Vuosi sitten puhuttiin kovasti hyönteiskadosta, jonka olen itsekin havainnut autoni tuulilasiin kertyvien hyönteisten määrän vähenemisestä viimeisten 40 vuoden aikana. Sen arveltiin vaarantavan lukuisten eläinlajien tulevaisuuden ja romahduttavan ihmisille tärkeitä ekosysteemipalveluja.
Hyönteistuhon pääsyyksi epäiltiin nykyaikaista maataloutta torjunta-aineineen, mutta myös ilmastonmuutoksen arveltiin olevan merkittävä tekijä. Eikä asfaltointiakaan unohdettu.
Eilen ilmestyneessä Science-lehdessä kerrottiin hyönteiskatoon liittyvistä uusista tutkimuksista. Jutun mukaan hyönteistuhoon nimittäin vaikuttaa erittäin merkittävästi ulkovalaistus. Siis erilaiset ihmisten asettamat katuvalot, valomainokset ynnä muut sellaiset.
Selkein osoitus tästä oli hollantilainen pitkäaikaistutkimus, jossa havaittiin yöperhosten vähentyneen neljässä vuodessa 14 prosenttia alueilla, joilla oli valaistusta, kun ilman valoja oleville verrokkialueilla ei havaittu muutoksia.
Toinen hätkähdyttävä tieto oli se, kuinka kirkkaasti valaistu pelikaupunki Las Vegas houkuttelee heinäsirkkoja. Sen taivaalla oli nimittäin yöllä 27. heinäkuuta vuonna 2019 havaittu peräti 42 miljoonaa heinäsirkkaa, massaltaan noin 30 tonnia.
Tämän jälkeen jään odottamaan, kuinka Suomenkin hyönteisistä huolissaan olevasta Helsingin punavihreästä kuplasta alkaa kuulua vaatimuksia kaupungin pimentämistä öiseen aikaan hyönteisten pelastamiseksi. Tosin hengitystäni en aio niitä odotellessani pidättää, koska epäilen, ettei syyllinen tällä kertaa ollut sellainen, johon tämä taho tahtoisi puuttua. Toivon tietenkin olevani väärässä, koska hyönteisillä on oikeasti suuri merkitys ympäristömme hyvinvoinnille esimerkiksi pölyttäjinä ja ravintoketjun osina.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta
Negatiiviset luontouutiset pönkittävät punavihreää kuplaa
Seksin katsominen synnytti uuden kulttuurin
Yksi vähemmän mediassa kerrottu asia on tuulipuistojen voimakas lisääntyminen. Tuulivoimaloiden roottorien pyyhkäisykorkeus sattuu välille 50 – 150m, millä korkeudella muuttavat hyönteisetkin, lepakoiden ja lintujen ohella lentävät. Kun lisääntymispaikoilleen menevistä hyönteispopulaatioista karsiutuu osa, uudet sukupolvet ovat vääjäämättä pienempiä. Tuulivoimaloiden lapoja joudutaankin puhdistamaan ei vain talven jäästä van kesäajan hyönteisistä, jotta turbulenssi ei heikennä tuotantoa.
VastaaPoistaLisää asiasta: Michael Shellenberger: ”Apocalypse never”.
T.: -Beowolf-
Mielenkiintoinen juttu, kerrassaan. Muistanpa muutama vuosikymmen sitten kotiseudulle pohjoiseen ajettaessa naureskeltiin Torniojoen varress Ruotsin valoja. Pidettiin naurettavana että jokainen piha ja tien pätkä oli valaistu kuin..no, ruotsilaiva. Nythän sama tilanne on Suomessakin.
VastaaPoistaYksi syy hyönteiskatoon lienee myös EU:n säiliörehutuki. Eli jatkuvasti uudelleen kylvettävien (es.timotei), yhdenlajin peltojen, luonnonheinää korkeampi hehtaarikohtainen tuki.
Vielä 90-luvun alussa, pohjoisen pellot olivat pääasiassa luonnonheinällä ja timotei oli vain yksi laji toisten seassa. Tosin se ei useimmin kerinnyt korrelle ja siementämään, johtuen aikaisesta niitosta. Luonnonheinästä johtuen useimmat heinäpellot olivat alkukesästä keltaisenamerenä kulleroiden ja niittyleinikkien kukkimisen aikaan. Paikoin taas vaaleapunaisena puna-ailakin kukkimisen johdosta.
Porojen heinä niitettiin ensimmäisen kerran Juhannuksen jälkeen. Heinä oli vielä pehmeää kuin hyvä piipputupakka.
Ajat muuttuivat ja nyt pohjoisenkin pellot on tasaisen vihreitä ja golfkentän näköisiä.
Veikkaan että mikäli luonnonheinän ja säiliörehun tuki olisi saman verran hehtaarille, alkasi pörriäistä taas pörisemään. Sana luonnonheinä on uudis-sana, aiemmin oli vain heinää. Ja termi heinä kattoi kaikki niittokoneen kaataman rehun. Eri kasvilajeja "heinässä" oli useita, joten heinää se ei sanan varsinaisessa merkityksessä ollut.
Tämmönen tuli mieleen.
-m-
Nykyään pitää saada tuoetetua säilörehu tehokkaasti ja edullisesti yksikköä kohden, ei niitä peltoja pörriäsiten takia viljellä ..
PoistaEdullisesti. Jos tuet lopetettaisiin kokonaan, kylvisikö viljelijä säilörehunsa toistuvasti kuten nyt, vai antaisiko luonnon hoitaa homman ilmaiseksi.
PoistaPidin kyllä itsekin peltoni timoteillä aikoinaan, helvetin tyhmältä se kyllä tuntui, mutta paremman hehtaarituen sain.
Koska seuraava kysymys lienee "Montako hehtaaria?". Vastaus 23ha, lopetin noin 18 vuotta sitten.
Nostan hattua kaikille viljelijöille ja karjan kasvattajille.
Sais joku suojella niitäki.
-m-
Tietääkseni karjankasvattajat kasvattaa sellasia kasveja pelloilla, jotka käytetään karjalle rehuksi, ja se rehuyksikkö pitää saada tehokkaastia ja mahdollisimman edullisesti tuotettua, ei siinä pöriiäisiä tai luonnonniittyjä ajatella, ne on sitten erikseen ..
PoistaKylässä jossa asun oli vielä 70luvulla 12maatilaa, ja jokaisessa karjaa, kaikki karja laidunsi kesäisin ja ilma oli täynnä pääskysiä ja kottaraisia koska lehmänläjissä oli kaikenlaista ötökkää ruuaksi, nyt yksi viljelijä viljelee kaikki kylän pellot ja lähin karja on monen kilämetrin päässä, kottaraispöntöt on tyhjiä ja pääskysiä näkee tuskin koskaan, luulen että liittyy myös asiaan.
VastaaPoistaNoista yöperhosista sen verran, että loppukesän ja syksyn pimeillä jotkin lajit tuntuvat oikein hakeutuvan valoa kohti. Ainakin kesämökillä niitä hyvin äkkiä pyörii lampun ympärillä, jos pitää ovea auki.
VastaaPoistaKiitos blogi-ideasta!
VastaaPoistahttps://roskasaitti.wordpress.com/2021/05/08/ilmastonmuutos-ei-ole-ainoa-hyonteiskadon-aiheuttaja/