Tämä tuli mieleeni lukiessani erkkomediasta kyselytutkimuksesta, jonka mukaan "tekoälyä käyttää alakoulun viimeisillä luokilla jo seitsemän lasta kymmenestä". Siinä toimitusjohtaja Katri Vataja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä Itlasta nosti esille sen, ettei Suomessa ole mietitty juurikaan sitä, "miten tekoäly saataisiin tukemaan turvallisesti lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia".
Erityisesti asiaa pitäisi miettiä kouluissa ja koulujen opetussuunnitelmissa. Onhan selvää, että nykyisessä järjestelmässä osa koululaisista turvautuu mitä todennäköisimmin erityisesti kotona tarkoitettujen tehtävien – siis läksyjen – tekemisessä oman ajattelunsa sijaan tekoälyn apuun, mikäli se on mahdollista. Ja jättää samalla aivojensa toiminnan kehittämisen narikkaan, mikä sitten aikanaan kostautuu osaamisen puutteena työelämässä ja muutenkin aikuisten maailmassa.
* * *
Yksi ratkaisumalli tähän ongelmaan saattaisi olla kotona tehtäväksi tarkoitettujen läksyjen antamisen korvaaminen pidentämällä koulupäivää kotitehtävien tekemiseen tarkoitetulla tunnilla, jolloin opetushenkilökunta voisi valvoa niiden tekemistä. Ongelmana tässä ratkaisussa lienee lähinnä hinta – onhan suomalaisessa yhteiskunnassa tapana maksaa henkilökunnalle lisäpalkkaa työajan ja -tehtävien lisääntyessä.
Toisaalta kova hinta suomalaiselle yhteiskunnalle olisi sekin, että nykyisistä varhaisnuorista ja lapsista kasvaisi työkyvyttömiä aikuisia yhä enemmän osaamista edellyttävään tulevaisuuden yhteiskuntaan. Siis sellaisia, jotka elelisivät koko elämänsä työnantajien palkan sijaan verovaroista kustannettavalla sosiaalituella – ja joista osa epäilemättä pyrkisi kohottamaan elintasoaan epärehellisin keinoin eli sortuisi rikollisuuteen.
* * *
En mitenkään väitä, että edelle kuvailemani ratkaisumalli olisi ainoa mahdollinen, vaan kehotan suomalaisia päättäjiä ottamaan tekoälyn aiheuttaman riskin lasten oppimiselle vakavasti ja etsimään sen torjumiseksi myös muita keinoja – vaikkapa muokkaamalla koulupäivien pituuden sijaan niiden sisältöjä. Vaarallisinta olisi se, ettei asialle tehtäisi mitään ja kouluistamme valmistuisi 2030-luvulla joukoittain työelämään kelvottomia nuoria aikuisia.
Samalla muistutan, että 2030-luku alkaa jo muutaman vuoden kuluttua, joten tässä asiassa ei ole aikaa vatulointiin. Kysyin asiaa myös ChatGTP:ltä ja se kirjasi hyvän periaatteen ellei suorastaan itsestäänselvyyden: "tarvitaan järjestelmä, jossa oppilaan on mahdollista käyttää tekoälyä oppimisen tukena, mutta jossa hän ei voi korvata sillä oman osaamisensa kehittymistä ja silti tulla arvioiduksi osaavaksi".
Siksi päätän tämän merkinnän toteamalla tekstini mahdollisesti lukeville poliittisille päättäjille kahdella sanalla: "saa suorittaa".
Tekstit
Demarit ja vihervasemmisto eivät ymmärrä tällaisesta vaarasta hölkäsen pöläystä ja sama koskee nykyistä opetusministeriä.
VastaaPoistaOpetushallitus pitäisi palaveria palaverin perään ja toteaisi, että emme havaitse ongelmaa.
Yksilön perustarpeet ovat rajalliset, eikä niitä ole vaikea määritellä. Itse asiassa uskon, ettei niiden määriyttelemisestä synny missään virkaportaassa mitään hiuksiaraastavaa epäselvyyttä.
