjestelmästä luopuminen 20 miljoonaa,
- Hintakilpailuun kannustava lääkkeiden viitehintasääntely: 30–45 miljoonaa
- Yksityisen sairaanhoidon korvauksista luopuminen: n. 100 miljoonaa euroa
- Lapsilisän yksinhuoltaja- ja sisarkorotuksista luopuminen: noin 220 miljoonaa euroa ja
- Perhevapaakorvauksista luopuminen ja vanhempainrahan määräytymisperusteiden muuttaminen: nettona 45–100 miljoonaa euroa.
- Maa- ja puutarhatalouden kansallisesti rahoitetun tuen pienentäminen koko maassa: 60–100 miljoonaa euroa, vuoden 2030 tasolla 160–200 miljoonaa euroa tai
- Pohjoisen tuen pienentäminen tai lopettaminen: 75–100 miljoonaa, vuoden 2030 tasolla 160–300 miljoonaa,
- Luonnonhaittakorvauksen pienentäminen: 70-150 miljoonaa, vuoden 2030 tasossa esimerkiksi 150–200 miljoonaa,
- Luonnonsuojelurahoituksen vähentäminen: 15–40 miljoonaa ja
- Hanketoiminnan ja valtionavustusten supistaminen, noin 10–20 miljoonaa.
- Valtion pääomasijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden yhdistäminen, niiden budjettirahoituksen lakkauttaminen ja osakeomistusten siirtäminen valtioneuvoston kansliaan: 20 miljoonaa euroa, lisäksi osinkotulojen kasvu 50–80 miljoonaa euroa
- Varustamotukien kohdentaminen vain merenkulkuun liittyvään työhön: noin 20 miljoonaa tai tuen poistaminen kokonaan: 90 miljoonaa
- Uusien liikennehankkeiden hankevarauksen supistaminen: 100–300 miljoonaa
- Suurten ratahankkeiden suunnittelun keskeyttäminen ja hankeyhtiöiden purkaminen: noin 240 miljoonaa
- Perusväylänpitoon varatun rahoituksen laskeminen: 300 miljoonaa
- Joukkoliikenteen tukien sekä ilmastoperusteisten investointitukien karsiminen: noin 30 miljoonaa
- Valtion asuntorahastosta myönnettävien takausten poistaminen kohteista, joilla ei ole sosiaalista tarveharkintaa: takauslainat 285 miljoonaa euroa vuodessa, omistusasuntolainojen valtiontakaus yhteensä 2,7 miljardia euroa pidemmällä aikavälillä
- Ylen rahoituksen laskeminen 20 prosentilla: 120 miljoonaa euroa.
Näiden lisäksi VM listasi yhdeksi mahdolliseksi säästökohteeksi indeksikorotusten leikkauksen, joka iskisi esimerkiksi eläkkeisiin, etuuksiin ja moniin määrärahoihin. Työeläkeindeksiin, kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintoihin sidottujen etuuksien indeksikorotusten pienentäminen 1 prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi toisi noin 1,5 miljardin euron säästön, mikäli sen ulkopuolelle jätettäisiin toimeentulotuki.
* * *
Ensin positiivinen asia. Lista on mittava ja kattava ja sen suuruusluokka lienee oikea.
Ja sitten pari vähemmän positiivista huomiota. Niistä ensimmäinen on listalla olevan lahjarahan vähentämisen pieni määrä: kehitysavun miljardiluokan potista tingittäisiin vain parikymmentä prosenttia, jolla saavutettaisiin OECD-maiden keskitaso.
Toisin sanoen lahjarahan jakamisen antaman hyvesignaloinnin tuoma mielihyvä nähdään VM:ssä tärkeämmäksi kuin esimerkiksi suomalaisten eläkeläisten toimeentulo, koulutuksen tarpeet tai maamme puolustuskyky, joista voitaisiin supistaa puolisen miljardia nyt esitettyä vähemmän, mikäli kehitysmaihin suuntautuvasta lahjarahasta tingittäisiin vaikkapa 80 prosenttia.
Ja vielä enemmän, jos toimittaisiin tosiasiallisen varallisuutemme mukaisesti, eli jätettäisiin lahjat antamatta kunnes julkinen talous olisi ylijäämäinen. Eli sinne olisi kertynyt maksuvaraa.
