Maaseudun tulevaisuus on teettänyt mielipidekyselyn, jonka tulokset olivat peräti mielenkiintoiset. Sen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta tasapainottaisi valtion velkavetoista taloutta leikkaamalla veronkorotusten sijaan julkisia menoja.
MT:n haastateltavilleen esittämän kyselyn tarkka sanamuoto oli "mikä on ensisijainen keino valtiontalouden tasapainottamiseksi? Verojen korottaminen vai menojen leikkaaminen?"
Merkittävää oli, että vain noin 18 prosenttia vastanneista korottaisi veroja menoista tinkimisen sijaan. Sen sijaan vajaan 64 prosentin mielestä valtion pitäisi leikata budjettiaan. Neuvottomia oli hiukan alle 18 prosenttia.
Muuta maata punavihreämmällä pääkaupunkiseudulla veronnoston kannattajia oli kuitenkin muuta maata enemmän, mutta sielläkin vain 27 prosenttia. Sen sijaan varsin yllättävästi yksinhuoltajista lähes 83 prosenttia tasapainottaisi valtiontaloutta menoleikkauksin.
Vähemmän yllättävää taas oli se, että Vasemmistoliiton kannattajista noin 65 prosenttia halusi antaa kansalaisille lisää veroruoskaa. Sen sijaan Sosialidemokraateista ja Vihreistä sitä kaipasi "vain" noin 35 prosenttia, mikä herättää kysymyksen siitä, miksi näiden ministeripuolueiden käytännön politiikka on tällä hallituskaudella ollut niin huoletonta.
Myös neljänneksellä ruotsalaisten kannattajista oli halukkuutta kiristää maamme jo valmiiksi korkeaa verotusta. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että maamme suurimman kielivähemmistön poliittiset asenteet ovat viime aikoina valuneet kohti sosialistista talousajattelua.
Olisiko siten myös markkinataloutta kannattaville ruotsinkieliseille tullut lopultakin aika unohtaa kielikysymys äänestämisen perusteena sekä ryhtyä vaaliuurnilla valitsemaan puolueensa muilla perusteilla?
Kaikissa muissa puolueissa veronkorotusten kannatus jäi perin alhaiseksi vaihdellen kristillisdemokraattien vajaasta viidestä keskustan kahdeksaan prosenttiin. Siten on selvää, ettei veronkorostusten turmiollisuudesta vallitse juurikaan erimielisyyttä poliittisen keskustan ja oikeiston kannattajien parissa.
Kaiken kaikkiaan näyttää siis siltä, että esimerkiksi Perussuomalaisten ja Kokoomuksen esittämät linjaukset valtiontalouden pelastamiseksi saavat näiden puolueiden kannattajien ja myös kaikkien suomalaisten - pois lukien änkyrävasemmisto - vahvan tuen. Tämä on äärimmäisen merkittävä asia, sillä nyt nähdyn kyselyn kaltainen yksituumaisuus loisi vahvan pohjan kevään eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen talouspolitiikalle, jossa julkisia menoja karsittaisiin ja verotusta pyrittäisiin pikemminkin keventämään kuin kiristämään.
Ja siksi olisi suuri virhe, mikäli tuleva vaalivoittaja - lähes varmasti jompikumpi edellä mainitsemistani puolueista - ohittaisi hallitusneuvotteluissa niin sanotun porvariyhteistyön ja ryhtyisi flirttailemaan kestävään taloudelliseen ajatteluun kykenemättömäksi osoittautuneen Sanna Marinin Sosialidemokraattien kanssa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Perussuomalaiset väkevässä nousussa
Holtittomasta julkisten varojen käytöstä työmarkkinoiden tervehdyttämiseen
Perussuomalaiset ja Kokoomus linjasivat arvonsa
Ja muissa kyselyissä tämä samainen porukka sitten kertoo, että se ei ole valmis luopumaan mistään yhteiskunnan tukiaisista, jotka kohdistuvat heihin itseensä. Kyselytutkimukset ovat lähinnä viihdettä.
VastaaPoistaKyllä kaikki järki ihmiset tajuavat sen, että menot ei voi olla suuremmat kuin tulot vuodesta toiseen.
PoistaTämä Suomen velkaantuminen on ollut aivan sairasta ja typerää.
Professorin linkittämä HS uutinen ei avaudu luettavaksi mutta HS sivuilta sen voi lukea. Tässä muutama kohta.
VastaaPoistaHS tänään
Suomi oli vielä hiljan tasoissa Ruotsin kanssa, nyt Suomi velkaantuu ”räjähtävällä uralla” – mitä tapahtui?