VastaaPoistaAsuminen, ravinto, ruoka- ja jätehuolto, vaatetus, lääkitys -- loppu on sitten pelkkää jumalanpalvelusta.
Einstein totesi kerran pakomatkallaan, ettei hän juuri muuta tarvitsisi kuin rauhallisen paikan josa ajatella -- mutta varsin harvat meistä ovat einsteineja. Useimmat eivät nykyisissä hyvinvointiyhteiskunnissa kasva edes aikuisiksi -- taitaa keski-ikä olla edelleen pubertettista parinmuodostusvaihetta. Suhteellisuusteorioiden sijaan ajattelu tähtää ikuisten identiteettikriisien ratkaisemiseen. Ne valitettavasti ovat itse itseään jatkuvasti täydentäviä, joten se leipä ei maailmasta enää tule loppumaan.
Ei tekoäly ole ainoa kone, joka tekee ihmisen työt. Kyllä ne kaikki muutkin koneet omaavat saman vaikutuksen. Koneiden tekijöistä voi tulla pula. Niitä ongelmia ei sitten millään yliyleistävällä tai muuten totaalisesti harhaankohtavalla yleiskäsitteellä -- kuten käsitteellä "maahanmuutto", hahaha -- tulla ratkaisemaan. Poliitikot eivät ole palkkaansa ansainneet.
Nyrkkeily on ilmeisesti hyvä harrastus, kun "talous" mitä ilmeisemmin on eräänlainen suuri hiekkasäkki, johon aikalaisemme uskovat kaikkien "taloustoiminnan" iskujen sievästi tyssäävän. Ajattelun tervehdyttämisen voisi aloittaa vaikka pistämällä reikiä siihen säkkiin. Osoittautuu että hiekkaa siellä vain on sisällä.
Se on tietysti ihan helkutin arvokasta hiekkaa, ihan niinkuin timantitkin. Suunnaton arvo, vaikka reaalimaailmassa ei kai kukaan ole koskaan kuollut suoranaisesti timanttien puutteeseen.
Se on aika surkuhupaisa vuosiluku tuo, 2030. Silloin nimittäin iskee päälle uusi ja niin "uljas" uusi maailmanjärjestys minkä airut Stupp on joka solullaan. tuolloin kansamme alistetaan orjiksi joilla ei ole omaisuutta eikä ihmisoikeuksia, ne oikeudet on ainoastaan maamme uudella "uljaalla" kansalla, 3 maailman sellaisella.
VastaaPoistaEihän tekoäly ole muuta kuin uudenlainen kirja. Jos se antaa jotakin vastauksia, mitä
VastaaPoistasitten, se on vain sen mielipide.
Opettajille uusi tilanne tuo haasteita varmistaa että oppilas on ymmärtänyt mistä kulloinkin on oikeasti ollut kyse.
Nyt jo avoimesti keskustellaan älypuhelimien, internetin eli lyhyesti 'digin' vaikutuksesta koululaisten oppimistuloksiin. Digin vaikutus taitaa olla negatiivinen. Minä pahoin pelkään, että tekoälyn kritiikitön käyttö kiihdyttää laskua edelleen.
PoistaTekoälyä käyttäen voi luoda kuvia ja videoita, joita voi maallikon olla mahdotonta erottaa aidoista. Samoin tekoälyä käyttävät oppilaat voivat synnyttää itsestään vaikutelman aidoista osaajista, joista voi olla vaikea sanoa, että onko vastauksen takana aitoa ymmärrystä vai papukaijamaista toistoa.
Muistuu mieleen kikka miten tunnistaa poliitikon illanistujaisissa. Mikäli jostakusta voi sanoa; "Jos vaikka henkilöllä ajatus katkeaa, puhe ei milloinkaan.", on hän poliitikko. Alkaako tämä ihmistyyppi yleistyä muillakin elämän alueilla tekoälyn yleistyvän käytön myötä? On siinä opettajilla työsarkaa.
Harmillista. Harva ihminen, minä mukaan luettuna, hyödyntää koko potentiaaliaan.
