Alla olevassa taulukossa ovat tekemäni laskelmien tulokset niiden valtioiden (ja muiden yksiköiden) osalta, joista oli yli 500 koronavirushavaintoa. Olen järjestänyt valtiot tautiin kuolleiden osuuden mukaisesti.
|
Yksikkö
|
Havainnot
|
Kuolleet
|
%
|
|
Belgia
|
49517
|
7765
|
15,68
|
|
Britannia
|
182260
|
28131
|
15,43
|
|
Ranska
|
168396
|
24760
|
14,70
|
|
Italia
|
209328
|
28710
|
13,72
|
|
Hollanti
|
40236
|
4987
|
12,39
|
|
Ruotsi
|
22082
|
2669
|
12,09
|
|
Unkari
|
2942
|
335
|
11,39
|
|
Algeria
|
4295
|
459
|
10,69
|
|
Espanja
|
245567
|
25100
|
10,22
|
|
Meksiko
|
20739
|
1972
|
9,51
|
|
Honduras
|
899
|
75
|
8,34
|
|
Indonesia
|
10843
|
831
|
7,66
|
|
Kanaalisaaret
|
543
|
41
|
7,55
|
|
San Marino
|
580
|
41
|
7,07
|
|
Brasilia
|
96559
|
6750
|
6,99
|
|
Sudan
|
592
|
41
|
6,93
|
|
Filippiinit
|
8928
|
603
|
6,75
|
|
Burkina Faso
|
652
|
44
|
6,75
|
|
Egypti
|
6193
|
415
|
6,70
|
|
Slovenia
|
1439
|
94
|
6,53
|
|
Iran
|
96448
|
6156
|
6,38
|
|
Kanada
|
56714
|
3566
|
6,29
|
|
Irlanti
|
21176
|
1286
|
6,07
|
|
Romania
|
12732
|
771
|
6,06
|
|
Sveitsi
|
29817
|
1762
|
5,91
|
|
Andorra
|
747
|
44
|
5,89
|
|
USA
|
1160774
|
67444
|
5,81
|
|
Kiina
|
82875
|
4633
|
5,59
|
|
Kreikka
|
2620
|
143
|
5,46
|
|
Pohjois-Makedonia
|
1506
|
82
|
5,44
|
|
Bolivia
|
1229
|
66
|
5,37
|
|
Argentiina
|
4681
|
237
|
5,06
|
|
Tanksa
|
9407
|
475
|
5,05
|
|
Equador
|
27464
|
1371
|
4,99
|
|
Puola
|
13375
|
664
|
4,96
|
|
Kongon demokraattinen tasavalta
|
674
|
33
|
4,90
|
|
Mali
|
544
|
26
|
4,78
|
|
Niger
|
736
|
35
|
4,76
|
|
Somalia
|
671
|
31
|
4,62
|
|
Bulgaria
|
1594
|
72
|
4,52
|
|
Kolumbia
|
7285
|
324
|
4,45
|
|
Dominikaaninen tasavalta
|
7578
|
326
|
4,30
|
|
Irak
|
2219
|
95
|
4,28
|
|
Suomi
|
5176
|
220
|
4,25
|
|
Tunisia
|
1009
|
42
|
4,16
|
|
Saksa
|
164967
|
6812
|
4,13
|
|
Kuuba
|
1611
|
66
|
4,10
|
|
Portugali
|
25190
|
1023
|
4,06
|
|
Albania
|
789
|
31
|
3,93
|
|
Bosnia ja Herzegovina
|
1839
|
72
|
3,92
|
|
Itävalta
|
15558
|
596
|
3,83
|
|
Kroatia
|
2088
|
77
|
3,69
|
|
Marokko
|
4729
|
173
|
3,66
|
|
Nigeria
|
2388
|
85
|
3,56
|
|
Libanon
|
733
|
25
|
3,41
|
|
Intia
|
39699
|
1323
|
3,33
|
|
Liettua
|
1406
|
46
|
3,27
|
|
Japani
|
14571
|
474
|
3,25
|
|
Tshekki
|
7755
|
245
|
3,16
|
|
Viro
|
1699
|
53
|
