Eduskunnan kansliatoimikunta päätti yksimielisesti esittää valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin erottamista. Päätös oli odotettu ja oikea sen perusteella, mitä tiedämme hänen yliviikaroinnistaan korkeassa virassa.
Tältä osin tapaus on siis jonkinlainen epäuutinen. Sen sijaan mielenkiintoista on Yli-Viikarin haluttomuus tunnustaa tekosiaan ja sen sijaan teeskennellä väärinkohdeltua pyhimystä. Tästä kertovat omaa karua kieltään seuraavat Yli-Viikarin kommentit.
"Katson, että kansliatoimikunta ei ole tuonut esille selkeitä juridisia perusteita lausunnossaan, jossa se esittää pääjohtajan irtisanomista".
"Totean, kuten vastineessani kansliatoimikunnalle, että tarkastusviraston taloudenhoidossa ei ole tapahtunut sellaisia puutteita, jotka vaatisivat kenenkään tarkastusviraston virkamiehen osalta virkamiesoikeudellisia toimia".
"Minun kantani on se, että juridisia perusteita sälyttää sitä vastuuta yksinomaan tai pelkästään pääjohtajalle ei ole. Asiathan pitää katsoa niin, että pääjohtaja vastaa strategisesta johtamisesta, kokonaisuudesta."
Yli-Viikarin erottamisesta täydellisen luottamuspulan takia päättää eduskunnan täysistunto tänään keskiviikkona. Tätä luottamuspulaa tuskin ainakaan vähentää pian entiseksi muuttuvan pääjohtajan edelle kopioimistani kommenteista heijastuva arrogantismi ja haluttomuus tai kyvyttömyys ottaa minkäänlaista vastuuta tolkuttomasta ahneudesta.
Päinvastoin. Ne suorastaan alleviivaavat niitä syitä, miksi pääjohtaja on menettänyt luottamuksensa.
Niinpä tämän päivän jälkeen avoimeksi jää oikeastaan vain kaksi asiaa. Niistä ensimmäinen on se, onko Yli-Viikarilla luottamusta hoitaa pakastevirkaansa, vai onko hän menettänyt myös siihen tarvittavan luottamuksensa. Ellei, kaipaisin kyllä julkisuuteen hyviä perusteluita hänen tulevalta esimieheltään, sillä tietoon tulleiden seikkojen perusteella en itse palkkaisi häntä edes kotini siivoojaksi.
Toiseksi. Avoimeksi jäänevät ikuisiksi ajoiksi ne syyt, miksi nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti on vuosien kuluessa ajanut Yli-Viikaria yhä korkeampiin tehtäviin. Saiko mies jotain hyvää tämän vastineeksi? Vai onko tapahtunut ainoastaan osoitus oikeuskanslerin kauniisti sanoen rajallisista kyvyistä arvioida ihmisten valmiuksia korkeiden virkojen hoitamiseen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Marinin aamiaiset paljastivat
Ahneus ja kateus
Tilaisuus teki varkaita myös juristeista
Tekstit
"Saiko mies jotain hyvää tämän vastineeksi? Vai onko tapahtunut ainoastaan osoitus oikeuskanslerin kauniisti sanoen rajallisista kyvyistä arvioida ihmisten valmiuksia korkeiden virkojen hoitamiseen."
VastaaPoistaMolempi pahempi - Oli kysymys mistä hyvänsä, Pöystille pitäisi antaa kenkää hänellekin. Hän on selkeästi väärä henkilö hoitamaan virkaansa.
"..sillä tietoon tulleiden seikkojen perusteella en itse palkkaisi häntä edes kotini siivoojaksi"
VastaaPoistaAsian sivusta; En ymmärrä viittausta siivoojan näennäiseen alhaisuuteen, koska ilman siivoojaa sinäkin arvon professori hukkuisit paskaan. Joten, koetahan tervehtiä iloisesti ja kunnioituksella jälkiesi siivoojaa ja ole kiitollinen. Siivooja on sentään moraalinen olento mihin tahansa poliittiseen broileriin verrattuna.
Kodin siivoojaan pitää voida luottaa.
PoistaSiivoojan työ on kunniallinen työ, jota olen itsekin tehnyt 1970-luvulla kesätyönä. Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ollut halventaa siivoojia.
PoistaEhkä hieman kaukaa haettu vertaus, mutta Sanna Marin myös vieritti syyn aamiaisgatestaan alemmille virkamiehille, eikä siitä noussut hälyä.
VastaaPoistaKuinkakohan moni virkamies nyt käryää lentopisteiden vohkimisesta omiin matkustamisiinsa kun nyt takautuvasti tarkistetaan pisteet kahden vuoden ajalta.
Tavallinen pulliainen tuomittaisiin varkaudesta ja työpaikka menisi ilman äänestyksiä.
VastaaPoistaGeorge Orwell voisi nyt tässä sanoa: "I told you."
VastaaPoistaYksittäistapaus kannattaa sijoittaa yleisempiin raameihin. On liian myöhäistä lähteä liikkeelle antiikin kreikkalaisista. Ihmisyyden perustat valettiin jo paljon aikaisemmin.