VastaaPoistaMitäpä jos antaisimme sen läksyjenvalvomisvastuun olla vanhemmilla, kuten tähänkin saakka? Jos vanhemmat eivät välitä lastensa tulevaisuudesta, miksi koulun pitäisi? On älytöntä että ratkaisuksi joka ongelmaan nähdään, että valtio/kunta/viranomaiset tekevät jotain. Mitä jos lopultakin alettaisiin puhua yksilön vastuusta, mikä lapsen kohdalla tarkoittaa vanhempien vastuuta, koska lapsi ei vielä itse voi olla vastuussa itsestään?
VastaaPoistaAntaa tekoälytyhmyreiden tulla pudokkaiksi, kun työtä tuskin kaikille tulevaisuudessa(kaan) riittää.
Lisään vielä että tulee halvemmaksikin leipää ja sirkushuveja pudokkaille kuin tämä nykylinja, missä yritetään pitää väkisinkin kelkassa mukana ne, jotka eivät siihen aidosti kykene. Tasokokeista joka kouluasteelle siirtyessä olisi hyvä aloittaa, ja pakollinen toinen aste pois -ja samalla paljon, paljon suuremmat vaatimukset perustutkintoihin. Nykyäänhän näytöistä pääsee läpi kun ilmestyy paikalle, koska näyttö on OPPIMISTILANNE.
PoistaKaikesta huolimatta maahan päästetään väkeä, joilla ei ole koulutusta eikä amattitaitoa, eivätkä osaa kumpaakaan virallisista kielistä ja lisäksi täysin länsimaalle vieras kulttuuri ja tavat estävät sopeutumisen. Tekoäly tulee väistämättä ja niistää lähitulevaisuudessa markkinoilta reippaasti työpaikkoja; mihin siis tarvitsemme tätä hyvin kyseenalaista ulkomaanapua? Suomi pärjäisi vähemmälläkin väkimäärällä, työttömyys vähenisi, velkaa ei tarvitsisi ottaa entiseen malliin ja koko yhteiskunta rauhoittuisi. Win- win.
PoistaKun tunneilla jo kielletään puhelimien käyttö, niin kokeissa kyllä voidaan testata oppimisen taso. Omana kouluaikanani (ja siitä on kauan!) kokeissa oli edessä pelkkä tyhjä paperi ja kysymykset taululla, ei edes omille lapsilleni tutuksi tulleita rasti ruutuun- kokeita, jolloin saattoi pelkällä säkälläkin osua oikeaan. Keinoja on, jos niitä halutaan käyttää, mutta kovempien vaatimusten edessä voi joillekin tulla paha mieli ja se onkin pahinta mitä voi tapahtua... Ylenmääräinen suojelu ja paapominen tekee järkyttävän karhunpalveluksen lapsille, jos peruskoulusta armoviitosilla päästyään ei osaa edes lukea tai muodostaa järkevää lausetta. Jatko-opinnot tyssäävät siihen ja kuitenkin oppivelvollisus on 18:sta ikävuoteen saakka.
VastaaPoistaYle tänään
VastaaPoistaKaupunginvaltuutettu Otto Meri: ”Epäonnistuin” – sai varoituksen nimilistan julkaisusta somessa
Katso tästä
Artikkelista poimittua
Helsingin kaupunginvaltuutettu ja asianajaja Otto Meri (kok.) on saanut valtuustoryhmältään varoituksen opiskelijoiden nimilistan julkaisusta sosiaalisessa mediassa.
...
...
Meri julkaisi viime viikolla viestipalvelu X:ssä päivityksen, jossa oli kuvakaappaus Stadin ammattiopistoon valittujen opiskelijoiden nimistä.
Meri hämmästeli päivityksessään vieraskieliseltä kuulostavien nimien määrää. Meren päivityksen jälkeen Stadin ammattiopisto poisti nimilistan. Sen jälkeen Meri poisti julkaisunsa ja perusteli päätöstään sillä, että nimilista oli poistettu oppilaitoksen sivuilta.
------------------------------
Vähän aikaa sitten Turun kokoomus potki pois Elina Hiltusen, joka julkaisi totuuksia islamista.
Nyt kokoomuksessa saa varoituksen kun havaitsee selvän epäkohdan suomalaisten kannalta.