Suomen julkisen talouden velkaantuminen on erkaantunut pohjoismaisista verrokkimaista täysin omalle polulleen.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009310755.html
Artikkelista poimittua
Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) on kasvanut vuoden 2008 alle 35 prosentista viime vuodelle ennustettuun reiluun 72 prosenttiin.
Samassa ajassa Ruotsin julkinen velka on laskenut noin 38 prosentista noin 32 prosenttiin ja Tanskan noussut noin 33 prosentista noin 36 prosenttiin.
”Syylliset” naapurimaita erilaiseen velkakehitykseen ovat vertailumaita heikompi talouskasvu ja poliittisten päätöksen tekijät,
sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen.
...
...
HS:n marraskuussa julkaiseman selvityksen mukaan esimerkiksi Marinin hallitus on lisännyt valtion menoja runsaat 25 miljardia euroa,
josta yli 10 miljardia euroa on käytetty muuhun kuin koronakriisin hoitoon tai Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin menoihin.
...
”Ruotsi ja Tanska ovat myös reagoineet kriiseihin elvyttämällä, mutta velkaantuminen siellä ei ole lähtenyt lapasesta”, Pakarinen sanoo.
...
...
Myös OECD:n ennusteen mukaan Suomen velkaantuminen jatkuu tänä ja ensi vuonna. Tanskassa ja Ruotsissa velkaantumisen taittuminen jatkuu OECD:n mukaan myös vuosina 2023 ja 2024.
EK:n Pakarinen sanoo, että huolestuttavin asia onkin velkasuhteen näkymä. Hän huomauttaa, että Suomella on Pohjoismaiden ikääntyneiden väestö,
heikko työllisyysaste verrattuna verrokkimaihin ja ”kohta kolminkertainen” velkasuhde Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna.
”Meillä ei ole edes näköpiirissä, että velkasuhde lähtisi taittumaan vaan se on koko ajan kasvavalla räjähtävällä uralla”, Pakarinen sanoo.
...
...
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kuitenkin arvioi lokakuussa julkaistussa raportissa, että Suomen julkisen velan suhde kasvaa 6,1 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2027 eli
eniten kehittyneiden talouksien joukosta.
Marin on saamassa taas ilmaista vaalimainosta jossain MTV:n ohjelmassa, jossa yllätetään jollain lauluesityksellä. Samoin Presidentti Halonen on myös ohjelmassa. Miksi ei esim. Purraa tai Halla-Ahoa koskaan edes kysytä näihin ohjelmiin. Vaikka Marin on pistänyt Suomen talouden sekaisin roiskimalla rahaa huolettomasti sinne sun tänne ainakin 10 miljardia yli, mitä asiat olisivat vaatineet. Silti hän on näiden valtamedioiden sankari. Ilmastoasioissa aina korostetaan, millaisen perinnön me jätämme lapsillemme? Velkarahoista ei olla huolissaan, kuka ne maksaa. Kyllä ne nykyiset lapset joutuvat maksamaan nekin. Hieno tulevaisuus tuleville sukupolville.
VastaaPoistataas mainittu sana "Me", kun on kyse jostain ihme vastuusta ja että jostakin pitää maksaaa jollekkin hyvälle porukalla.
PoistaItse kieltäydyn kuulumasta mihinkäään viiteryhmään "me" esim suvakkien tai maahantunkeutujien kanssa.
sitähän noi suvakit jaksaa jankuttaa jostain "moniarvoisuudesta" jolloin on menetetty käsite "me", paitsi silloin kun yleensä valkoisen heteron pitää maksaa tai hyvesignaloidea jonnekkin (uhriryhmille) haha
se on se ja se sama kuitenkin, koska jos tulee vaalikaudeksi vastuullinen hallitus, niin seuraavissa vaaleissa kansa äänestää jonkin Marisijan tyylisen hallituksen valtaan.
Ja kuten tiedämme, tuhoaminen on paljon, varmaan tuhat kertaa helpompaa mitä rakentaminen.
Sen mitä suvakkikommarit pystyy tuhlaamaan vaalikaudessa, kestäis kurota kokoon 20 vuot vastuullisella hallituksella, eli forget it.
Puhdistava konkka rommauuus on tulooos
Marinia voi verrata erittäin hyvin noin 20 vuotta sitten näkemääni maanviljelijään joka kännissä ajoi traktoria pellolla ja levitti lantaa levittäjällä.
VastaaPoistaVain pieni osa lannassa meni peltoon isoin osa lenti jokeen ja sitä vierustaviin puihin. Eli marin on kuin lantalevitin joka ei osu veronmaksajien rahoilla suomeen vaan ne valuu kuihin maihin.
Ilmeisesti samarin odottelee wef:in lähettiläänä sitä luvattua "great resettiä" vielä ennen vaaleja tapahtuvaksi, koska ei tunnu kantavan huolen häivää tulevista vaaleista.
