Tieteen kehitys on jo satojen vuosien ajan nopeutunut, ja sen myötä yhteiskunta muuttunut kiihtyvällä tahdilla. Ja me ihmiset olemme oppineet pitämään asiaa itsestäänselvyytenä ja odotamme siksi lastemme saavan elää elämänsä yhä kehittyneemmässä ja rauhallisemmassa maailmassa, jossa elintaso nousee, erilaiset tekoälysovellukset helpottavat elämää, nykyisin tappavat sairaudet voidaan hoitaa, ihmisten elinkaari pitenee ja ympäristönkin tila kohentuu ainakin länsimaissa.
Siksi oli mielenkiintoista lukea tutkimuksesta, joka loi synkkiä pilviä edellä kuvaamani kehitysoptimistisen näkemyksen ylle. Sen mukaan viime vuosikymmenien aikana uuden tieteellisen ja teknisen tietämyksen määrän kertyminen on nopeutunut, mutta se ei enää ole johtanut samanlaisiin suuriin edistysaskeliin kuin aiemmin. Itse asiassa monet seikat viittaavat pikemminkin tieteellisteknisen edistyksen hidastumiseen.
Tutkijat nimittäin analysoivat 45 miljoonan tieteellisen julkaisun ja 3,9 miljoonan patentin merkitystä ja vaikutusta. Sen seurauksena he havaitsivat, että uusien tieteen suuntaa muuttavien havaintojen määrä oli romahtamassa. Eli tiede on alkanut tuottaa yhä enemmän aiempia näkemyksiä tarkentavia havaintoja, mutta vähemmän sellaisia, joiden seurauksena käsityksemme tutkituista asioista olisivat muuttuneet oleellisesti.
Tutkijoiden mukaan heidän havaintonsa tarkoittaa oleellista muutosta tieteen ja teknologian luonteessa. Mikäli he ovat oikeassa, on odotettavissa myös maailmanlaajuisen tieteeseen perustuvan tieteellisteknologisen kehityksen hidastuminen.
Se puolestaan tulee ajan myötä näkymään monella tavalla taloudellisen kasvun varaan rakennetun maailmantalouden yskimisenä ja sitä kautta ihmisten elinolosuhteiden muuttumisena. Ja sitä kautta arvaamattomana tulevaisuutena, joka saattaa pahimmillaan osoittautua varsin kaoottiseksi.
En ole ihan niin huolissani.
VastaaPoistaYmmärtääkseni tulokset tarkoittavat enemmänkin tieteen kehityksen nopeuden pysymistä ennallaan vuosikymmeniä (merkittävien löydösten määrä on pysynyt vakiona), huolimatta suuremmasta määrästä tutkijoita ja tietoa.
Joka tapauksessa olemme hyvin lähellä rajatonta yltäkylläisyyttä ja tietoa (tai ihmiskunnan tuhoa) robotiikan ja AIn takia, eikä vallankumouksellisia läpimurtoja juuri ole näissä tarpeen tehdä lähes rajattomien hyötyjen saavuttamiseksi.
Koin artikkelin kuitenkin hyvin mielenkiintoiseksi ja yllättäväksi, ja jaan näkemyksen siitä että akateeminen ympäristö ei juuri kannusta syvään, mullistavaan, aikaa vievään ajatteluun. Sen takia sieltä lähdinkin.
Poistamut avaruutta , ei kuuta, saati Marssii ei ole asutettu. Sihen tarvittaisiin raakaa rautaa ja tekemistä, eikä oo homon välii jonkun tietsikan prosessorin megahertseillä. Ja nytkun länsimaat suvakkien vetäminä ovat tuhoamassa ittensä, niiin se homma on kaput.
PoistaVai uskootko, että neekerit valloittavat universumin??
Tieteen rahoitus on politisoitunut. Jos haluaisit tutkia jotain nykyagendan vastaista asiaa tai tutkimuksen lähtökohta on sellainen, että se voi kyseenalaistaa jonkun nykyisen poliittisesti valitun "totuuden", niin et saa rahoitusta. Länsimainen tiede menee kohti neuvostotiedettä.