3,12
|
|
Kamerun
|
2077
|
64
|
3,08
|
|
Moldova
|
4052
|
124
|
3,06
|
|
Afganistan
|
2469
|
72
|
2,92
|
|
Panama
|
6720
|
192
|
2,86
|
|
Peru
|
42534
|
1200
|
2,82
|
|
Norja
|
7809
|
211
|
2,70
|
|
Turkki
|
124375
|
3336
|
2,68
|
|
Uruguay
|
652
|
17
|
2,61
|
|
Guatemala
|
644
|
16
|
2,48
|
|
Ukraina
|
11411
|
279
|
2,45
|
|
Luxemburg
|
3812
|
92
|
2,41
|
|
Etelä-Korea
|
10780
|
250
|
2,32
|
|
Pakistan
|
19022
|
437
|
2,30
|
|
Serbia
|
9362
|
189
|
2,02
|
|
Bangladesh
|
8790
|
175
|
1,99
|
|
Etelä-Afrikka
|
6336
|
123
|
1,94
|
|
Latvia
|
871
|
16
|
1,84
|
|
Diamond Princess
|
712
|
13
|
1,83
|
|
Thaimaa
|
2966
|
54
|
1,82
|
|
Kypros
|
864
|
15
|
1,74
|
|
Slovakia
|
1407
|
24
|
1,71
|
|
Malesia
|
6176
|
103
|
1,67
|
|
Armenia
|
2273
|
33
|
1,45
|
|
Israel
|
16185
|
229
|
1,41
|
|
Georgia
|
582
|
8
|
1,37
|
|
Australia
|
6783
|
93
|
1,37
|
|
Uusi-Seelanti
|
1485
|
20
|
1,35
|
|
Chile
|
18435
|
247
|
1,34
|
|
Azerbaidzan
|
1894
|
25
|
1,32
|
|
Norsunluurannikko
|
1362
|
15
|
1,10
|
|
Kirgistan
|
769
|
8
|
1,04
|
|
Sri Lanka
|
702
|
7
|
1,00
|
|
Venäjä
|
124054
|
1222
|
0,99
|
|
Arabiemiraatit
|
13599
|
119
|
0,88
|
|
Ghana
|
2169
|
18
|
0,83
|
|
Costa Rica
|
733
|
6
|
0,82
|
|
Senegal
|
1115
|
9
|
0,81
|
|
Mayotte
|
539
|
4
|
0,74
|
|
Kuwait
|
4619
|
33
|
0,71
|
|
Saudi-Arabia
|
25459
|
176
|
0,69
|
|
Kazakstan
|
3857
|
25
|
0,65
|
|
Valkovenäjä
|
15828
|
97
|
0,61
|
|
Islanti
|
1798
|
10
|
0,56
|
|
Oman
|
2483
|
12
|
0,48
|
|
Guinea
|
1586
|
7
|
0,44
|
|
Uzbekistan
|
2118
|
9
|
0,42
|
|
Hong Kong
|
1040
|
4
|
0,38
|
|
Bahrain
|
3284
|
8
|
0,24
|
|
Maledivit
|
519
|
1
|
0,19
|
|
Djibouti
|
1112
|
2
|
0,18
|
|
Singapore
|
17548
|
17
|
0,10
|
|
Qatar
|
14872
|
12
|
0,08
|
Taulukossa pistää silmiin ensimmäisenä se, että eri maiden tilastojen mukaan ihmisten kuolevuudessa on yli 150-kertainen ero (Belgia tai Britannia vs. Singapore tai Qatar). Syntyy siis kysymys siitä, että mistä tämä voisi johtua.
Kun katsomme listan alkupään - eri suuren kuolleisuuden - maita, löytyy sieltä paljon korkean elintason EU-maita, joiden pitämien tilastojen voisi kuvitella olevan hyvin luotettavia. Sen sijaan matalan kuolleisuuden maissa on pääosin "epäilyttävämpiä" valtioita, mutta myös Islanti, jonka tilastoja ei liene syytä kyseenalaistaa.
