Ainakin teoriassa ihmisten taloudellisen eriarvoisuuden poistamiseen pyrkivän sosialismin osoittauduttua ontoksi on aihe nykyisin aavistuksen vähäisemmässä roolissa kuin aiemmin. Lisäksi - kuten totesin - on katastrofaalisen tulevaisuuden pelko noussut uudenlaiseksi vedenjakajaksi suomalaisessa ja kansainvälisessä politiikassa.
Tosin senkin pohjalta ponnistavat liikkeet tunnustavat yleensä muodossa tai toisessa uskoa jonkinlaiseen tulojen tasajakoon. Niinpä esimerkiksi Suomen vihreät eivät asenteiltaan tai taloudellisilta näkemyksiltään juurikaan aiemman kommunistien ja vasemmistososialistien varaan rakennetun puolueen perinnölle perustetusta Vasemmistoliitosta.
Yleensä on totuttu ajattelemaan, että ihmisten eriarvoistumisen alku sijoittui maatalouden vallankumoukseen. Ajatuksen mukaan vasta silloin syntyi merkittäviä ja kasautuvia yksityisiä omaisuuksia lähinnä viljelyalojen raivaamisen ja omistamisen myötä.
Tätä näkemystä ovat tavallaan vahvistaneet historialliset ja geneettiset löydökset varhaisten maatalousyhteiskuntien sosiaalisista rakenteista Keski-Euroopassa ja Irlannissa. Ja onhan vanhastaan tunnettu erilaisten mahtimiesten ja -naisten hautoja, jotka kertovat kyseisten henkilöiden vauraasta asemasta omana aikanaan.
Tähän varsin vakiintuneeseen ajatteluun toi jokin aika sitten särön löydös, joka perustui 89 Tyynenmeren rannikolla Pohjois-Amerikassa olleen metsästäjä-keräilijäyhteisön analyysiin. Sen tulokset osoittivat, että erityisesti merkittävien luonnonvarojen - kuten hyvien lohijokien - hallinta oli johtanut näissä yhteisöissä poliittiseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen, ihmisten yhteiskunnallisen aseman hierarkkisuuteen, elintarvikeresurssien epätasa-arvoiseen saatavuuteen ja jopa orjuuteen.
Toisin sanoen tutkimus osoitti, että yhteiskunnallista hierarkiaa esiintyi jo ennen maatalouden vallankumousta silloin kun jotkut yksilöt tai liittoumat - usein sukulaisista koostuvat - onnistuivat saamaan hallintaansa puolustettavissa olevia ja maantieteellisesti rajautuneita resursseja. Siten eriarvoisuus näyttäisi olevan ihmisyhteisöjen ikiaikainen ominaisuus, jonka syntyminen ei niinkään liity taloudellisiin innovaatioihin, vaan sen taustalla on pikemminkin kehityskulku, jota kuvaa vanha sanonta "tilaisuus tekee varkaan".
Nähtäväksi jää, miten demokraattiset yhteiskunnat tulevat jatkossa toimeen tämän ihmisyhteisön luontaisen ominaisuuden kanssa. Onhan kuitenkin tosiasia, että ihmisten elämä on keskimäärin vaurainta ja onnellisinta Suomen kaltaisissa maissa, joissa myös ihmisten tasa-arvo on korkealla tasolla.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Metsästäjä-keräilijät hallitsivat metsäpalojen esiintymistä
Menneiden aikojen perheidylli
Varhainen sukurutsa paljasti muinaisen mahtisuvun
Metsästäjä-keräilijät hallitsivat metsäpalojen esiintymistä
Menneiden aikojen perheidylli
Varhainen sukurutsa paljasti muinaisen mahtisuvun
Urheilu myös kaipaa tasa-arvoa. Maaliin tulisi kaikkien tulla yhtäaikaa. Kenttälajeissa asia ratkeaisi mittanauhan venyttämisellä. ! Löylyä lissää, hih heih.