Toinen huomioni liittyy pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton aiheuttamien kulujen vähentämiseen. En tiedä mitä VM:ssä on tarkalleen ajateltu, mutta toivottavasti "oleskelulupamenettelyn tehostaminen" tarkoittaa valitusoikeuden rajaamista yhteen kertaan. Tällä olisi moninkertainen hyöty julkisen sektorin taakaksi muodostuvan väestönosan kasvun hidastumisen, sen paapomiseen tarvittavan maahanmuuttoklusterin supistumisen sekä oikeuslaitoksen kuormituksen vähenemisen kautta.
Kolmas huomioni liittyy siihen, että VM maalasi myös kuvan siitä, kuinka ihmisten, yritysten ja kuluttajahintojen verotusta kiristämällä voitaisiin kerätä valtiovallan käyttöön useiden miljardien potti. En epäile, etteikö tämä pitäisi paikkaansa lyhyellä aikavälillä, mutta epäilen vahvasti, että pidemmällä aikavälillä tällainen toimenpide vähentäisi yritteliäisyyttä ja lisäisi juuri niiden ihmisten ja yritysten maastamuuttoa, joiden maksamat verot ovat suurimpia. Lopputuloksena valtion menot jopa laskisivat verrattuna verotuksen pitämiseen nykyisellä - jo sinänsä korkealla - tasolla.
* * *
Lopuksi on syytä alleviivata se tosiasia, että edelle kirjattu ikävänoloinen lista olisi tarpeeton, mikäli Antti Rinteen/Sanna Marinin johtama nykyinen punavihreä hallitus olisi jatkanut edeltäjänsä talouspoliittisella linjalla. Olihan valtion tulot/menot saatu 800 miljoonaa euroa plussalle vuoteen 2018 mennessä, mutta jo vuonna 2019 onnistui nykyinen hallitus kääntämään sen 1,395 miljardia euroa miinukselle. Ja seuraavana vuonna 2020 mennessä persnettoa tulikin jo yli 18 miljardia euroa, josta se koronakulujen poistuttua on laskenut 10 miljardin euron vuosittaiseen suuruusluokkaan.
Nähtäväksi jää, mitä Suomen kansa päättää vajaan kuukauden kuluttua jatkosta. Halutaanko antaa tuki maamme demarivetoiselle ajamiselle velkakriisiin, vai tuetaanko muutosta terveempään talouspolitiikkaan.
Eikä merkityksetöntä ole sekään, mitä Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta päättävät tulevissa hallitusneuvotteluissa. Lähteekö joku niistä rakentamaan SDP:n ja muiden jakopoliittisten puolueiden kanssa uutta hallitusta, vai muodostetaanko Kokoomuksen ja Perussuomalaisten muodostaman rungon varaan maahamme budjetin tasapainottamis- ja talouden tervehdyttämishallitus?
4. viimeisen kappaleen viimeinen lause: pitänee kuulua
VastaaPoistaMikä noista on 4. viimeinen kappale?
PoistaHumanitaarinen maahanmuutto on pyhä lehmä, johon ei ole uskallusta virkamiehilläkään puuttua. Marinin hallitus viimeisenä toimenpiteenään päätti, että kuntien tulee palkata virkamiehiä hakemaan tulijoita lentokentiltä ja juna-asemilta ja käymään heidän kanssaan yhdessä kaupoissa.
VastaaPoistaMenojen määrä on ylittänyt 4 miljardin euron kun ne lasketaan samalla tavalla, jolla päädyin 3,2 miljardiin euroon vuoden 2018 luvuilla. Siitä olisi helppo nirhaista miljardi jos toinenkin paapomista vähentämällä. Hakemusten rajaaminen yhteen tulisi olla uuden hallituksen ensimmäinen toimenpide.
Eläkkeisiin ja muihin sosiaalietuuksiin puututaan, koska ne vaikeuttavat kantaväestön elämää. Mutta ei toimeentulotukeen, joka on maahanmuuttajien tärkein tulolähde. Eli vaikka asumistukea vähennettäisiin, se korvataan tulijoille maksamalla enemmän toimeentulotukea.
Kehitysapuun liittyy niin paljon huijauksia ja haittavaikutuksia, että se voitaisiin ajaa vaalikauden aikana nollaan. Se olisi parasta kehitysapua kun afrikkalaiset joutuisivat ottamaan itse vastuun elämästään. Ehkä lapsilykkykin vähenisi maapallon onneksi.
Ainoa keino saada näitä yltiöpäisiä mamu-rahoja suomalaisten veronmaksajien ja heidän lastensa hyödyksi on äänestää Perussuomalaisia.
