Monet alkoholia käyttävät ihmiset ovat siinä käsityksessä, että pieni tissuttelu on haitatonta – ja monet jopa arvelevat sen olevan hyödyllistä. Näitä näkökohtia ovat tukeneet myös jotkut pienehköihin aineistoihin perustuvat tutkimukset. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa dementiariski näytti vähäisiä alkoholimääriä nauttineilla olevan pienempi kuin täysraittiilla.
Nyt kuitenkin Anya Topiwala ja hänen kollegansa ovat analysoineet peräti yli puolen miljoonan 56–72-vuotiaan henkilön seurantatutkimusten tuloksia. Ja he havaitsivat, että kaikki alkoholinkäytön muodot vähäisestä runsaaseen liittyivät lisääntyneeseen dementiariskiin.
Tutkijat päätyivät tähän tulokseen analysoituaan kahden biopankin, Million Veteran Program -ohjelman ja UK Biobankin pitkittäisiä havainnointiaineistoja ja geneettisiä tietoja laajan dementiafenotyyppien kirjon osalta. Heidän tekemänsä geneettiset analyysit osoittivat, että kaikenlainen alkoholinkäyttö lisäsi dementiariskiä kaikissa etnisissä ryhmissä.
Toisin sanoen tutkimus osoitti kiistatta, että kaikenlaisen alkoholinkäytön välttäminen vähentää ihmisten riskiä sairastua dementiaan. Näin siitä huolimatta, että alkoholilla on merkittävä rooli monenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
* * *
Tosiasia kuitenkin on, että alkoholin käyttö on nykyisin – osin myös Suomessa – korvautumassa muiden päihteiden käytöllä – tai sekakäytöllä. Näistä esimerkiksi kannabistuotteista kuulee silloin tällöin, että ne olisivat alkoholia vähemmän haitallisia. Varsinainen tutkimusnäyttö on kuitenkin alkoholiin verrattuna melko vähäistä.
Siksi oli mielenkiintoista huomata, että niiden käyttöön liittyvistä tutkimuksista on äskettäin julkaistu yhteenvetoartikkeli. Sen mukaan säännöllinen ja runsas tetrahydrokannabinolin (THC) käyttö näyttäisi aiheuttavan riippuvuutta.
Lisäksi suurten THC-annosten akuutti käyttö voi aiheuttaa lyhytkestoisia psyykkisiä, ruoansulatuskanavan ja sydän- ja verisuoniston ongelmia sekä päihtyneenä ajettaessa liikenneonnettomuuksia. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö on yhdistetty lisäksi useisiin muihin haitallisiin seurauksiin
Sellaisia ovat erityisen huolestuttavia nuorilla ja nuorilla aikuisilla, joilla kannabiksen käytön on havaittu tutkimuksissa johtavan heikentyneeseen oppimiseen, alentuneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn ja siten myös heikompaan koulumenestykseen ja riippuvuuteen. Pahimmillaan on havaittu jopa psykooseja, skitsofreniaa, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä ja itsetuhoista käyttäytymisstä.
Eikä tässä kaikki, sillä kannabis on tutkimuksissa yhdistetty myös hengityselimistön sekä sydän- ja verisuoniston ongelmiin. Odottavilla äideillä on puolestaan havaittu synnytyksen ennenaikaisuutta ja sikiön kasvun hidastumista silloin, kun kannabista on käytetty toistuvasti.
Kaiken tämän osalta käydään kuitenkin edelleen tieteellistä keskustelua, jonka selkeyttämiseksi tarvittaisiin alussa referoimani alkoholitutkimuksen tapaisten laajojen seuranta-aineistojen analysointia, jotta näyttö voitaisiin todeta kiistattomaksi. Toisin sanoen perusteelliselle tutkimukselle on edelleen tarvetta, jotta päihdepolitiikkaa voitaisiin jatkossa tehdä mahdollisimman luotettavan tiedon pohjalta – myös Suomessa.
Päivän aiempi merkintä:
Demokratia toimii Britanniassa, vaikka etujaan menetettävät järjestöt kitisevät
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voisiko jengirikollisuuden lopettaa vapauttamalla huumeet?
Sanna Marinin tanssi
Viina on viisasten suoja
Veikkaan, että käyttämällä kannabista ja alkoholia jotenkin kohtuullisesti saa elämänsä aikana nussittua selkeästi enemmän kuin ne jotka eivät näin tee. Sitten vanhana juuri ennen kuolemaansa ei-käyttäjät arvioivat elämänsä surkeammaksi kuin käyttäjät. Vähän samoin kuin lihan ja voin käyttäjien kanssa.