VastaaPoistaJuuri noin. Ja, ajatelkaas, miten paljon pelkästään urheilu antaisi uutta työtä akateemisille "tutkijoille", jotka jo nyt opettelevat lähestymään aihettaan annetuista käsitteellisistä lähtökohdista ja vauvojen tavoin hamuavat intersektionaalisen feminismin oppiraameihin sopivaa wokelluskelpoista "tietoa".
PoistaMyös palkkaneuvotteluihin tarvitaan lisää tasa-arvoa. Kukin ammattiryhmä päättää oman palkkansa suuruuden, minkä sitten hyvin palkattu ja muodollisesti riippumaton toimikunta hyväksyy.
VastaaPoistaSosiaalisen lajin alkuyhteisöt perustuvat siinä mielessä epätasa-arvoon, että niitä organisoi koko laumaa läpäisevä "valta" -- ja esimerkiksi pakoreaktio seuraa välittömästi johtajan merkkisignaalia. Hierarkia on siis jo lajin yhteisöllisyyteen sisäänkudottu.
VastaaPoistaIhmisen alkulaumoja organisoinut "valta" on miljoonien vuosien kehityshistoriassa jalostunut yksilön kokemukselliseksi "tahdoksi", joka voidaan kuitenkin edelleenkin erityistä regressoivaa metodia, hypnoosia, käyttäen palauttaa takaisin kollektiiviseen alkumuotoonsa, jolloin yllätykseksemme huomaamme, että yksilöllinen "tahto" voikin siirtyä henkilöltä toiselle.
Hypnoosissa kuitenkin toteavassa muodossa annetut suggestiot vaikuttavat tehokkaimmin, josta mahdollisti voidaan päätellä se, ettei alkulaumoja sosiaalisesti sitonut "valta" ollut niinkään "alistamisen" muotoista, vaan ehkä ennemminkin nimenomaan jonkinlaista kollektiivista "tahtoa".
Mutta laumassa tavallaan jokaisella oli paikkansa ja arvonsa, joka kuitenkin olemuksellisesti oli jotain aivan muuta kuin ne käsitteelliset stiiknafuuliat, joille me uuden ajan eurooppalaiset "tasa-arvo -ongelmiamme" pähkäilemme.
Oma "tasa-arvon" käsitteemmehän on lähinnä oksymoroni, koska mielikuvamme ovat visuaalisia -- ja kaikki arvonmuodostus hahmottuu meille hierarkiana -- eikä minusta näissä mielikuvissa ole ollenkaan kinnostavinta se toteutuuko niiden avulla jokin tasauksen idea -- vaan mielenkiintoisinta on se tapa, jolla nuo visuaalisen kognition tekijät ylimalkaan ovat omaa eurooppalaista uuden ajan ajatteluamme konstituoineet.
Suomenkielen onnettomuus on se, että käsitteeseen on livahtanut sana "arvo".
VastaaPoistaProffessori on kiistänyt pitkään perusluonteensa ja ei ole hankkinut väkivalloin itselleen orjattaria ja tappanut naapureitansa. Venäläisissä vankiloissa luultavasti ihmisen perusluonto on kaikin puolin kunnossa ainakin tämän jutun mukaan. Ihmisen perusluonnon multihuipentuma on ruotsalainen sisääsiittoisen lärvin omistava toimitusjohtaja joka on kupannut suomalaisilta omaisuutensa jonkun suomalaisen ihmisen perusluonteen omaavan avustuksella. Hitler oli täydellinen perusluonteen omaaja kun sai miljoonat alaisensa toteuttamaan ihmisen perusluontoa kuten stalinkin he ovat esimerkkejä ihmisistä joilla on perusluonto millainen se on kaikkilla ihmisillä.. :P Niin ehkä tuo perusluonto on erilainen noilla eritrotuisilla, ottaen huomioon vaikka sen, että tuo epätasa-arvo on aina tullut suomeen ulkomailta muodossa jos toisessa. Ruotsalainen perusluonto on tekopyhyys ja ahneus sekä rumatleukaperät ja niistä seuraava häpeä joka kompensoidaan molotuksella..
