Ahdistuneen naisen henkilökuva

Helsingin sanomat julkaisi henkilökuvan 23-vuotiaasta ympäristötieteitä opiskelevasta naisesta, jonka maailmankuvaa hallitsee pelko ilmastonmuutoksesta. Hänen näkemyksensä maailman nykytilasta ja tulevaisuudesta oli äärimmäisen synkkä: esimerkiksi Helsingin hän oletti hautautuvan ajoittain meren alle, järvien muuttuvan uimakelvottomiksi ja mustikoiden katoavan metsistä. 

Tulevaisuuden synkän maalailun lisäksi nainen puhui siitä, kuinka ihmisten tulisi reagoida uhkaavaan ilmastonmuutoksen. Hänen mielestään suomalaisten ilmastonmuutoksen torjumiseksi tekemillä toimenpiteillä on globaalia merkitystä, koska "pienistä valinnoista kertyy iso kokonaisuus".

Hän tiedosti kuitenkin maailman taloudellisen integroitumisen ja totesi, että meihin tullee vaikuttamaan eniten se, mitä tapahtuu muissa maissa. Esimerkkinä hän mainitsi, että "jos tuontimaan ruokajärjestelmä romahtaa, sillä on vaikutusta meihin". 

Hänelle oli myöskin syntynyt voimakas näkemys siitä, kuinka maapallon ekosysteemit voivat romahtaa. Esimerkkinä oli Amazonin sademetsä, joka hänen mukaan pienten muutosten seurauksena siirtyä peruuttamattomasti uuteen tasapainotilaan ja muuttua savanniksi. Tällöin maapallon keuhkot katoaisivat. 

Hän kertoi myös, että muutoksen nopeus vaihtelee eri puolilla maapalloa. Esimerkkinä oli arktinen alue, joka hänen mukaansa lämpiää kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin.

Ratkaisuina ilmastonmuutokseen nuori opiskelijanainen esitti sitä, että jokainen tekisi jotain konkreettista: miettisi asumistaan, lentämistään, autoiluaan ja kulutustottumuksiaan. Lisäksi hän vaati myös yhteiskunnallisten järjestelmien muuttumista - mutta jutusta ei ilmennyt minkälaiseksi.

* * *

Minusta on ikävää, että meillä on joukko nuoria ihmisiä, joiden mieltä hallitsee median yksipuolisen uutisoinnin luoma ahdistus. Ja joilta itseltään puuttuu kyky faktapohjaiseen kriittiseen ajatteluun siitä huolimatta, että he opiskelevat korkeakoulututkintoa ahdistustaan aiheuttavasta aiheesta. Vai onko ongelma sittenkin yliopiston opetuksessa?  

Joka tapauksessa edelle kokoamissani väitteissä on useita faktuaalisia virheitä ja järjettömyyksiä. Esimerkiksi Helsinki ei tule hautautumaan merenpinnan alle nähtävissä olevassa tulevaisuudessa - ei ainakaan ilmastonuutoksen takia. Näin jo siitäkin syystä, että Suomessa maanpinta nousee suunnilleen samaa tahtia ennakoidun merenpinnan nousun kanssa.

Voidaan myös epäillä arktisen alue lämpiämistä kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin. Asialle luotettavana proxyna voitaneen pitää arktisen merijään kokoa, jonka tähänastinen mitattu minimi sattui syksylle 2012 eli lähes yhdeksän vuotta sitten. Tätä kirjoitettaessa tuon jään laajuus on vuodenaikaan nähden mittaushistorian 11 pienin ja suurimmillaan sitten vuoden 2013. 

On selvää, että Amazoniassa tapahtuvat valtavat metsänhakkuut ovat tuhoisia ainakin maailman biodiversiteetille. Yhtä selvää on kuitenkin myös se, etteivät sademetsät ole mikään hiilinielu, eivät ainakaan suuri, koska ne ovat sukkession kliimaksivaiheen ekosysteemejä. Sen sijaan ne ovat kyllä valtava hiilivarasto, jonka purkautuminen johtaisi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvuun.

Maailman ruokahuollon integroituneisuus puolestaan tarkoittaa ruokavarmuuden paranemista - eikä todellakaan sen heikkenemistä. Eli koska ruokaa tuotetaan ympäri maailmaa, ei ilmaston aiheuttama tuho aiheuta paikallisia katastrofeja ainakaan maksukykyisissä länsimaissa, vaan tuotanto siirtyy viljelykelvottomilta alueilta viljelykelpoisemmille.

Eniten minua kuitenkin hämmästytti se, että kyseinen ympäristötieteen opiskelija ei maininnut sanaakaan maapallon väestön lisääntymisestä. Ei maapallon ilmaston uhkana eikä väestönkasvua sen torjuntakeinona. Eikä hän maininnut ilmasto-ongelmaksi myöskään ihmisten siirtymistä alhaisten hiilipäästöjen kehitysmaista korkean elintason länsimaihin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyödyllistä kommunismia
64-vuotias professori sai tuomion graffitien piirtelemisestä
Tutkimus osoitti EU:n ja Suomen ilmasto- ja biodiversiteettisuunnitelmat järjettömiksi