VastaaPoistaJa tuo politisoituminen näkyy ehkä erityisesti Akatemiaan v 2015 perustetussa 'Strategisen tutkimuksen neuvoston' toimeksiannossa tehdä 'hallitusta tukevaa tutkimusta'. Eikähän jätkillä ja tytteleillä ole vähempää kuin runsas 50 M euroa vuodessa tuohon hommaan. Tutkimusten pääteemat määrää tietysti hallitus. Moisella rahamäärällä olisi toki paljonkin käyttöä oikean tieteen edistämisessä, mutta kun se poliitikko on aina kansalaista viisaampi...
PoistaEn epäile, ettei STN-projekteissa tehtäisi rehellistä tutkimusta, mutta rahoitettavat projektit ovat soveltavia eli tuottavat lähinnä vanhaa tietoa täydentäviä tuloksia. Nollasummapelissä häviäjiä ovat tieteellisestä kiinnostuksesta alkunsa saaneet hankkeet. Sama kehitys tapahtuu kaikkialla maailmassa ja se selittänee tutkimuksen tuloksen.
PoistaEli toisin sanoen huuhaatieteen osuus koko tieteen julkaisukentästä on kasvanut ja edelleen kasvaa. Sehän tuon tutkimuksen sanoma on. Kun ennen uskonnon ja uskomusten sekä viihteen pariin kuuluneita asioita tutkitaan nykyään "tieteenä" ja niihin menee yhä suurempi ja suurempi osa tieteen rahoituksesta, niin tuohan se on tulos minkä nämä ovat havainneet.
VastaaPoistaIhminen ei enää riitä...siis tarvittava laatu on saaavutettu. Se on yks ja se sama montako pikselii sul on telkkaris tai monitooris, kun se on jo riittävä ihmissilmälle. On ihan sama myös onks sul I-phone 5 tai i phone 28. molemmat suorittaa sen tehtävänsä.
VastaaPoistaauto on auto, puhelin on puhelin ja tietokone on tietokone.... 170 euron käytetty tietsikka suoriutuu tehvävästään siiinä missä kymppitonninkin...tietsikka
ja mitä politiikkaan tulee, niiin kaikki asiat mihin poliitikot ovat vaikuttaneet 20 vuoden aikana, niiin ovat menneet aina enemmän persiillleen ja varmaan menevät jatkoissakin...eli yhteiskunta alkaa olemaan rikki
Ne, mitä jotkut hehkuttavat elintason nousuna, ovat poliitikoista riippumattomia syitä.. Jooh..esim. autot ovat parantuneet hintalaatusuhteiltaan kuten monet muutkin tekniset asiat, mutta se ei ole poliitikkojen ansiota.
Piti olla lentävät autot ja terminaattorit jo olemas, mut ei oo näkyny
Suomen akatemian ja vaikkapa Koneen säätiön rahoittamien tutkimusten aiheiden ja otsikoiden perusteella tulee mieleen, että rahoitus menee nykyisin liian suurelta osin sellaisille "tieteen" aloille, jotka suoltavat pelkkiä nollatutkimuksia. Joku Oula Silventoinen pokkaa helposti usean sadan tuhannen euron apurahan toistuvasti agendatutkimuksiin, jotka kuuluvat ehkä osastolle "nice to know", mutta jotka eivät lisää yhteiskunnan hyvinvointia tai elintasoa millään tavoin, pikemminkin päinvastoin. Puhumattakaan jostain sukupuolentutkimuksesta.
VastaaPoistaMaallikosta tuntuisi, että vähäiset taloudelliset resurssit tulisi suunnata vaikkapa tekniikan, lääketieteen, metsätalouden ja vastaavien hyödyllisten tieteenalojen rahoittamiseen eikä höpötieteisiin.