VastaaPoistaYle tänään
VastaaPoistaOhisalo: Vihreät ei mahdu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa
https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-132166
--------------------
Kiitos Ohisalo lupauksesta. Äänestän Perussuomalaisia.
https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1612732636308406277
PoistaVihreät ei mahdu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Arvopohjamme ovat liian kaukana toisistaan eikä yhteisiä tavoitteita löydy nimeksikään.
Vaaleissa ratkaistaan se, onko tulevassa hallituksessa Vihreät vai perussuomalaiset.
Jokaisella äänellä on väliä.
--------------------
Jos niin sanottujen nukkuvien puolueessa on PS:n kannattajia, sunnuntaina 2. huhtikuuta kannattaa lähteä äänestämään.
Saadaan joku järki ja tolkku tähän maahan.
IS tänään
PoistaSanna Marin ei näe Sdp:tä ja perussuomalaisia samassa hallituksessa
Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi IS:n vaalitentissä, että se ei ole valmis samaan hallitukseen Riikka Purran johtaman perussuomalaisten kanssa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009318564.html
Artikkelista poimittua
Puoluejohtajia pyydettiin nostamaan kätensä ylös, jos he eivät lähtisi samaan hallitukseen Purran perussuomalaisten kanssa.
Marinin kanssa samoilla linjoilla ovat myös vihreiden Maria Ohisalo ja vasemmistoliiton Li Andersson.
-------------------------
Velanottopuolueet ovat tehneet "kassakaappisopimuksen" kuten Väyrynen aikoinaan.
Ja jos vihervasemmisto voittaa, velkahelvetti on irti.
Nyt sitten äänestäjät ratkaisevat. Kun PS saa kunnon vaalivoiton, sitä ei voi syrjäyttää!
IL tänään
VastaaPoistaIso lisälasku valtionvelasta – budjettipäällikkö KL:lle: 900 miljoonaa euroa lisää 2023
Korkojuhlat ovat ohi ja nyt on tullut laskun maksamisen aika.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b181dd45-f835-40c1-abaa-022b073178bc
Artikkelista poimittua
Viime syksynä laaditussa vuoden 2023 budjettiesityksessä valtionvelan korkomenoksi hallitus arvioi runsaat 1,5 miljardia euroa ja nyt –
reilu neljä kuukautta budjettiesityksen jälkeen – korkolasku on jo 2,4 miljardia euroa.
Summa on samaa kokoluokkaa kuin sisäministeriön hallinnonalan vuoden 2023 menot (vajaat 2,3 miljardia euroa) tai maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot (2,65 miljardia euroa).
...
...
Marinin hallituksen vuoden 2023 budjetin loppusumma on 81,3 miljardia euroa. Budjetti on 8,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämän hallitus kattaa ottamalla lisää velkaa.
Marinin hallituksen budjettiesityksessä arvioidaan, että valtionvelka on tämän vuoden lopussa noin 156 miljardia euroa.
------------------
Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli
vuoden 2022 kolmannen neljänneksen lopussa 189,4 miljardia euroa (noin 190 mrd eur) ja kasvoi neljänneksen aikana 1,1 miljardia euroa.
Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 70,9 %. Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 7,5 miljardia euroa.
https://stat.fi/julkaisu/cktx0ijug01z00c58ri98z6wo
Yle tänään
VastaaPoistaTamperelaismiehen sotarikosoikeudenkäynti alkoi hovioikeudessa – kulut hirvittävät valtionsyyttäjää: ”On sellainen paholainen olkapäällä"
Turun hovioikeudessa alkoi tänään Suomen historian toisen kansainvälisen sotarikosjutun käsittely.
Oikeus matkustaa Länsi-Afrikkaan kaksi kertaa. Käräjäoikeuskäsittely maksoi 2,5 miljoonaa euroa.
https://yle.fi/a/74-20012034
Artikkelista poimittua
Tampereella pitkään asunutta sierraleonelaista Gibril Massaquoita syytetään julmista sotarikoksista Liberian toisen sisällissodan aikana vuosina 1999–2003.
...
...
Nuotion mukaan olisi hyvä ymmärtää, että maailma on pieni ja vastaavia tapauksia voi “tulla tupsahtaa” käsiteltäväksi jatkossakin.
-----------------
Onko ihan pakko ottaa vastaan tätä porukkaa?
Käräjäoikeus maksoi 2,5 milj eur ja kun Hovioikeus on pari kuukautta reissussa ynnä muut kulut, samoissa lukemissa ollaan ja veronmaksaja maksaa.
Kokonaissumma 5 miljoonaa ja ennuste, että kun ei pystytä pilkun tarkasti todistamaan syyllisyyttä, todetaan "Massaquoin syyllistymisestä tekoihin jäi varteenotettava epäily".