Korkean elintason maissa lienee myös pääsääntöisesti korkeatasoisempi terveydenhoito kuin useimmissa listan loppupään maissa. Siten tuntuu lähtökohtaisesti oudolta, että juuri niissä kuolevuus on ollut erityisen suurta.
Tiedämme kuitenkin, että eri maiden väestöt eroavat toisistaan geneettisesti. Samoin on tunnettua, että koronavirus on evolvoitunut nopeasti muodostaen kolme linjaa, joiden esiintymisessä on maantieteellisiä eroja. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, vaikuttavatko linjojen väliset erot niiden virulenssiin.
Nähtäväksi siis jää, mikä on tilastovaihtelun todellinen syy. Eli kuinka suuren osan havaitsemastani valtavasta vaihtelusta aiheuttavat ihmisten genetiikka, virusten muuntelu tai lääketieteen taso?
Toinen silmiinpistävä havaintoni oli se, että monissa Länsi-Euroopan maissa virustartunnan todistettavasti saaneista yli kymmenen prosenttia on kuollut infektioon. Mikäli lukema on todellinen, olisi se järisyttävä: jopa moninkertainen verrattuna espanjantautina tunnettuun kaikkien aikojen influenssaan.
Itse asiassa tarkalleen ottaen tilaston 62 ensimmäistä kuolleisuuslukua ylittää espanjantaudin kolmen prosentin kuolleisuuden. Se on yli puolet kaikista, sillä kolmen prosentin alle jää vain 50 viimeistä. Toki aika suuri osa kuolleisuusluvuista (14) on juuri 2,5 ja 3,5 prosentin välillä, ja pyöristyy siten yhden numeron tarkkuudella kolmeen.
Kuten alkuun kirjoitiin, minusta oli yllättävää nähdä edelle tekemääni taulukkoon kirjaamani tulokset. Näin siksi, ettei tällaisista lukemista ole juurikaan uutisoitu mediassa. Sen sijaan on puhuttu selvästi alle prosentin lukemista (esimerkki ja THL:n arvio).
Suomessa koronaan on kuollut 4,3 prosenttia tartuntadiagnoosin saaneista. Tämä lukema on meillä yläestimaatti, koska kuolleet on oletettavasti diagnostisoitu kattavammin kuin tartunnan saaneet. Iso kysymys tässä tilanteessa kuuluu, että voiko koronatartunnan saaneita olla kymmenkertaisesti verrattuna diagnostisoituihin.
Vastausta emme tiedä, mutta ehkä jotain voi päätellä siitä, että Uudellamaalla tehdyn väestötutkimuksen mukaan koronatartunnan olisi saanut yksi viidestäsadasta eli 0,2 prosenttia. Kaikkiaan samassa maakunnassa on koronaan diagnostisoitu 3 596 henkilöä, joka on noin 1,7 miljoonan ihmisen väestöstä samat 0,2 prosenttia kuin väestötutkimuksessa havaittiin.
Tämän voisi tulkita tarkoittavan sitä, että Uudellamaalla diagnoosit ovat tavoittaneet lähes kaikki viruksen kantajat ja ettei ainakaan yhdeksän kymmenestä olisi jäänyt havaitsematta. Siten SARS-CoV-2 näyttäisi todellakin olevan suunnilleen yhtä tappava kuin aikanaan mahdollisesti jopa 100 miljoona uhria vaatinut espanjantauti.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koska rajoitustoimet kannattaa purkaa?
Allahilla on heikko osumatarkkuus
Koronaviruksen tulevaisuus
Kun katsomme listan alkupään - eri suuren kuolleisuuden - maita, löytyy sieltä paljon korkean elintason EU-maita, joiden pitämien tilastojen voisi kuvitella olevan hyvin luotettavia. Sen sijaan matalan kuolleisuuden maissa on pääosin "epäilyttävämpiä" valtioita, mutta myös Islanti, jonka tilastoja ei liene syytä kyseenalaistaa.
Korkean elintason maissa lienee myös pääsääntöisesti korkeatasoisempi terveydenhoito kuin useimmissa listan loppupään maissa. Siten tuntuu lähtökohtaisesti oudolta, että juuri niissä kuolevuus on ollut erityisen suurta.