VastaaPoistaTasa-arvo... jos haluamme tavoitella tasa-arvoa, niin ehkäpä parhain menetelmä on katsoa Adam Smithin havaintoja ja pohtia syvällisesti seuraavaa: " Kansakunnan taloudellisen hyvinvoinnin ratkaisee tuotantokapasiteetti"... Siis se samainen tuotanto, jota on ajettu Suomesta pois jo vuosikymmeniä.
VastaaPoistaKunnossa oleva tuotantokapasiteeti antaa mahdollisuuksien tasa-arvon ja muutahan ei terve yksilö kaipaa...
-Raksaäijä-
Adam Smith saattaa olla jäljillä, mutta ei mennyt ihan perustasolle asti. Tuotantokapasiteetin takana on käytettävissä oleva halpa energia. Yhteiskunnan elintaso on tutkimusten mukaan historiallisesti ollut suoraan verrannollinen käytettävissä olevaan energiamäärään per kapita. Ja tietysti tuotantokapasiteetti vaatii sitä energiaa, jos sitä ei ole, ei ole tuotantoa. Ja tämän marksilaisvirheet unohtavat tässä fanaattisessa uskonsa manifestoinnissa täysin. Luulevat voivansa sekä syödä että säästää sen kuuluisan pullan. Huvittavinta on tämä heidän itkunsa ja valituksensa polttoaineiden hinnan kovuudesta. On kuulemma jonkun muun ilmiön syy, kuin sen että ovat itse kaikin mahdollisin keinoin yrittäneet tehdä polttoaineista ja energiasta mahdollisimman kallista jotta niitä käytettäisiin mahdollisimman vähän, siten kun kuulemma maailma pelastuu. Nyt sitten eivät kuulemma voi tehdä asialle mitään. No eivät voi kun eivät halua kun kerrankin ovat päässeet tavoitteeseensa. Aikamoista hurskastelua. Olen aina inhonnut uskovaisia, etenkin fanaattisia uskovaisia.
PoistaMuistaakseni energia on aina luettu tuotantokapasiteetin osatekijäksi kuten myös koulutettu ammattityövoima, koneet ja laitteet, infrastruktuuri, logistiikka yms... Vihersosialistit tietävät kyllä kaikki tuotantokapasiteetin osatekijät ja iskevät siihen haavoittuvimpaan osaan, koska se aiheuttaa vakavimmat ja pitkäkestoisimmat vauriot yhteiskunnalle... Eli he tekevät sen tietoisesti...
Poista-Raksaäijä-
Joo, se on osatekijä, mutta ainoa niistä joka korreloi suoraan elintason kanssa.
PoistaOtappa kuviosta pois mikä hyvänsä osatekijä, niin se vaikuttaa melko pian elintasoon... energia on vaan melkoisen veikeä siinä, että sitä tarvitaan sekä tuotannossa että kaikkialla muuallakin ja siksi vihersosialistit iskevät sitä vastaan, aivan tarkoituksella. Haluaisin kuitenkin tietää, että mitä hyötyä on kenellekään tuhota yhteiskunta? Se ei vaan palvele ketään...
Poista-Raksaäijä-
Adam Smith oli valistusajan ajattelija, jonka pohdiskeli talousasioita ennen kuin höyrykone keksittiin ja tehtaat alkoivat käydä tehokkaasti. Toki mylly on paljon vanhempi keksintö.
PoistaHöyrykoneesta ei ollut pitkä aikamatka juniin ja höyrylaivoihin. Sähkön hyötykäyttö käynnistyi maailmassa sitten 1800-luvun lopulla, eli suunnilleen sata vuotta Smithin kuoleman jälkeen.
Kyllä, aivan oikein Seppo.