PoistaVasta sitten kun PS:n kannatus ja kansanedustajien määrä on niin suuri, että heidän näkemyksiään ei voi ohittaa - alkaa muutos parempaan ja tulee joku järki tähän Suomenkin touhuun.
Tämä nähtiin viime syksynä Ruotsissa kun vaaleissa Ruotsidemokraatit saivat lisättyä kannatusta. Vasta sitten alkoi muutos heilläkin.
Se ei varmaan tapahdu kuukaudessa eikä kahdessa mutta parempaan mennään.
Valtiovarainministeriö ei ole puuttunut esityksessä julkisen sektorin kokoon. Moni yksikkö / toiminto voitaisiin lopettaa kokonaan ja vapauttaa ihmiset paikkaamaan työvoimapulaa.
PoistaLahjoittaminen ja hyvesignalointi on yksi näkökulma kehitysapuun, mutta tuskin hedelmällisin. Mielestäni sitä pitäisi tarkastella tutkimukseen perustuen ja lähes kaikki tutkimukset, poislukien sellaiset jotka ovat itse mukana järjestelmässä, osoittavat kehitysavun olevan haitallista.
VastaaPoistaJulkisen vallan ei myöskään pitäisi rahoittaa yhtään kansalaisjärjestöä, koska tällöin ne eivät ole kansalaisjärjestöjä, vaan jonkinlaisia valtiovallan puudeleita.
Sipilän hallitus pääsi viimeisenä vuotenaan 2018 plussalle kirjanpitotempulla, ei aidosti taloutta sopeuttamalla. Sipilä rikastui valtionyhtiö Rautaruukkia vedättämällä. Siihen verrattuna vaalitemppu oli pieni vilunki.
VastaaPoistaSe mitä olen jo useamman vuoden kaivannut on kulttuurin, sivistyksen, aatteellisten ja terveyden aloilla toimivien säätiöiden saaminen verotuksen piiriin. Perustelunani on, että valtio on yhä vahvemmin ottanut kannettavakseen ko säätiöiden aikaisempia tehtäviä. Ko säätiöiden ja myöskin yhdistysten saaminen verotuksen piiriin ei näkyisi juuri kenenkään elämässä negatiivisesti, päinvastoin.
VastaaPoistaTuskin tuleva hallitus kykenee mitään mamukuluja pienentämään, sillä kokoomus on jo suhmuroinut persut pois ilmastotavoitteineen.
VastaaPoistaAika paljon riippuu siitä, kuinka tiiviisti ministereiden läheiset ovat mukana mamubisneksessä.
PoistaLyhyt ja toimiva lista. Kehitysapu pois tykkänään. Turvapaikanhakijat lähtömaidensa lähelle leireille, joissa seulotaan tarhapaikan hakijoista oikeat pakolaiset,
VastaaPoistajoista Suomeen pääsevät korkeintaan hengenvaarassa olevat kristityt. Mamuvankien karkotus. Valtion ja kuntien virkahenkilöstön raju karsinta varsinkin nyt, kun saivat ajettua itselleen satojen eurojen korotukset ennestäänkin ylisuuriin palkkoihinsa. Kieltäytyminen maksamasta EU:n määräämiä lahjamiljardeja terassikulttuurin viinimaille. Helppoa.
Jotkut arvostelevat menosäästöjä siitä, että ne voi merkitä tiukkoja aikoja köyhille. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin.
VastaaPoistaVasemmistoliiton entinen kansanedustaja Outi Ojala sanoi aikoinaan, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.
Mikäli valtion talous tekee jonkinlaisen haaksirikon kuten Kreikassa tapahtui, niin eniten häviävät ne, joiden toimeentulo on valtion maksamista tuista riippuvainen.
Yksinkertaisesti koska niitä ei pystytä maksamaan. Siksi järkevä säästäminen ajoissa on kaikkien kannalta parasta.
Suomen valtio on elänyt pitkään yli varojensa mutta nykyisen vihervasemmiston aikakautena, keskustan ollessa aisankannattajana, tilanne on dramaattisesti huonontunut
VastaaPoistaja valtio on entistä enemmän velkaantunut. Menot ovat jatkuvasti suuremmat kuin tulot. Ei näin voi jatkua.
Voisiko tavallinen ihminen elää niin, että jatkuvasti hakisi pikavippejä vipin perään? Ei voi!
Ei voi myöskään valtio. Viime vuoden lopulla uutisoitiin, että valtion lainatarve tälle vuodelle on hieman yli 8 mrd euroa.