Tiedämme kuitenkin, että eri maiden väestöt eroavat toisistaan geneettisesti. Samoin on tunnettua, että koronavirus on evolvoitunut nopeasti muodostaen kolme linjaa, joiden esiintymisessä on maantieteellisiä eroja. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, vaikuttavatko linjojen väliset erot niiden virulenssiin.
Nähtäväksi siis jää, mikä on tilastovaihtelun todellinen syy. Eli kuinka suuren osan havaitsemastani valtavasta vaihtelusta aiheuttavat ihmisten genetiikka, virusten muuntelu tai lääketieteen taso?
Toinen silmiinpistävä havaintoni oli se, että monissa Länsi-Euroopan maissa virustartunnan todistettavasti saaneista yli kymmenen prosenttia on kuollut infektioon. Mikäli lukema on todellinen, olisi se järisyttävä: jopa moninkertainen verrattuna espanjantautina tunnettuun kaikkien aikojen influenssaan.
Itse asiassa tarkalleen ottaen tilaston 62 ensimmäistä kuolleisuuslukua ylittää espanjantaudin kolmen prosentin kuolleisuuden. Se on yli puolet kaikista, sillä kolmen prosentin alle jää vain 50 viimeistä. Toki aika suuri osa kuolleisuusluvuista (14) on juuri 2,5 ja 3,5 prosentin välillä, ja pyöristyy siten yhden numeron tarkkuudella kolmeen.
Kuten alkuun kirjoitiin, minusta oli yllättävää nähdä edelle tekemääni taulukkoon kirjaamani tulokset. Näin siksi, ettei tällaisista lukemista ole juurikaan uutisoitu mediassa. Sen sijaan on puhuttu selvästi alle prosentin lukemista (esimerkki ja THL:n arvio).
Suomessa koronaan on kuollut 4,3 prosenttia tartuntadiagnoosin saaneista. Tämä lukema on meillä yläestimaatti, koska kuolleet on oletettavasti diagnostisoitu kattavammin kuin tartunnan saaneet. Iso kysymys tässä tilanteessa kuuluu, että voiko koronatartunnan saaneita olla kymmenkertaisesti verrattuna diagnostisoituihin.
Vastausta emme tiedä, mutta ehkä jotain voi päätellä siitä, että Uudellamaalla tehdyn väestötutkimuksen mukaan koronatartunnan olisi saanut yksi viidestäsadasta eli 0,2 prosenttia. Kaikkiaan samassa maakunnassa on koronaan diagnostisoitu 3 596 henkilöä, joka on noin 1,7 miljoonan ihmisen väestöstä samat 0,2 prosenttia kuin väestötutkimuksessa havaittiin.
Tämän voisi tulkita tarkoittavan sitä, että Uudellamaalla diagnoosit ovat tavoittaneet lähes kaikki viruksen kantajat ja ettei ainakaan yhdeksän kymmenestä olisi jäänyt havaitsematta. Siten SARS-CoV-2 näyttäisi todellakin olevan suunnilleen yhtä tappava kuin aikanaan mahdollisesti jopa 100 miljoona uhria vaatinut espanjantauti.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koska rajoitustoimet kannattaa purkaa?
Allahilla on heikko osumatarkkuus
Koronaviruksen tulevaisuus
Jos laumasuoja Suomessa vaatii, että 60% kansasta saa viruksen (ja sitä kautta immuniteetin) ja jos heistä/meistä 4,25% kuolee, niin se tarkoittaa n. 140000 kuollutta. Sata neljäkymmentä tuhatta. Jos tuota ajattelee ruumiskasana, niin Huoltovarmuuskeskuksen pitäisi jo alkaa kaivamaan joukkohautoja. Hätkähdyttävä tilasto.
VastaaPoistaJa sitten kun on tullut vastaan myös kuvaajia, joissa on 5-10 vuoden keskimääräiset kuolemat maassa ja tänä vuonna monessa maassa ylimääräisiä kuolemia paljon enemmän kuin mitä koronan tilastoihin on merkitty..
