Arvoisa lukija tietänee Jalosen Virossa pitämässään puheessa julistautuneen fasistiksi. Sen seurauksena häntä ollaan nyt erottamassa koko perussuomalaisesta liikkeestä, koska kyseinen aate ei vastaa puolueen linjaa. Jo Jalosen aiempi kannanotto Twitterissä johti siihen, että puolue on hakemassa määräysvaltaa myös nuorisojärjestössään - sellaista sillä ei tällä hetkellä ole.
* * *
Lähdin kuitenkin kirjoittamaan tätä blogimerkintää hiukan toisesta asiasta. Helsingin Sanomien Nyt-liite nimittäin kertoi, että Jalosen fasistiksi julistautuminen oli herättänyt Twitterissä keskustelua, jossa kauhisteltiin fasismia, mikä synnytti kommunismin vastakauhistelua. Sen aikana jotkut keskustelija olivat pitäneet huomion siirtämisen kommunismiin fasismin vähättelynä, toiset taas ovat rientäneet muistuttamaan kommunismin kuolonuhreista.
Tässä yhteydessä vihervasemmistolainen osapuoli keksi mielestään loistavan vertauksen, jonka mukaan kommunismia voi nähdä joka paikassa ja löi läskiksi. Eli syntyi meemi, jonka käynnisti erään nimimerkin viserrys "ota lähin kirja kätöseesi ja avaa se sattumanvaraisesti. Poimi ensimmäinen näkemäsi lause ja lisää loppuun 'mutta entäs kommunismi'?"
Taustalla on kuitenkin vakava asia. Kommunismihan on jo pitkään noussut keskusteluun puhuttaessa 1900-luvun haitallisista aatteista - niin myös tässä blogissa.
Käytännössä sen esille ottaminen fasismikeskustelun yhteydestä johtuu siitä, että vaikka sekä kommunismi, natsismi että fasismi ovat kaikki äärimmäisen synkän historian omaavia, on toisen maailmansodan voittajiin lukeutuva kommunismi edelleenkin poliittisesti korrekti aate, jonka nimiin jopa suomalaiset kansanedustajat edelleen vannovat. Jopa niin korrekti, että ainakin joitain valtamediamme toimittajilta on sen uhrien valtava määrä päässyt hämärtymään.
Tässä yhteydessä olikin mielenkiintoista huomata, että nyt myrskyn silmässä oleva Toni Jalonen selitti tarkoittavansa fasismilla jotain muuta kuin 1900-luvun historia osoitti. Hän sanoi ajattelevansa "fasismia ennen maailmansotaa, italialaistyyppistä vahvaa kansallisidentiteettiä, että kansa työskentelee yhdessä omaksi hyväkseen".
Lausunto muistuttaa kovasti kansanedustaja Anna Kontulan (vas) julistusta omasta kommunismistaan. Hänen mukaansahan "ihmiset voisivat paremmin, jos nykyistä suurempi osuus toiminnoista järjestettäisiin yhteisomistuksen ja itseisarvoisen työn varaan".
Tarkoitan tällä sitä, että molemmat näyttävät luulevan, ettei heidän aatteessaan ole sinänsä mitään vikaa, vaan ongelma johtuu sen jonkinlaisesta väärästä toteutuksesta. Näin siitä huolimatta, että etenkin kommunismin osalta aatteen soveltamista on yritetty kymmenissä eri valtioissa - ja kaikissa yhtä huonolla menestyksellä. Fasismista on toki vähemmän kokemusta, mutta ei sitäkään ole sovellettu missään ilman kansalaisten oikeuksia alistavaa hirmuhallintoa.
Toni Jalosen osalta toivon, että hän hakeutuu itse pois demokratiaa kunnioittavan puolueensa liepeiltä ja jättää politiikan sitä paremmin ymmärtävien vastuulle. Tai mikäli hän haluaa jatkaa politiikassa ryhtyy toimiin perustaakseen omaa aatettaan kannattavan puolueen, jolle en toivo menestystä.
Fasismin ja kommunismin (sekä myös natsismin) osalta toivon, että virallinen Suomi tai ainakin valtamedia suhtautuisi tasavertaisesti kaikkiin historiansa aikana tuhoisiksi osoittautuneisiin totalitaristisiin aateisiin riippumatta siitä olivatko ne toisessa maailmansodassa voittajien vai tappion kärsineiden puolella. Näin erityisesti siksi, että suomalaiset muistaisivat myös tulevaisuudessa niiden verisen historian ja osaisivat siten varoa näiden aatteiden reinkarnaatioita. Tämä koskee myös Anna Kontulaa ja Toni Jalosta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aatteet kuin kaksi marjaa
Perussuomalaisten nuoret ja hallinnon tasa-arvoinen toiminta
Miksei toimittaja tiennyt Stalinin kymmenien miljoonien uhrien määrää?
