maanantai 22. maaliskuuta 2021

Leimattu ryhmä

Helsingin sanomat teki raflaavan otsikon, jonka mukaan "Pakolaistaustaiset nuoret ovat leimattu ryhmä". Ja jatkoi ingressissään, että "myös kantasuomalaisille on tärkeää, että Suomessa jo asuvat pakolaistaustaiset nuoret onnistuvat ja kokevat yhtenäisyyden tuomaa turvaa".

Juttu perustuu Tampereen yliopistossa tehtyyn tutkimukseen ja sen mukaan - vähemmän yllättävästi - pakolaistaustaiset nuoret (irakilaiset, somalit ja turkkilaiset) kohtaavat Suomessa kiusaamista, rasismia, syrjintää, epäluuloja ja väkivallan uhkaa. Eikä auta, vaikka heillä olisi hyvä kielitaito, opiskeluhalua ja tahto tulla hyväksytyksi kantasuomalaisten joukkoon. 

Itse tutkimus näytti olevan maksumuurin takana, joten en ole sitä lukenut, enkä siten kommentoi sisältöä sen enempää. Sen sijaan oletan edelle kirjaamieni - HS:n jutusta poimimieni - väitteiden olevan tieteellisesti validisti perusteltuja eli pitävän paikkansa sellaisenaan. Ja totean, että loogisesti ajateltuna ne toimivat hyvänä syynä vastustaa viime vuosien maahanmuuttopolitiikan humanitaarista osuutta. 

Perustelen näkemykseni sillä, että jos kantaväestö ei hyväksy uusia tulijoita edes silloin, kun nämä tekevät parhaansa sijoittuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan, on seurauksena yhteiskunnallista polarisoitumista kaikkine ongelmineen. Tarkalleen ottaen ihmisten välinen luottamus heikkenee, eli suomalaisen yhteiskunnan luottamuspohja ohenee ja saattaa lopulta jopa kadota ainakin eri ihmisryhmien väliltä.

Tämä luottamus taas on tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä syistä sille, miksi Suomi on vuodesta toiseen maailman onnellisimpien ihmisten kotimaa. Kuten Iltalehden edellä linkittämäni juttu totesi, on tätä luottamusta syytä vaalia, eikä suinkaan riskeerata muodostamalla maahamme väestöryhmiä, jotka herättävät epäluottamusta. 

Näin siis jo siinä tapauksessa, että uusiin väestöryhmiin kuuluvilla ihmisillä olisi hyvä kielitaito, opiskeluhalua ja tahto tulla hyväksytyksi kantasuomalaisten joukkoon. Puhumattakaan siitä, mikäli heidän omassa toiminnassaan esiintyisi asenteita ja toimintatapoja, jotka aiheuttaisivat muille ihmisille turvallisuus- ja muita ongelmia, tai heistä koituisi kantaväestölle valtavia kustannuksia, joiden seurauksena heihin kohdistuva epäluulo olisi perusteltua.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Enemmän ja vähemmän onnistunutta kuntatason maahanmuuttopolitiikkaa
Teini-ikäisten tyttöjen vanhemmille
Jaakko Lehmusvesi: valkoista ihmistä ei sorreta maailmassa

7 kommenttia:

  1. Yksi freudilaisen syvyyspsykologian kestäväksi osoittautunut kova ydin on tosiasia, että ihmisen ensimmäiset elinvuodet ovat tärkeimmät -- että juuri varhaisen lapsuuden luja perusturvallisuus mahdollistaa myöhemmin elämässä pitkälle jatkuvan yksilöllisen eriytymisen ja aikuisen autonomian.

    Se ei koske vain yksilöä, vaan myös koko yhteiskuntaa. Juuri perusturvallisuus -- jonka olennainen tekijä tuo yhteisössä vallitseva "luottamus" on -- on ehto vapaalle ja toimivalle yhteiskunnalle.

    Siksi individualismin kasvaminen sokeuden asteelle ja länsimaisten hyvinvointiyhteiskuntien muuttuminen kulttuurisen narsismin kehdoiksi on niin paha juttu. Ei vain eurooppalaisella uudella ajalla saavutettu vapaus, vaan myös se kognitiivinen edistys ja tiedollinen ajattelu. joka tämän nimenomaisen kulttuurin tuotteena on muuttanut koko maailman, ovat nyt hajoamassa.

    On tragikoomista, että kun yksilön ja yhteisön perustuirvallisuus murenee, kasvaa yksilöitä, jotka yliopistoissakin tarvitsevat "turvallisia" tiloja voidakseen välttyä vaikeilta ja kipeiltä kysymyksiltä.

    Ihmisen lajityypillinen ja olemuksellinen sosiaalisuus on asia, jonka merkitystä ei enää yleisesti ymmärretä. Kulttuurisen narsismin maailmassa vain yksilön elämyksenmetsästyksellä ja ekstriimikokemuksilla on arvoa. Sitä kierrettä nimitetään "hyväksi elämäksi".

