Katri Kulmuni ja poliittinen realismi

Helsingin Sanomien mielipidekyselyn mukaan suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä Sanna Marinin (sd) hallituksen toimiin koronakriisin yhteydessä.  Hyvä näin, sillä niitä ovat tukeneet myös maamme suurimmat oppositiopuolueet, joten muunlainen galluptulos osoittaisi Suomen politiikan olevan sikäli rikki, ettei se heijastaisi kaikkien kansalaisten näkemyksiä. 

Jutussa oli yksi mielenkiintoinen sivujuonne. Siinä nimittäin puhuttiin ryhminä perussuomalaisista ja ja poliittisesta oikeistosta. Se herätti kysymyksen siitä, että miksi Perussuomalaiset sijoitettiin eduskunnassa Kokoomuksen oikealle puolelle, mikäli puolue ei edes Helsingin Sanomien toimittajan mielestä ole osa maamme oikeistoa?

* * *

Helsingin Sanomat oli myös haastatellut valtiovarainministeri Katri Kulmunia (kepu), joka sanoi suoraan että "hallitusohjelmalta on lähtenyt taloudellisesti pohja pois. Talouden osalta se pitää kirjoittaa uudelleen... Se tarkoittaa, että niitä menolisäyksiä ei voi tehdä, joita on ajateltu tehtävän. Ja joudumme hallituksessa puhumaan myös niistä menolisäyksistä, joita on jo tehty."

On hyvä, että hallituksessa on tiedostettu, ettei vihervasemmistolainen jakopolitiikka sovi nykyiseen taloudellisen syöksykierteeseen sitäkään vähää kuin mahdolliseen nousukauteen. Valitettavasti hallitus oli ripeä toteuttamaan punavihreää agendaansa ehtien toteuttamaan aikomistaan noin 1,2 miljardin euron pysyvistä menoeristä yli miljardin euron verran.

Nähtäväksi siis jää, haluaako koko hallitus peruuttaa jo tekemänsä päätökset lisärahoista esimerkiksi eläkeläisille, korkeakouluille, vanhustenhoitajille, kouluille, kehitysmaille ja pakolaisille. Eli saavatko tällaiset päätökset myös vasemmistoliittolaisten ja vihreiden ministereiden ja eduskuntaryhmien tuen.

* * *

Joka tapauksessa on selvää, etteivät pelkät tehtyjen päätösten perumiset riitä tässä tilanteessa. Valtiovarainministerihän totesi, että "mehän otetaan joka tapauksessa varmaan yli 20 miljardia euroa velkaa".

Näin Suomi tulee kertaheitolla siirtyneeksi pois EU:n sallimasta velkaantumisen tasosta. Se ei kuitenkaan ole ongelmistamme suurin, sillä samaan aikaan Italian ja Espanjan kaltaiset ongelmamaat tulevat vajoamaan vielä syvemmälle velkakriisiin. Nähtäväksi jää, miten ne itse ja EU selviävät siitä tilanteesta.

Suomen kannalta pitäisi joka tapauksessa olla selvää, ettei meidän tule sitoutua hoitamaan tulevaa taloussotkua yhteisvastuullisesti muiden EU-maiden kanssa. Sen sijaan meidän tulee tässä yhteydessä lopultakin harjata koko julkisen sektorin toimintakenttä läpi ja poistaa siitä kaikki sellainen, joka ei ole välttämätöntä yhteiskuntamme toimivuuden takaamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen päätökset
Marinin hallitus lyö EU:n moninkertaisesti
Onko Keskusta kestävän talouspolitiikan tukipilari?