Nyt kun korot ovat nousseet, epäilen, että lainatarve on yli 10 mrd euroa per vuosi. Eli otetaan vippejä vipin perään.
Nyt on velkaannuttu vuosikausia eikä voi ikuisesti elää niin, että menot on suuremmat kuin tulot.
Sen tajuaa kaikki muut muttei vihervasemmisto. Siksi tarvitaan muutos eduskuntaan ja sitä kautta Suomeen järkihallitus. Viisikon leikit on nyt leikitty.
"Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistaminen ja oleskelulupamenettelyn tehostaminen: "
VastaaPoistaEli siis suoraan vaan haetaan lentokentältä ja kuskataan uuteen asuntoon, Turvapaikka myönnetty! Turha semmosii turvapaikka-anomuksii on tutkia, sisään vaan! Selvää säästöä kun ei mittään tutkimuksii
Luulen, että tuo lista on tarkoituksella tehty köyhät kyykkyyn, tuossahan ei juuri ole leikkauksia palkkiovirkoihin, mihinkään paperijätetehtaaseen eikä sellaiseen suuntaan viittaavaa kuten jo pauli aikaisemmassa kommentissa jo totesi. Kehitysapu onkin ainoita tuon vastaanotto ja ehkä tuon kulttuuri hässäkän lisäksi järkeviä.
VastaaPoistaJa tämä siksi, että meinaavat jatkaa seuraavassa hallituksessa ja sitten selittävät että mistään muualta ei voida leikata kuin heikko osaisilta, tämä on puhtaasti osa vaalikamppanjaa tyyliin jos ette äänestä meitä joudumme laittaa mummot kadulle ja vaareja potkitaan nivusiin. Tai sitten tämä on kutsu kokoomukselle voidaan leikata köyhiltä mutta pidetään palkkio vedätys yllä. Ja jos noin kävisi niin taatusti mistään järjestöistä ym. ei kuitenkaan tingittäisi jotka on tuohon jätetty neuvottelu varaksi.
Oikeastaan olen lähes varma tuosta.
Toinen on toi orvon valtion talous plussalle, eikös se ollut lähinnä lainaerän siirtämistä seuraavalle vuodelle ja erilaisten kansallisomaisuuden sosialisointia sijoittajille ja eturyhmille, en jaksa etsiä menköön eka:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/76971e6f-64cf-4d7c-975c-4ef4a42a2b74
Orpoa sipilöintiä.
TV-ohjelmissa pitäisi olla samanlainen tulos systeemi kuin jossain urheilutapahtumissa, poliitikon ja puolueen alla pitäsi lukea niiden valtiolle aiheuttamat suorat tappiot ja jatkuvat tulonsiirrot muihin maihin, siihen tarvittavaa ohjelmistoa ei missään nimessä kuitenkaan pidä tilata tiedolta. Olisi kohtuullista, että tälläiset tilastot edes näkyisivät jossain ennen vaaleja. Ei monellakaan varmasti ole käsitystä tuosta. Muistavat ehkä yhden otsikon jostain aikojen takaa muttei muuta. Siinä olisi laskettavaa valtiontarkastusvirastonhan pitäisi periaattessa pystyä tuollainen tekemään vaan epäilen. Olisi suomi ainakin jossain edelläkävijä. Toisaalta tämä voisi johtaa kummallisiin kikkailuihin kun ruudulla lukeva 125milj näyttää monesta äänestäjästä isommalta kuin 2.2mrd.
PoistaUM:n virkamies Matti Kääriäinen kirjoitti eläkkeelle jäätyään kirjan "Kehitysavun kirous". Hänellä on kymmenien vuosien kokemus asioista ja tiivistettynä hän totesi, että suomalaisten kehitysapurahat ovat menneet sinne kuuluisaan Kankkulan kaivoon. Köyhyys ja on vaan lisääntynyt ja demokratia huonontunut. Kirja ei oletetusti saanut kovin suurta suosiota eikä esittelyä julkisuudessa, ehkä paremminkin yritettiin vaientaa asiantuntijan ääni kokonaan. Kuinka kauan tätä irvokasta näytelmää on suomalaisten veronmaksajien pakko rahoittaa? Ja kuinka kauan Suomi tarjoaa ilmaisen elämän muukalaisille, joille emme todellakaan ole mitään velkaa?
VastaaPoistaMainittu Kääriäisen kirja on lainattavissa Helmet.fi -sähköisestä kirjastosta. Varmasti myös muiden aluellisten kirjastojen kautta. Suosittelen.