Ennen toista maailmansotaa monet huippupoliitikot, kuten presidentti Franklin D. Roosevelt, ihailivat fasismia, toimivat kirjeenvaihdossa Mussoliinin kanssa ja tavoittelivat omiin maihinsa Mussoliinin kaltaista järjestelmää.
VastaaPoistaKannattaa lukea Görän Häggin kirjoittama Mussolinin elämäkerta. Ainakin tämän kirjan antaman kuvan perusteella yhtäläisyysmerkkien vetöminen Kansallisosialistisen Saksan ja Fasistisen Italian välille kertoo aika heikosta Historian tuntemuksesta.
VastaaPoistaTotta.
PoistaPostmodernismin pirstaloimassa reaktiivisten ismi-identifikaatioiden maailmassa on aika mahdotonta jäädä miettimään mikä on minkäkin ismin "oikea sisältö". Ei tarvita kuin jonkin nimileiman mainitseminen, niin jo ajatusmaisema peittyy sakeaan ruudinsavuun.
VastaaPoistaNiin paljon kuin ideologisten intohimojen sumennus tajuntaamme hämärtääkin, jonkun pitäisi näissäkin yhteyksissä muistuttaa, etteivät nimileimat merkitse itse sisältöihin nähden oikin mitään. Esimerkiksi totalitarismi on sosiaalisen lajimme ominaislaatuun palautuva yhteisöilmiö, sosiopsyykkinen taantumailmiö, joka on voinut ja voi toteutua ihan millä vuosisadalla tai -tuhannella tahansa ja ihan minkä tahansa tunnustuksellisen "opin" aatteellisissa kulisseissa.
Sekä Wilhelm Reich että Hannah Arendt samaistivat natsi-Saksan ja N-liiton totalitarismit. Heidänkin ajattelunsa menee jo meiltä yli hilseen. Kuinka sitten voisimme palata sosiologian perustajien, kuten Durkheimin, silmiä avaaviin oivalluksiin reaktioitamme selittävistä ja järkijäsennyksiämme määräävistä "uskontoelämän alkeismuodoista"? -- Meillehän "uskonnotkin" tarkoittavat vain tiettyjen opillisten kulissien nimiä.
"Mutta entäpä kommunismi" -epiteetin sijasta suosittelisin vaihtamaan jokaisen opillisen ongelmaismin kohdalle sanan "noituus". Noitaoikeidenkäynneissä keskityttiin ratkaisemaan kysymystä "onko syytetty noita vai ei", eikä kukaan pysähtynyt miettimään mahtaako sitä sellaista asiaa maailmassa olla olemassakaan kuin "noituus". Meidän pitäisi nyt nähdä, että asettamalla kysymysmerkit edes hieman syvemmälle me voisimme lakata käyttäytymästä Pavlovin koirien tavoin.
Yhteiskunnallisessa keskustelussamme niin monien käsitesisältöjen on annettu vääristyä niin pahasti, etteivät sanat enää merkitse muuta kuin tulehtuneiden identiteettipesäkkeiden tökkimistä. Ei ihme, etteivät ajattelevat ihmiset enää löydä itselleen poliittista kotia.
Fasismin suomalaisia kuolonuhreja on noin 2-5 kpl. Riippuu laskentatavasta. Jesse Torniaisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneen nuorukaisen kuolemaan vaikutti myös karkaaminen sairaalasta sekä runsas huumeiden käyttö. Lapuanliikkeen aiheuttamista kuolemantapauksista yksi oli vahingonlaukaus.
VastaaPoistaKommunismin suomalaisia kuolonuhreja lienee noin 200000. Lasken suomalaisiksi myös inkeriläiset, koska suomalaisuuden takia heidät hävitettiin. Vapaussodan uhrit molemmin puolin ovat kommunismin uhreja. Neuvosto-Karjalassa surmatut loikkarit ja Pohjois-Amerikasta muuttaneet myöskin. Tähän vielä lisäksi Talvi-, Jatko- ja Lapinsodan suomalaiset uhrit.