    Ja juuri kulttuurinen narsismi on myös tosiasiallinen syy siihen miksi kaikki toiskulttuurinen puhuttelee niin vahvasti, että kansainvaeltajien annetaan vapaasti vaeltaa yli kaikkien kansallisten rajojen, eikä kulttuurisia hylkimisreaktioita oteta tosissaan -- tai että ne siis voidaan suorastaan kriminalisoida, koska ne eivät kuulu "hyvän elämän" moraaliin.

    Jos ymmärtäisimme ihmisen sosiaalista ominaislaatua syvemmin, ymmärtäisimme myös miksi sosiodynaamisesti erilaatuiset kulttuurit eivät koskaan voi sopeutua keskenään. Nyt sokean individualismin vallassa kuvittelemme, että kulttuuriset hylkimisreaktiot ovat vain "rasistista pahuutta" tai "impivaaralaista typeryyttä", ja että niistä pitää päästä irti asennekasvatuksen keinoin ja lopulta vaikka rikostilastojen piilottelujen avulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "vapaasti" vs.

      https://www.reuters.com/article/us-usa-immigration-border-idUSKCN2AX2FE

      (ekana esimerkkinä joka nyt tuli vastaan)

      Tää ajattelu flippaa tosi vähän, minun mielestä ehkä vähiten kaikista, mutta silti koen tärkeänä todellisuuteen palauttamisen siltä osin kuin itse kapitalismia ja länsimaisen seksuaalisuuden uusepäonnistuneisuutta karkuun kansainvaeltelavana (toistaiseksi Euroopan sisällä) sitä vain näkeet asiat toisin.

      Lisäksi pitää erottaa uskonnollistuvan liberalismin varainen soidinpuhe siitä, mihin aikakautemme ihminen oikeasti uskoo. Luulen, että monilla, kun läppä kuoritaan, jää jäljelle - ymmärrettävästi - määrätty kulttuurinen hyljeksintä äärijunttiuteen ja edelliselle vuosisadalle paluun yrittämiseen, mutta positiivisten teesien suhteen aikamme ihmiset taitavat olla epävarmempia kuin miltä näyttävät.

      Sosiaalinen paine pitää individualistisen läpyskän koossa, mutta ei se minusta ole mitenkään sen kummemmin ja radikaalimmin "suuri yhteinen valhe" kuin vaikka buddhalainen usko reinkarnaatioon. Nää on tällaisia sosiaalisen säätelyn järjestelmiä, eikä niinkään korrespodenttisia väitteitä lopulta.

      Yksi länsimaisen nykykulttuurin ehdoton ilmiö on, että kriittinen massa ukkeloista ei uskalla tai ihan vain teknisesti osaa antaa kasvuikäisille naisille mitään relevanttia ja luottamusta herättävää kritiikkiä, ja/tai etteivät leidibeibet osaa tai viitsi kuunnella sitä. Jossain määrin tämä heijastuu kulttuuriin laajemminkin sellaisena tiettynä vähintään keski-ikään jatkuvan itsen pakoilun ja piilottelun peruselämäntunteen muuttumisena sosiaaliseksi normiksi.

      Poista
  2. Samassa lehdessä oli laaja artikkeli Panu Laturiin kohdistuneesta pahoinpitelystä, joka oli johtaa kuolemaan. Siinä kerrotaan myös pahoinpitelijän saamasta tuomiosta, mutta ei sanallakaan viitata hänen taustaansa. Muista lähteistä asiaa seuranneet toki tämän taustan tietävät.

    VastaaPoista
  3. Artikkelista. Vuonna 2019 turvapaikkaa haki 4 550 ihmistä. Noin puolet hakijoista oli 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia. Eniten hakijoita oli Irakista, Somaliasta ja Turkista. - Viimeisin maa on mysteeri.Miksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylivoimainen enemmistö turhapaikanhakijoista on miehiä. Melkoinen osa tarinoista on liioittelua tai valetta ja lopuistakin suuri osa mamu-ryhmien keskinäistä vihamielisyyttä.

      Poista
  4. Kommunistisen "tiedekunnan" "tutkimukset" ovat punafasistista,Suomalaisvastaista vihapropagandaa.
    Der Stürmerissa julkaistiin vastaavanlaisia "tutkimuksia" 30-luvulla juutalaisista.

    VastaaPoista
  5. Sitä suuresti ihmettelen, ja varmaan moni muukin ihmetelee, että kun on yleisesti tiedossa Suomen olevan paska ja rasistinen maa, niin miksi tänne helevata pitää tunkea?
    Kun täällä on monista maista puuttuvia hienouksia: Rajaton KelaGold, korkeintaa päänsilitystä, pahimmillaan nuhtelua jos ryöstät, raiskaat tai teet mitä tahansa. Ja sinua ei karoteta ikinä, kun vetoat siihen, että "kotimaassa" saatat joutua hengenmenon uhriksi.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.