Olen osin debatoijan kanssa samaa mieltä, mutta myös melkoisen eri mieltä. Monikaan ei tajua miten suurta osaa teknologian kehityksestä on historian aikana vastannut kahden alan kehitys eli materiaalitekniikka ja sensoritekniikka. Ne ovat olleet koko meidän länsimaisen kehityksen kulmakivet jo kivikaudelta saakka, jälkimmäinen tosin vain viimeiset sataviisikymmentä vuotta, suunnilleen. Kun on keksitty jokin uusi materiaali, on se mahdollistanut laajan kirjon kehitysaskeleita muualla. Tökötti mahdollisti jo neanderthalilaisille paremmat nuolet ja keihäät jne.. Näiden kehitys on melkoisen pääomavaltaista, aikaa vievää ja kallista touhua ja ne kärsivät ensimmäisenä rahan syytämisestä muihin, hyödyttömiin asioihin. Ei, en tee työtä kummankaan parissa, mutta tunnen tekniikkaa sen verran että osaan esittää ne kuuluisat "miksi" kysymykset, kun näen jonkin uuden asian tulleen mahdolliseksi. Niillähän saadaan selville se asioiden juuri syy, eli kun kysytään riittävän monta kertaa miksi, päädytään jo muutamalla kierroksella siihen mikä oli jonkin asian juurisyy. Ja uusissa asioissa se on yleensä joko jonkin uuden materiaalin tai uuden sensorin tulo käyttöön. Kuten esim. näiden nyt taistelukentän vallanneiden dronejen osalta on laita.
VastaaPoistaoh, juuh.. tosin esim. Japsit keksi dronet jo toises maailman sodas, tosin kamikaze lentokoineis tai vesi paateis oli sisällä hullu ohjaaja. mut ei niistäkään ollu sodan ratkaisuvoittoon
VastaaPoistajos jostain droneista tai roboteista puhutaan, niiin nykyajan tankit tai hävittäjät on liian suuria...kalliita dronejen torjumiseeen, kun esim. Spitfiret tai Messerscmittit juurikin olis hinta laatu suhteen kin perusteella oivalisia tuhoamaan jottain droneja
Poistaja sitkun kaikki ohjukset on ammuttu ja kulutettu lopppuuun, esim. T-34 tankki rules..the batlefield
Siinä tuli varsinainen asiantuntijalausunto..... :-)
PoistaJa huolitellulla kielellä ;-)
PoistaTutkimuksen tulos, jonka mukaan tieteen kehitys olisi hidastumassa, on mielenkiintoinen. Onko se huolestuttava, on sitten eri asia. Monien asioiden kehitys noudattaa s-käyrää eli diffuusiokäyrää, jossa on alkuvaihe, nopean kasvun vaihe ja maturiteettivaihe. Ehkä tieteen kehitys on siirtymässä hissun kissun maturiteettivaiheeseen. Tiede on laajentunut ja tieteen tekijöiden joukko kasvanut valtavasti suunnilleen koko 1800- ja 1900-luvun. Nopean kasvun hiipuminen on oikeastaan luonnollista jopa suorastaan väistämätöntä, ellei tapahdu uusia, kehitystä vauhdittavia tieteellisiä vallankumouksia.
VastaaPoistaHuolestuttavaa sen sijaan on tieteen tekemisen politisoituminen, ideologisoituminen, dogmatisoituminen tai teologisoituminen, josta on pelottavan paljon näyttöjä. Siinä on tieteen nimissä ryhdytty harjoittamaan erilaisten ideologioiden asianajoa, näistä äänekkäimpänä, vaikka ei ehkä laajimpana radikaalifeminismi. Tieteen tehtävänä ei tällöin nähdäkään uuden ja luotettavan tiedon etsimistä, vaan ideologiaa ja sen dogmeja tukevien sekä sen vaihtoehtoja torjuvien argumenttien kehittelyä. Ja tässä työssä itsekriittisyys ja tulosten todenmukaisuuden tavoittelu ei ole mitenkään korkeassa kurssissa. Vaarana on tieteen degeneroituminen pseudotieteeksi ja suoranaiseksi humpuukiksi.