VastaaPoistaKirjoitetaan asia niin kuin se on järkevät aikanaan nimennyt, eli, marihuana jonka tiedetään olevan aine joka on tappanut miljoonia ihmisiä, sekä ei käyttäjiä että käyttäjiään. Myöhemmin huumehörhöt nimesi tuon kovan huumeen nimellä, kannabis joka heti kerrottiin olevan ihmelääke joka asiaan, ja miten paha on maailman kun tuota ei saa vapaasti joka puolelta.
VastaaPoistaKaikilla päihteillä on haittapuolensa. Ne voivat olla hyvinkin erilaisia, toisissa niitä on vähemmän ja toisissa niitä on enemmän. Ainoa mikä on varmaa, on se, etteivät ihmiset pysty elämään niitä ilman - laillisesti tai laittomasti. Kieltolaki ja nykyinen länsimaissa käytävä huumesota tämän vähintään todistavat.
VastaaPoistaItse olem jokaisen oman itseharkinnan ja laillistamisen kannalla, olkoon ihmisen oma asia mitä keholleen haluaa tehdä - ja myöskin mikäli ne olisivat laillisia niin oletan, että niiden hinnat pyrittäisiin pitämään sellaisina, ettei niitä saadakseen tarvitsisi kenenkään tehdä rikoksia. Nistien rikollinen alakulttuuri näivettyisi pois.
Julkinen terveydenhoito sitten voisi jättää kokonaan vanhukset heitteille, että saataisiin nistit taas käyttökuntoon.
PoistaNistejä on lopultakin melko pieni osuus kaikista huumeidenkäyttäjistä, mutta joo, esim korvaushoidossa olevien olen ihan vierestä nähnyt elävän kohtuu normaalia elämää perheineen ja työpaikkoineen. Sitten on aina niitä ongelmakäyttäjiä, joilla on itsetuhonappi pohjassa, sille ei paljoa mahda mitään - mutta mikäli huumausaineet olisivat apteekkitavaraa, jota saa reseptillä, huokeasti ja vaikka Kelan rahalla, niin nämäkin jättäisivät suurimman osan rötöksistä tekemättä. Sosiopaatti nyt tulee aina olemaan sosiopaatti noin muuten.
PoistaJuuri luin tai näin netissä. Eräs huumeidenkäyttäjä kertoi:"Kova narkomaani myy oikeasti vaikka lapsensa kunhan vain saa huumetta."
PoistaOn kyllä täysin seniiliä selitellä että vapaa saatavuus poistaa nistit katukuvista, se kun ei muuta nistin toimintaa yhtään mitenkään saako huumetta laillisesti vai ei.
PoistaEipä ole tuollaisilla säännöillä tutkiminen juuri minkään väärtiä, korkeintaan viitteellisiä "tuloksia" tuollaisista voi saada.
VastaaPoistaVaikutusten tarkastelu ei muutu sen sitovammaksi, vaikka kuinka isoja joukkoja otettaisiin kuvaan, kun koko teoria vaikutustavoista puuttuu. Empriisen metodin illuusio tietysti vahvistuu, kun otetaan yhteen käteen yhdenlaiseksi määriteltyä käyttäytymistä ja toiseen käteen tietynlaisiksi odotettuja seurauksia -- mutta koska teoria puuttuu -- oletus vaikutusmekanismista -- tulosten sijaan saadaan vahvistusta vain puolesta ja vastaan ennakkoluuloja.
Luonnontieteissä jonkin syysuhteen olemassaolo kyseenalaistuu jos joku löytää yhdenkään anomalian, joka poikkeaa laista. Silloin tarvitaan uusi teoria joka sisällyttää myös poikkeaman piiriinsä. Tietun käyttäytymisen terveydellisiä vaikutuksia tutkittaessa luotetaan jollakin kriteerillä mitattuun esiintyvyyteen, mutta kosk vaikutusteoria puuttuu, syy-seurausuhteiteiden olettaminen jää tulkintatarpeiden manifestaatioksi.
Ihmiselimistö on kehittynyt miljoonavuotisen mittakaavan raameissa, ja se mitä elimistömme ravinnokseen ja toimiakseen tarvitsee riippuu tietysti siitä mitä olemme oppineet syömään, juomaan tai muuten hyväksemme käyttämään. Siinä kuvassa oletus, että ravintoon on kuulunut myös tietty määrä käymistuotteita on varteenotettavampi kuin normimoralistiseen absolutismiin perustuva todistustarve alkoholin sataprosenttisesti vahingollisista vaikutuksista.
Mutta emme elä ikuisesti, vaikka juuri ikuista elämää niin vimmatusti yritämmekin tavoitella. Itse ajattelen, varsinkin näin ikääntymisen mukana tulleen seestymisen myötä, että on parempi saada lisää elämää vuosiin kuin lisää vuosia elämään. Mutta siinäkin on ehdottomasti etsittävä kohtuullisuutta, kuten epikurolaisiin oppeihin ja asenteisiin kuuluu.