Eli kommunismin saldo on huomattavasti "komeampi". Mutta kommunismi voitti Toisen maailmansodan ja voittajan teot ovat aina sankartekoja, häviäjän sotarikoksia.
Kyllä. Sitä paitsi Hitler suututti globaalin finanssieliitin perustamalla valtakunnan markan, minkä takia Saksa piti runnoa polvilleen. Sama asia Libyan Gaddafin kanssa. Kommunismia ja natsisimia kauhistellaan, mutta suurin roisto taitaa olla taloudellinen liberalismi.
PoistaAno 13.13, jopas löysitkin roiston.
PoistaEikös vain? Asioita ei pidä tehdä turhan monimutkaisiksi.
PoistaNiinpä niin. Eihän meitä niinkään kiinnosta kuka tapettiin vaan se, mitä ryhmää siitä voidaan syyttää.
VastaaPoistaNuorisojärjestön alistaminen ukkopuolueelle karkottaa aktiivisimmat nuoret.
Nimimerkki "kokemusta on".
Puolueen valtaan joutuminen vaikuttaa epäilemättä nuorisojärjestössä toimiviin. Juuri siitä syystähän muutos tehdään.
PoistaNyt lipsahti professorilta erheellinen toteamus, ettäkö persut ja pj halla-aho olisivat kovin demokratiaan uskova porukka. Ainakin tämän uutisen mukaan, H-a kaipaili kovin sotilasjunttaa ratkaisemaan poliittisia asioita...
VastaaPoistahttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000000431393.html
Ehkäpä se Jalonen ihan totuuksia puheli ja päästi ilmoilla persujen "salaisen" perusagendan. Siinäpä onkin h-a:lla ihmettelemistä, että miten "rangaista" totuuden puhujaa... Että mene ja tiedä, mikä se typerä asia loppujen lopuksi oli....
Halla-aho ei kaivannut sotilasjuntta, vaan totesi vaikeiden päätösten olevan hankalasti toteutettavissa demokraattisissa yhteiskunnissa. Toisin on sotilasjunttien johtamissa yhteiskunnissa.
PoistaLuulenpa, että tässä professorin vastauksessa näkyy hänen kannattajien ja vastustajien perimmäinen ero: kannattajat tulkitsevat hänen sanansa parhain päin (että totta, näinhän se on. Demokraattisessa yhteiskunnassa on vaikea tehdä oikeasti vaikuttavia, vaikeita päätöksiä. Josta looginen päätelmä: täytyy olla sotilasjuntta ja yksinvaltias, jota H-a ei kuitenkaan oikeasti toivo, vaan hän kertoo loogisen päätelmän). Ja vastustajat lukevat hänen sanomisensa kirjaimellisesti/toisin päin: hän haluaa olla sotilasjuntan (tai muuten vain) yksinvaltias, jotta voi tehdä vaikeita (hänen mielestä) oikeita päätöksiä ja voi hallita maata.
PoistaTuo ajatus on pelottava, koska meillä on kokemusta esim. Hitlerin aikaansaannoksista. Ja myös kokemusta siitä, miten hän valtaan pääsi. Ja väitän, että molemmat tulkinnat ovat äänestäjän päässä mahdollisia ja äänestäjän omasta näkökulmasta "oikeita" . Vain hän yksin tietää, mitä hän oikeasti haluaa/toivoo/ajattelee. Se on sitten eri asia, onko hänen toiveissaan mitään järkeä tai ovatko ne toteutettavissa. Mutta molemmat tulkinnat ovat mahdollisia.
Saksan kansallissosialistisella työväenpuolueella oli oikeastaan enemmän yhtymäkohtia kommunismin kuin italialaisen fasismin kanssa. Pohjois-Korean juche-aate muistuttaa suuresti kansallissosialismia.
PoistaFasistit päätyivät Hitlerin puolelle vain siksi, että Saksa oli Italiaa lähin suurvalta ja se näytti pitkään olevan voittamassa, ja siten Mussolini näki tällaisen liiton järkevänä.
Eivätpä nuo nykykommunistitkaan niin demokratiamyönteisiä näytä olevan:
VastaaPoistahttps://www.is.fi/politiikka/art-2000006421556.html
Pitäisiköhän vasurinuorten valtionapuja pienentää tai vallan poistaa?
Eipä tietenkään:
Hyvät Ihmiset saavat tehdä pahojakin asioita, mutta Pahat Ihmiset eivät hyviäkään.
Sitä paitsi tuohan oli vain sellaista parempaa, tai ainakin erilaista vihapuhetta...