Tuo vaara on kyllä mitä suurimmassa määrin realisoitunut.... koko humanistisen tieteen kenttä on jo nyt degeneroitunut muutamaan harvaa poikkeusta lukuunottamatta täysin poliittiseksi humpuukiksi ja pseudotieteeksi.
PoistaVoisiko johtua siitä että nykyään ehkä väitelleet eivät niin paljon työskentele tutkijoina. Jolloin väitöksiä olisi enemmän suhteessa muuhun tutkimukseen kuin ennen? Tämä nyt on ihan arvailua.
VastaaPoistaKaarlo Markkanen
Takkirautaa-blogi kirjoitti jo vuosia sitten, miten vuosiin (kymmeniin) ei ole tapahtunut mitään todellisia, mullistavia innovaatioita tieteessä. On vaan vanhaa teknologiaa, vähän päivitettynä, nopeampana ja enempänä.
VastaaPoistaMitään todella mullistavaa tyylin sähkön, lennättimen, mikrosirun, ydinvoiman kaltaista keksintöä ei ole tullut vuosikymmeniin.
Ironmistress taisi arvella, että ihmisten älyn rajat on saavutettu ja edessä on alamäki.
Hän oli ehkä oikeassa. Ainakaan minun elinaikanani, jota on 45 vuotta, ei ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, joka olisi todella merkittävästi vaikuttanut ihmisten elämään, ajatteluun ja kokemiseen. Esim. se, että kaikilla on nykyään netti taskussa, tekee tietysti monista asioista helpompia ja nopeampia, mutta ei se ole mikään öljylampusta sähköön verrattavissa oleva hyppäys.
On siirrytty laskutikuista tietokoneisiin ja maailmanlaajuiseen tiedonsaantiin jokaisen taskussa, on siinä nyt pientä muutosta tapahtunut kuitenkin.
PoistaLaskutikuista tietokoneisiin ja maailmanlaajuiseen tiedonsaantiin jokaisen taskussa on nimenomaan pieni muutos. Kaikki aiemmin mahdollinen on vain tullut aiempaa kätevämmäksi. Sen sijaan suuria koko maailmaa ravistelevia muutoksia ovat aikoinaan olleet lukutaito, höyryvoima, sähkö, antibiootit, luonnonvalinta, DNA ja suhteellisuusteoria. Mitään vastaavaa suurta keksintöä ei tosiaan ole vuosikymmeniin tehty.
PoistaNo, mielipiteitä on monia, jokaisella omansa, mutta ihmisten elämään tieto luonnonvalinnasta, DNA:sta ja suhteellisuusteoriasta on vaikuttanut kyllä varsin vähän. Sen sijaan koko yhteiskuntaan, yksilöiden elämään ja tutkimuksen tekemiseen ovat ne materiaali-, tuotanto,- sekä sensoriteknologiat, jotka ovat mahdollistaneet tietokoneet ja tiedonsiirron, vaikuttaneet todella paljon.
PoistaKun aikoinaan tulivat markkinoille taskulaskimet, joissa oli vain peruslaskutoimitukset, tuntui tekniikan opiskelijasta, että ollaan siirrytty aivan uudelle tasolle. Niin paljon helpottui silloin laskutikulla tehtävien harjoitustehtävien tekeminen. Puhumattakaan siitä, että jo pystyttiin kokonaisia laskentaohjelmia koodaamaan koneelle, ja säilömään reikänauhoille uudelleen käytettäviksi. Ja mihin on tultukaan siitä tietotekniikan kehityksessä, kun nykyään jo vuoden vanha ipana käyttää suvereenisti kosketusnäyttöistä puhelinta.
PoistaSilti se on vain lisää sitä vanhaa.
Poista