PoistaKuitenkin hänen havaintonsa tuosta tuotantokapasiteetista on edelleen ajankohtainen, aivan kuin havainto "markkinoiden näkymättömästä kädestä"... ihminen ja markkinat sinällään eivät ole huikeasti muuttuneet, nykyään jotkin asiat tehdään vain nopeammin sähkön avulla tai liikutaan hevoskyytiä nopeammin bensan avulla... tiesithän Seppo sen että futuurit olivat olemassa jo hammurabin aikaan ? Ja tämä on totta...
No tuosta olen perusteellisesti eri mieltä -- ihmiset ovat ainakin oman eurooppalaisen kulttuurimme eri aikoina ajatelleet niin eri tavoin, ettei aikakausien ajattelulaaduilla ole juuri mitään yhteismitallista.
PoistaTämä pätee myös ja ehkä nimenomaan kaiken "tiedollisen" ajattelun suhteen. G H von Wright muotoili sen niin, että "ihmisjärjellä on monia muotoja, ja myös se erityinen järjen muoto, joka on saanut ilmauksensa tieteessä, on ollut aikojen varrella muuttuva".
Meillä ei olisi nyt mitään kognitiivisia edellytyksiä elää päivääkään antiikin kreikkalaisina, ei depersonalisaation unessa taivaltavina keskiajan ihmisinä, emmekä edes enää ymmärrä hyvin sitä miten monta kiveä tajunnassa piti vääntää ennen kuin syysuhdeajattelu valistuksen aikoina sai nykyisen muotonsa.
Emme pysty eläytymään muinaisuuteen emmekä edes uuden ajan tajunnallisiin emergensseihin, mutta korvaamme sen liimaamalla nykyistä järkeämme historian päälle. Ei siinä sinänsä ole mitään ihmiselle vierasta -- mutta jos oikeasti haluaisimme ymmärtää oman aikalaisjärkemme tyypillisiä harhoja, meidän pitäisi kuitenkin suunnistaa historiassa paremmin.
Markkinat, talous ja ihmiset...
PoistaOn totta, että kukaan nykypäivän ihmisistä ei pärjäisi antiikin Kreikassa. Mutta kuitenkin uskallan väittää, että tietyt asiat on ihmisillä pysynyt samoina vuosituhansia, nimittäin ne perustarpeet. Smithin aikaan elämä oli varmaankin melkoista kamppailua, hyvä jos mies tai nainen kolmekymppiseksi pääsi... Smithin aikaan talous oli valtaosalla ihmiskuntaa tuota kamppailua perustarpeiden tyydyttämiseksi.
En siis puhu kognitiivisista kyvyistä.
Minulla sattuu vain olemaan paha tapa yksinkertaistaa asioita, etenkin kännykällä kirjoittaessani.
Alkuperäinen pointtini oli herättää ajattelua tuotannon ja taloudellisen hyvinvoinnin sekä tasa-arvon välillä...Ei sekään ole tietenkään edennyt kovin mallikkaasti, mutta enemmän se on luonut hyvinvointia ja tasa-arvoa kuin Smithin aikaan vallinnut järjestelmä. Meillä useimmilla on nykyään aikaa ja taloudellisia mahdollisuuksia muuhunkin kuin perustarpeiden tyydyttämiseen. Ajatuksena oli siis se, että jokainen pohtisi tykönään tuota tuotantokapasiteetin, hyvinvoinnin ja tasa-arvon yhteyttä ja nimenomaan nykyajassa. En odottanut joutuvani väittelemään tässä yhteydessä merkityksettömistä polttoaineen hinnoista tai siitä mitä energialla on milloinkin tarkoitettu. Roomalaisillakin oli orjien ruokintaohjeet työtehtävien mukaan (energiaa). Kivihiiltä taas käytettiin briteissä raudan valmistuksessa sekä pronssikanuunoiden (muistaakseni pronssi)valamisessa...
Eli mielestäni tälläiset jankkaamiset on hieman...