Nähtäväksi jää mihin tämä johtaa vai johtaako mihinkään.
PoistaTätä professorin tekstiä lukiessa mielessä kävi, että mitä ihmettä? Miksi ilmiselvästi älykäs professori sortuu tuollaiseen emotionaaliseen ja historiallisestikin harhaanjohtavaan vertailuun? Näet esim. väite "Fasismista on toki vähemmän kokemusta, mutta ei sitäkään ole sovellettu missään ilman kansalaisten oikeuksia alistavaa hirmuhallintoa." ei pidä paikkaansa. Jos nyt lähdetään siuitä, että "aitoja" fasistisia hallintoja on ollut Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa, ei niitä 3 hallintoa voi kyllä voi pitää objektiivisesti "hirmuhallintoina". En tiedä Portugalista, mutta sekä Espanja ja Italia olivat fasistisenkin hallinnon aikana merkittäviä turistikohteita. Ja yksi "hirmuhallinnon" perustunnuksia on yhteiskunnan sulkeutuneisuus (vrt. Stalinin Neuvostoliitto, jonne ei juuri virrannut turisteja).
VastaaPoistaKun pohditaan ihan ilman värilaseja kommunismin ja fasismin eroja, niin aivan radikaalit erot löytyvät jo suhtautumissa uskontoon, yksityisomistukseen ja perheinstituutioon. Kommunismihan halusi ja haluaa lakkauttaa kaikki 3 em. tekijää, kun taas fasismissa kaikki kolme ovat jopa hyvin olennaisia elementtejä. Asiaa on helppo pohtia näin: Miten tavallisen italialaisen arkielämä muuttui Mussolinin noustua valtaan? Eipä juuri mitenkään. Verrataan tätä siihen, miten ihmisten arkielämä muuttui bolshevikkien noustua valtaan? Aivan radikaalisti.
Aivan olennainen ero on myös siinä, että kommunismi on aina epädemokraattinen (koska se ei kunnioita esimerkiksi yksityisomistusta), mutta fasismi ei välttämättä. Fasismia helposti syytetään kansanvallan vallan vastaiseksi, vaikka fasismi ei vastusta kansanvaltaa sinällään, vaan se vastustaa ammattipolitikointia, ts. fasismiin kuuluu olennaisena osana meritokratia.
Kun puhutaan fasismista Suomessa, niin todennäköisesti viitataan historiallisesti IKL:lään. Mutta kuinka moni IKL:llää haukkuva on perehtynyt liikkeen perustuslakimalliin, jonka Paavo Susitaival laati? Minua kiinnostaisi kovasti tietää, että miten perustuslakimalli, jossa jokaisen lain hyväksyminen päätetään kansanäänestyksessä, on kansanvallan vastainen? Siis kansan suora lainsäädäntövalta olisi kansanvallan vastaista. Aika perverssiä logiikkaa.
Niin, ja kuinka moni tietää, että esimerkiksi työtuomioistuiment ja työmarkkinoiden kolmikanta ovat fasistien keksimiä ideoita? Tai edes sen, että yleisen eläkejärjestelmän perusta on Bismarckin Saksassa.
Että silleen.
No itse asiassa eurooppalaisella uudella ajalla syntynyt ja kehittynyt, erityiseen "edustuksellisuuden" kognitioon perustuva demokratia on, ehkä toistan painokkaammin: todellakin on ihan erilaisiin tajunnallisiin alkioihin perustuva yhteisöilmiö kuin mikään muu historian demokratia tai nuo tässä kyseenalaiset "fasismin" pehmoilmentymät.
PoistaUuden ajan edustuksellisella demokratialla on esimerkiksi tekemistä enemmän kirjallisuuden romaanimuodon syntymisen kuin minkään nykyisillä yhteiskuntaopillisilla yleiskäsitteillä määriteltävän "yhteiskuntamuodon" kanssa.
Natsi-Saksan ja N-liiton totalitarismit ramauttivat yhteiskunnat niin taantuneelle tasolle, että vallasta tuli raakaa väkivaltaa. (Orwellin kuvaama totalitarismi on nimenomaan itsetarkoituksellisen vallan järjestelmä.) Mutta myös vähemmän taantuneet ja joukkoutumisen kielteisten ilmiöiden eskalaatioaskelmilla vielä totaalisesti romahtamattomat systeemit ovat matkalla täysin päinvastaiseen suuntaan kuin missä "edustuksellisuuden" kognitio voi yhteisötasolla toteutua.
Klikkaa nimeäni.