PoistaTeiden kunnossapidosta säästettävä 300 miljoonaa. Tällä menolla palataan 60 luvun tiestöön. Ennallisestaan Suomi 50 luvulle?
VastaaPoistaTätä täytyy ihmetellä, että miten niitä säästöjä saataisiin valtion kassaan eläkeindeksiä edelleen leikkaamalla. Eläkkeethän maksetaan suurimmalta osin eläkeyhtiöiden varoista ja niillä ei ole paljonkaan vaikutusta valtion menoihin. Paavo "kaasuputki" Lipponen ideoi aikoinaan leikatun indeksin eläkeläisille, jolloin rahaa on ollut eläkeläisillä käytössä ainakin kymmeniä miljardeja vähemmän. Nyt eläkeyhtiöiden varat lähentelevät 250 miljardia euroa. Varmaan vuoden alusta tullut aika runsas indeksikorotus eläkkeisiin kyrsii joitakin ja se pitäisi saada ehdottomasti alas tulevaisuudessa. Oliko YLE ollenkaan siellä VM:n sopeutuslistalla? Ja nämä kaiken maailman somaliyhdistykset. Oliko niitä mainittu?
VastaaPoistaKuinkahan paljon parodimia tuli meille veronmaksajille maksamaan, eikä pelkästään rahassa? Tämäkin on merkillistä; miksi harjoiteltiin juuri lokakuussa 2019? Ja sitten, hups vaan, alkoi parodia.
VastaaPoistahttps://www.centerforhealthsecurity.org/our-work/exercises/event201/
"The Johns Hopkins Center for Health Security in partnership with the World Economic Forum and the Bill and Melinda Gates Foundation hosted Event 201, a high-level pandemic exercise on October 18, 2019, in New York, NY."
Marinin hallituksen lisähinta on karmea:
VastaaPoistaKiinteistöliitto tänään
EU-direktiivi uhkaa ajaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin
https://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/nayta/?id=14149
Artikkelista poimittua
EU:ssa parhaillaan uusittava energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi.
EU-parlamentti äänestää maaliskuun puolivälissä uudistuksesta, joka toteutuessaan ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa.
EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa.
Jos direktiivi toteutuu nyt parlamentille ehdotetussa muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 omakotitaloja,
on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset 31.12.2032 mennessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista,
vaikka näille korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.
Korjausten kustannukset olisivat Kiinteistöliiton arvion mukaan koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa, eli vuosittain noin 2,1 miljardia euroa vuoden 2032 loppuun saakka.
”Jos energiatehokkuusdirektiivi toteutuu esitetyssä muodossa, se aiheuttaa suomalaisille kotitalouksille suuria haasteita.
Kasvavalla määrällä kotitalouksia ja taloyhtiöitä on jo nykyisinkin vaikeuksia saada rahoitusta korjauksiin.
Energiatehokkuuden parantaminen erillään muusta asuinrakennuksen korjaustarpeesta on kallis ja kustannustehotonta tapa tavoitella päästöjen vähentämistä.
Korjauspakko koskisi myös sellaisia asuinrakennuksia, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä.
Se on rahan ja materiaalisten resurssien tuhlaamista”, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Minkähän ihmeen takia meidän pitäisi maksaa vielä omatkin remontit, kun rahat on annettu jo kertaalleen Italian energiaremontteihin? Siellä remonttihalukkuus on varmaan huipussaan, koska se ei maksa heille mitään. Kiitos Marinin ja kokoomuksen.
PoistaMiksi listassa ei ole eu-maksuosuuden uudelleenneuvottelu. Nykyään taitaa nettomaksuosuus olla luokkaa 800 miljoonaa.
VastaaPoistataitaa olla 2-3 miljardii, se nettomaksuosuus
PoistaKehitysapurahat voitaisiin laittaa aivan hyvin vaalikauden kestävään moratorioon, jonka aikana tehtäisiin täydellinen arviointi kehitysavun vaikutuksista viime vuosikymmeninä ja selvitettäisiin myös paljonko rahaa on mennyt gepardisuikille. Kuka vastustaisi tällaista järjestelyä ja miksi? Eikö rahan käyttökohteet kiinnosta?
VastaaPoistaVaalikauden kestävä?
PoistaLiian vähän euroja. Liian vähän vuosia.
1.000.000.000 euroa per vuosi paskaan ei tilannetta paranna vaikka pari vuotta välistä jäisikin.
Pitää jatkaa 0 eurolla seuraavat 100 vuotta että olisi jotain vaikutusta.