VastaaPoistaKaksi selittävää tekijää:
VastaaPoista1) Eri maissa on testattu eri kriteerein. Jos Islannissa on testattu kaikki, niin oireettomatkin havaitaan. Suomessa ei oireettomia ole juurikaan testattu.
2) Kansanterveydelliset erot (kansansairaudet, elintavat, hoitamattomt perussairaudet köyhillä yms.) ja erot terveydenhoitojärjestelmissä (antibioottien liikakäyttö, kapasiteetin ylittäminen, ...).
Islannin väestössä 0,5 % saattaa olla lähellä todellista todennäköisyyttä, että tartunnan saanut kuolee viruksen aiheuttamaan sairauteen. Suomessa luku saattaa kuitenkin olla 1 % ja Italiassa vielä tätä suurempi.
-- Aika ajatella
Tuo väestötutkimus viittaa kyllä vahvasti siihen, että meillä ei olisi juurikaan oireettomia ja testaamattomia viruksen kantajia. Toki siinä on vielä varsin pieni aineisto, mutta ei niin pieni, että kertaluokan virheet olisivat mahdollisia.
PoistaToisaalta tuossa vasta-ainetutkimuksen seulonnassa saatiin 11 positiivista tulosta, ja sen perusteella tartunnan saaneita olisi n. 2,1%, mikä on uskottavampi luku kuin 0,2%, mikä merkitsisi sitä, että tartunnan saaneita olisi vain noin 2 kertaa enemmän kuin testeillä vahvistettuja tapauksia (0,1% Suomen väestöstä).
PoistaKoronavirus ei selvästikään ole mitenkään erityisen vaarallinen sinänsä, jos sitä vertaa influenssaan, koska siihen kuolee samalla tavalla lähinnä iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita ihmisiä, kuolleiden keski-iän ollessa sekä Suomessa että Italiassa n. 80 v. Italiassa on edelleenkin kuollut vain 60 alle 40-vuotiasta ja 10 alle 30-vuotiasta. Siinä valossa ei ole uskottavaa, että käytännössä kaikki tartunnan saaneet olisi testattu Suomessakaan, koska tosiaan nuorilla ja nuorilla aikuisillakin se on yleensä oireeton tai lieväoireinen.
USA:ssa on tehty vastaavia vasta-ainetutkimuksia, ja niiden perusteella tartuntoja olisi New Yorkissa 10-kertainen, Miami-Dadessa 16-kertainen, Los Angelesissa 40-kertainen ja Santa Clarassa jopa 70-kertainen määrä vahvistettuihin tapauksiin nähden.
https://reason.com/2020/04/26/miami-dade-antibody-tests-suggests-covid-19-infections-exceed-confirmed-cases-by-a-factor-of-16/
Itse jakaisin kaikkien maiden kuolleisuusprosentit ihan lähtökohtaisesti vähintään kymmenellä, niin pääsee lähemmäs todellista kuolleisuutta, mutta todennäköisesti kuolleisuus on sitäkin pienempi. Se on myös otettava huomioon, että kuolemia merkitään hyvin herkästi koronakuolemiksi, vaikka se ei olisi varsinainen kuolinsyy (esim. Italiassa maan terveysministerin tieteellisen neuvonantajan mukaan vain 12 prosentissa tapauksista). USA:ssa ilmoitetaan CDC:n ohjeiden mukaisesti koronakuolemiksi kaikki tapaukset, joissa potilaalla on todettu koronavirus, ja kaiken lisäksi CDC ohjeistaa, että tapauksen saa merkitä koronakuolemaksi myös, vaikka sitä ei olisi edes todettu testillä, mutta jos "voidaan vahvasti olettaa niin". Sairaaloilla on myös USA:ssa iso kannustin koronatapausten ilmoittamiseen, koska jokaista vakuttamatonta koronapotilasta kohden saa hallituksen tukipaketin myötä arviolta yli 13000 dollarin korvauksen ja hengityskoneeseen laitettua potilaista kohden n. 40000 dollarin korvauksen.
https://revcycleintelligence.com/news/hospital-reimbursement-for-uninsured-covid-19-cases-may-total-42b
Noista 11 vasta-ainepositiivisesta vain yhden vasta-aineet kykenivät neutraloimaan viruksen. Kymmenen osalta on siten epäselvää johtuivatko ne SARS-CoV-2:n tartunnasta vai esimerkiksi jonkun muun koronavirukseen takia syntyneen immunisaation ristireaktiona. Itse pidän jälkimmäistä todennäköisempänä.
