Eristäytyvä pääkaupunki

Helsinki on tunnetusti Kokoomuksen ja Vihreiden johtama kaupunki. Ja ilmeisesti ensin mainitunkin puolueen jäsenistä valtaosa on puolueen viherliberaalia siipeä. 

Tämän seurauksena Helsingin johto toteuttaa varsinaisen vasemmiston tuella vihreää liikennepolitiikkaa, jonka tarkoituksena on taivuttaa kaupunkilaiset luopumaan omista autoistaan ja jäämään julkisen liikenteen varaan. Käytännössä tästä seuraisi pääkaupunkilaisten entistä tarkempi eristäytyminen muusta Suomesta, kun yhteydet muuhun maahan heikkenisivät esimerkiksi autoa vaativan kesämökkeilyn vähenemisenä. 

Helingin eristäytymispolitiikasta hyvä esimerkki on kaupungin pyrkimys muuttaa sisäänajotiet ns. kaupunkibulevardeiksi, joiden testiratana on toiminut Laajasalon läpi kulkeva Laajasalontie: sen aiemmin sujuvasti soljunut liikenne on onnistuttu puurouttamaan pahasti lisäämällä tielle liikennevaloja ja poistamalla eritasoliittymiä. 

Sama on jo aiempien päätösten perusteella edessä Tuusulan moottoritiellä, joka on jo päätetty muuttaa Kehä I:stä alkaen kaupunkibulevardiksi. Todennäköisenä seurauksena on Vantaalta suuntautuvan aamuliikenteen puuroutuminen ainakin Kehä III:n risteykseen saakka - ja siten myös Tuusulan suunnasta itään ja lähteen päin suuntautuvan liikenteen tukkeutuminen. 

Seuraavaksi Helsinki suunnittelee espoolaisten eristämistä muuttamalla Länsiväylä kaupunkibulevardiksi. Korkein hallinto-oikeus on tosin torpannut aikeen jo kertaalleen, mutta ilmeisesti pääkaupungin johto on päättänyt saada tahtonsa läpi väsytystekniikalla. 

Tässä yhteydessä on todettava, että kaupungilla on Suomessa ainakin periaatteessa oikeus toimia kuten tahtoo. Helsingin osalta tilanteen tekee erikoiseksi se, että kyse on koko maata palvelevasta pääkaupungista, johon on sijoitettu runsaasti koko kansaa palvelevaa - ja sen kustannuksella ylläpidettävää - hallintoa. Nähtäväksi siis jää, miten kansa reagoi pääkaupunkinsa toimiin. 

Samalla jää nähtäväksi, miten Helsingin eristäytymispolitiikkaan reagoi yrityselämä, joka niin ikään on sijoittanut pääkaupunkiin runsaasti pääkonttoreita ja muita toimiaan. Äänestääkö se kaupungin eristäytymistä vastaan sijoittamalla pääkonttorinsa ja muut toimintonsa muualle, vai luottaako siihen, että ihmiset tyytyvät pidentyviin automatkoihin tai jo lähtökohtaisesti hitaisiin julkisiin liikenneyhteyksiin. 

Varmaa Helsingin eristäytymispolitiikassa on toistaiseksi vain se, että polarisaatio yhä punavihreämmäksi ja monikulttuurisemmaksi muuttuvan pääkaupungin ja muun maan välillä kasvaa.  Eikä se ole hyvä asia koko Suomen kehityksen kannalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Juhana Vartiaisen salainen budjettivalmistelu ja orwellilainen lihatiski
Helsinkiin halutaan ideologista mainontaa
Ruokafasismia Helsingissä