Mikä puolue kokoomus nykyisin on ja kenen asialla?
Mitä kehitysmaalainen, joka ei osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa, pääsee tekoälyn tai säälivitosten avulla peruskoulusta läpi - tekee Suomessa?
Nostaa verorahoilla kustannettua sosiaaliturvaa tai ryöstelee tai osallistuu huumekauppaan tai mellakoi ja tuhoaa paikkoja kuten Keski-Euroopassa. Osuinko oikeaan?
Miten voi Stadin ammattiopiston opiskelijoista 95% olla maahanmuuttotaustaisia? Positiivinen syrjintä? Ja miksi nimet olisi pitänyt salata? Näin voi toimia vain itseään avoimeksi ja läpikäkyväksi mainostava yhteiskunta, joka kaiken lisäksi velä kehuskelee sananvapaudellaan! Ja hörönlörö!
PoistaJos ei oo eläj'äksi, täytyy kuolla pois.
VastaaPoistaTässähän on jo joka toisella nuorella joku adhd tai mitä näitä diagnooseja on ja mielenterveydellistä "työkyvyttömyyttä". Pikipäillä geneettinen imbesilliys. Ei tollasta määrää voi elättää...siis mikä ihmeen velvollisuus viellä normaaleilla ihmisillä on elättää jotain helvetin parasiitteja.
Kuolkoot sit nälkään jos ei työt onnistu tai maistu. Kyllä sitä työkykyä alkaa löytymään. Jos ei, niin kalmo korjatkoon
Debatoija
Tollaisten vammaisten suodattaminen pois on myös evolutiivisesti välttämätöntä. Siis darwinin lakien mukaisesti. Eli että vahvat ja kyvykkäät lisääntykööt ja pölvästit olkoot lisääntymättä.
PoistaNykyäänhän asia on sosiaaliturvan ja hyysäyksen takia päinvasstoin, eli tässä on edessä evolutiivinen umpikuja ja ihmisten imbesilliytyminen ja kyvyttömyys kaikin puolin
Mikähän niiden läksyjen teettämisen funktio yleensäkään on, jos kerran olisi aivan sama teettää niitä pidennetyn koulupäivän päätteeksi kuin kotona?
VastaaPoistaPelkkä silkka vapaa-ajan menetys kenties?
Eiköhän kokonaisuuden kannalta olisi parempi luopua läksyistä ja niiden sijaan pitää aina jokaisen oppitunnin alussa pieni koe edellisellä tunnilla opetetuista asioista.
Nämä pikkukokeet vaikuttaisivat sitten osaltaan todistuksen arvosanojen muodostumiseen.
Läksyjen tarkoitus oli ainakin ennen kerrata opittua, mutta myös oppia ottamaan omaa vastuuta niin oppimisesta kuin yleensäkin elämästään. Ennen katsottiin, että koulunkäynti on lapsen työ ja velvollisuus. Kaikki eivät tietenkään silloinkaan hiffanneet hommaa.
PoistaMinä kun olin nkansakoulussa aikoinaan, siellä ei vinoiltu ei sitten yhtään, jos pikkuisenkin oli jotain häröilyä, opettajalla oli sitä varten pöydällään pajusta repäisty paksu oksa josta tuli aina kova isku sormille, voi kyllä sanoa että se kyllä söi tulevat häröilyt nopeasti ja luokassa oli kiltisi keskittyviä oppilaita jotka jopa oppivat elämässä hyödyllisiä taitoja ja tietoa. Kun oma lapsi kertoi minulle ensikertaa mitä koulussa oli opeteltu, niin samalla viikolla otin lapsen pois koulusta ja vaimon kanssa annettiin kotiopetusta. Nyt tyttö onkin vuoden päästä lääkäri.
VastaaPoistaNoh, kuinka monta teknillistä innovaatiota on afrikkalaisilta tullut, minkälaisia sivilisaatoita on syntynyt, mitä sosiaaliturvaa on afrikkalaisuus antanut?
VastaaPoistaKuinka monta Wagneria tai Sibeliusta on afrikkalaisuus synnyttänyt???
Siis todellakin.