PoistaSe saattaisi myös selittää eri maiden välisiä eroja kuolleisuudessa, mikäli tavallisia koronatartuntoja (flunssaviruksia) on esiintynyt eri tavoin eri maissa.
Joka tapauksessa epävarmuustekijöitä on niin paljon, ettei ole mitään varmuutta koronavirukseen nykyisestä esiintymisfrekvenssistä eikä siten myöskään sen lopullisesta vaarallisuudesta. On kuitenkin mielenkiintoista katsoa ja yrittää ymmärtää mitä tilastoissa näkyy ja mitä se voisi kertoa.
Helmikuussa tutkailin saastepilviä maailmalla, Kiinassa pahimpia Wuhanissa, Italiassa Lombardian alue. tutkitusti ilmansaasteet tappavat mm. sydän tauteihin enemmän, keuhkosairaudet kasvavat, jne. Silloin ei keho kestä tautia ja jos iihen yhdistää lihavuuden (elintasosairaus), niin hengitys on entistä kehnompaa tai muut vaikeat sairaudet. Pitäisi tutkia noita yhteyksiä ja samalla väestöntiheyttä. Selvää on, että pahimmissa ilmansaastuttajamaissa on totuttu suojaamaan hengitys, niin hengityssuojaimella täytyy olla merkitystä taudin leviämiseen, eikä pelkästään suojalla, vaan oikeaoppisella käytöllä. Ruotsihan todisti miten nopeasti tauti leviää ja siihen kuollaan, kun eletään kuten aiemmin ilman rajoituksia ja suojauksia.
VastaaPoistaNuo pahimmat alueethan ovat isoja kaupunkeja ja niiden ympäristöjä, ei niissä saada koskaan ihmisiä niin hyvin suojautumaan, etäisyyttä kuin maalla tai pienemmillä paikoilla. Ongelmat kasautuvat isoihin kaupunkeihin, huumeet, rikollisuus, asunnottomuus, jne. ja mitä enemmän ongelmia, veikkaan sitä vähemmän ymmärrystä pitää itsestä huolta. Sairaudet keskittyvät myös isoihin kaupunkeihin, koska niissä saa hoitoa ja moni ei uskalla asua kaukana terveydenhuollosta.
Tuota Saksan pientä kuolleisuuslukua ihmettelen tuolla tartuntamäärällä, voiko hyvä terveydenhuolto selittää ja onko se edes niin hyvä? Se ero on hyvin outo.
Testauksella on merkitystä kuolleisuuteen, jos on perussairas ja joutuu sairaalaan ja kuolee, eikä ole testattu, niin taitaa mennä kuolema perussairauden piikkiin? Kuinka paljon on nyt muita kuolemia tilastollisesti enemmän? Miten paljon lisää, vaikka coronasta selviäisi muihin tauteihin kuolemista?
Paras suojautuminen on uteliaisuus, kyky kyseenalaistaa, tutkia etsiä tietoa ja siihen liittyy hyvä kielitaito, mikä meillä suomalaisilla on kohtuullisen hyvä. lisäksi kuolemanpelon ollessa vahva, alkaa miettimään omia ratkaisujaan. Suomen hallituksen, THL:n, STM:n ja asiantuntijoiden väliset tiedotusristiriidat ja sekoilut suojainkaupoissa ja muissa on ollut niin rankkaa, että me ei edes juuri lueta THL:n tiedotuksia, ei viitsi tuhlata aikaa, kun etsitään tietoa maailmalta. Luottamus Suomen hallitukseen ja sen tuottamaan tietoon on aika nollatasoa.