Kaikki ihmisyys on oikeastaan lajihistoriallista matkaa alkulaumoja sataprosenttisesti sosiaalisesti sitoneesta "vallasta", josta jalostui lopulta kokemus yksilöllisestä "tahdosta". Alkuperäinen "kollektiivinen tahtotoiminto" on meissä kaikissa edelleen jäljellä, ja se voidaan jopa elvyttää toimivaksi erityistä regressoivaa metodia, hypnoosia, käyttäen, jolloin "tahto" yllättäen saadaankin yhä siirtymään henkilöltä toiselle.
Ja kaikkialla, missä nykyisinkin tiivistyy yhteisöllistä "valtaa", tuon vallan laatu on valitettavasti nimenomaan sellaista, joka ikään kuin saa oikeutuksensa -- legitimaationsa -- siitä, että siinä ilmenee jotain yhtä yksilöä suurempaa. Yhteisöllinen "valta" on edelleenkin olemuksellisesti jotain, joka ei koskaan jäännöksettä palaudu yhteen yksilöön.
Siksi näinä yhteiskunnallisen kriisiytymisen, epäselvien valtasuhteiden ja hämäriin käsitteistyksiin hukkuvien vastuuntuntojen aikana on tyypillistä, että yhtäältä yksilöiden keskinäinen valtataistelu kiristyy, toisaalta tästä taistelusta häviää kaikki yhteisöä tasiasiallisesti hyödyttävä "järki" -- ja jäljelle jää lopulta vain hienoihin puheisiin verhottu raaka valta.
Orwellin kirjan sanoma oli juuri tämä. Kysymys ei koskaan ole mistään "opista", ei "hyvän ja pahan" taistelusta, vaan vain raa'asta vallasta. Sillä ei ole varsinaista sisältöä. Ei siitä huolimatta, että käsitteillä ajatteleva ihminen yrittää vaikka väen väkisin kehittää kaikille tekemisilleen mitä hienoimmat kästteelliset sisällöt. Ja vastuun väisteleminen kuuluu kuvaan.
Tämä nyt uutisissa oleva tapaus voidaan nähdä tavallaan jopa karikatyyrinä siitä mitä Orwell tarkoitti. On nähty uutiskuvissa jopa ihmisyyden oppikirjoja valtataistelijan kädessä.
Olen kirjoittanut palkjon siitä, miten oma aikamme -- kulttuurisen narsismin aika, jolloin uhrirooleihin samaistuminen voimaannuttaa ihmisiä eniten -- on kulkemassa kohti totalitarismia, joka, kuten kaikki totalitarismit aina, toteutuu jälleen mitä hienoimpien oppien ja periaatteiden nimissä. Nyt yhteiskunnat totalitarisoituvat "ihmisarvo- ja -oikeusideologioiden" nimissä.
Rötösherrat kiikkii.....
VastaaPoistaKyllä se Vennamokin sen tiesi. Taitaa vaan olla rötöstely pahentunut niiltä ajoilta.
Saako pöysti jotain hyvää yli-viikarin hyysäämisestä kysyy proffa. Aivan varmasti saa, hyvyydestä en menne takuuseen. JOs vaikka poikittaista mailaa?
VastaaPoistaValtarin historiallisista kirjoista löytyy tälläsiä naisnousukkaita, jotka käyttivät kaikkia konsteja hyväkseen.
VastaaPoistaSe oli kai se Ranskalainen Kieli(tm), joka ratkaisi pelin Tytin hyväksi. ;)
PoistaTietääkö kukaan, että jos lentää virasta pihalle, niin kerryttääkö se lentopisteitä? Ihan vaan kaverin puolesta kyselen.
VastaaPoistaKai sen kultaisen kädenpuristuksen voi lentopisteiksikin tulkita.
VastaaPoistaKyllä Pöystin rooli Yliviikarin nostajana tulisi tutkia pohjia myöten. Oliko niin, että Yliviikari nostettiin korkeaan virkaansa ilman julkisia hakuja, eli pelkästään Pöystin junailulla? Ja että olennainen meriitti oli ranskan kieli ? Siis Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajalle. Mihin hän sitä tarvitsee ? Eikö nykymaailmassa esim englannin taito olisi ollut arvokkaampi.
VastaaPoistaSen sijaan talouteen liittyvä koulutus Yliviikarilla on hyvin ohutta, ja pääosa opinnoista oli käsittänyt erilaisia taideaineita.
Pöystihän on henkilö, joka valvoo presidentin, hallituksen ja ministeriöiden toiminnan lainmukaisuutta. Olisiko syytä tutkia hänen omien toimiensa laimukaisuutta. Näyttää nimittäin sivusta katsoen todellä härskiltä ja moraalittomalta kähminnältä ja oman suosikin auttamiselta jonon ohi.
Hyviä kysymyksiä, jotka ansaitsisivat tulla vastatuiksi!
PoistaKalergi-suunnitelma
Minua kiinostaisi tietää milloin syyte tulee, normaali ihminen saisi hikiotsalla odotella tuomiotaan kuinka paljon tulee ja korvaukset korkoineenkin tulisi maksettavaksi.. Eikä tollaisessa mitään erottamista tarvitsisi miettiä eikä firmaan olisi mitään asiaa mihinkään hommaan... Onko laki eri taas kerran?
VastaaPoista