Pohdintoja olisi enemmänkin, mutta nyt meni aamu pitkäksi ja on saatava aamukahvit, että herää.
Lukuja riittää. En ole koronan vähätelijä, mutta kuulun hoidon kauhistelijoihin. Niinpä kun ole osallistunut keskusteluihin, olen huomannut, että lukuja riittää joka väitteen tueksi. Täydellisenä diletanttina, en osaa sanoa, kenen luvut olisivat lähinnä oikeat, mutta ei paljon tarvitse asioita seurata, kun tietää, että toistaiseksi kakkien luvut ovat sinnepäin tai vielä vähemmän, koska tilastointitapa, manipulointi tai mikä milloinkin vaikuttaa lukuihin. Olen edelleenkin vakuuttunut, että maailman seisauttamisen seuraukset tulevat ylittämään viruksen aiheuttamat haitat. Joka tapauksessa en halua maailmaaa, jossa halutaan unohtaa ihmisen kuuluminen kuolevaisuiin hinnalla millä hyvänsä. Parin kolmen vuoden viiveellä alkavat rajoitusten seuraukset näkyä myös terveystilastoissa. Talouskurjuus alkaa olla jo joukossamme, ainakin täällä Espanjassa, jossa asun.
VastaaPoistaOlet oikeassa siinä, että etukäteen eli pandemian ollessa päällä on mahdotonta tietää kumman lasku on suurempi: viruksen vai yhteiskunnan pysäyttämisen. Molempia kuitenkin vähentää varmuudella lääkkeen ja/tai rokotteen nopea käyttöön saaminen.
PoistaIkään kuin olisi olemassa jokin sellainen positio, josta joku (kuka?) voisi joillakin (millä?) perusteilla laskea mikä lasku ikään kuin jotenkin yleisesti(?) ottaen olisi jonkun (kenen?) maksettavaksi joko sopiva(?) tai liian suuri(?).
PoistaHyvin on yleiskäsitteillä noiduttu ymmärrys.
Totta. Mikä on yhden kuolleen ihmisen arvo euroissa? Entä perheväkivallan uhrin terveys? Tai konkurssin tehneen yrittäjän epätoivo?
PoistaEikö vakuutusyhtiöt ole hinnoitelleet kuolleetkin.
VastaaPoistaKoronasta en tiedä mutta talouden syvä taantuma on varmaa.
Tuon taulukon perusteella koronaviruksen kuolleisuusprosentti näyttäisi varsin voimakkaasti korreloivan eri maiden asukastiheyden kanssa. Onhan listan ensimmäisenä oleva Belgia, jossa kuolleiden osuus tartunnan saaneista on suurin, yksi maailman tiheimmin asutuista, samoin kuin myös Alankomaat ja Iso-Britanniakin, jotka myös ovat lähellä listan kärkeä. Selvä poikkeus on tosin Ruotsi, joka myös on tuossa kärkipäässä, vaikka suuri osa maasta on varsin harvaan asuttua. Algeria taas kokonaisuutena on varsin harvaan asuttu, suurin osahan siitä on autiomaata, mutta sen rantavyöhykkeen laita on jo toisin. Lähellä listan loppupäätä oleva Islanti taas on hyvin harvaan asuttu. Onko siis tiheä asutus riskitekijä, joka korkean elintason vallitessakin pahentaa koronaviruksen tappavuutta?
VastaaPoistaSelviä poikkeuksia havaitsemastani säännöstä ovat kuitenkin aivan listan loppupäässä olevat hyvin tiheään asutut kaupunkivaltiot Singapore ja Hongkong, joissa poikkeuksellisen pieni osa tartunnan saaneista on siihen kuollut.
Olipas jäänyt huomaamatta. Nyt todellakin näyttää siltä, etteivät oireettomat muodosta mitään kymmenkertaista "piilopopulaatiota" sairastuneista. Silloin laumaimmuniteettistrategia on lähellä kansanmurhaa, jos ei ole rokotetta eikä lääkettä.
VastaaPoistaTukahduttaminen taas on toiminut ihan todistettavasti useassa maassa. Ei se ole täydellinen ratkaisu, mutta toistaiseksi paras.