Tästä laajamittaisesta metsien hyödyntämisestä huolimatta Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä ympäristön tilaa vertailevissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Environmental Performance Indexin mukaan olemme aivan maailman kärjessä.
Edellä esittämistäni metsien käytön hyödyistä ja luontomme erinomaisesta tilasta huolimatta - tai ehkä juuri siksi - Suomessa on viime vuosina käyty kovaa metsäkeskustelua. Siihen on liittynyt monenlaisia argumentteja sekä ilmastonmuutokseen että luonnon monimuotoisuuteen perustuen.
Lähtökohtaisesti vastakkain on kaksi puolta, joista yksi (esimerkki) haluaisi suurimpina toimenpiteinä paljon lisää suojelualueita sekä avohakkuista luopumista talousmetsien hoitamisessa eli niin sanottua jatkuvapeitteistä metsänhoitoa. Heidän mukaansa metsähakkuiden vuotuisia kuutiomääriä tulisi pienentää ja sen sijaan kohottaa niistä saatavaa arvonlisää, jotta taloudellinen tuotto säilyisi entisellään.
Toinen osapuoli (esimerkki) taas kannattaa talousmetsissä tasaikäistä metsänhoitoa, jossa puut kasvatetaan samanikäisinä taimesta korjuuikään, minkä jälkeen metsät uudistetaan avo- eli uudistushakkuun kautta. Monimuotoisuuden suojelussa tämä osapuoli korostaa täysrauhoituksen sijaan talousmetsissä tehtäviä monenlaisia toimia kuten säästöpuiden jättämistä hakkuiden yhteydessä.
Tälläkään osapuolella ei liene mitään metsien arvonlisän nostamista vastaan, mutta sen tavoitteena lienee pikemminkin metsistä saatavien tuottojen kasvattaminen kuin metsämaan vajaakäytön lisääminen. Toisin kuin kiistan ensin mainitsemallani osapuolella, tehdään tällä puolella myös tutkimusta ja investointeja arvonlisän kasvattamiseksi.
Metsän talouskäyttöä kannattavien näkemyksen mukaan hakkuiden pienentämisellä olisi laajat negatiiviset vaikutukset, koska hakkuut lisääntyisivät muualla maailmassa - ja etenkin Suomea vähemmän vastuullista metsäpolitiikkaa harjoittavissa valtioissa. Lisäksi he korostavat sitä, että jo nyt tehtävien monimuotoisuustoimien vaikutukset nähdään vasta viiveellä ja huomauttavat, että metsien hyötykäyttö vähentää fossiilisien energian käyttöä.
Molempien osapuolien takana on tutkijoita. Karkeasti ottaen leirit jakaantuvat tieteenaloittain siten, että edellä ensin mainitsemaani osapuolta tukevat ekologit ja jälkimmäistä taas metsäntutkijat, mutta molempien tieteenalojen edustajia on mukana myös vastakkaisissa leireissä. En ryhdy tässä ratkomaan tätä kiistaa, vaan panen tyytyväisenä merkille sen, että keskustelu metsien käytöstä on joka tapauksessa suhteellisen sivistynyttä.
Ehkäpä juuri siksi Suomi päätti kaataa Euroopan Unionin suunnitteleman ennallistamisasetuksen. Syynä siihen ei sinänsä ollut ympäristön- ja luonnonsuojelun vastaisuus, vaan asetuksen sisältämät maallemme kohtuuttomattomat kustannukset sekä sen sisältämä logiikka, joka olisi käytännössä johtanut ympäristönsä hoidon hyvin hoitaneiden maiden - kuten Suomen - rankaisemiseen hyvin tehdystä työstä.
Toivoa sopii, että Suomi huolehtii jatkossakin siitä, että EU:ssa tehdään kaikkien osapuolten kannalta kohtuullisia ja tosiasioihin perustuvia päätöksiä. Tähän lienee jatkossa erinomaiset mahdollisuudet, mikäli tulevaan komissioon valitaan asiallisia henkilöitä, joilla ei ole samankaltaisia kytköksiä erilaisiin äärimmäisiin aktivisti- tai edunvalvontajärjestöihin kuin edellisen komission Frans Timmermansilla oli Greenpeaceen.
* * *
Kun kerran ympäristöstä kirjoitin, niin en malta olla lopuksi kommentoimatta Helsingin sanomien uutista siitä, kuinka Botswanassa on reagoitu Saksan ympäristöministeriön ehdotukseen rajoittaa metsästysmuistojen tuomista maahan. Afrikkalaiset nimittäin ehdottivat, että he lahjoittaisivat 20 000 norsua saksalaisille, koska näille ei ole tilaa kotimaassaan.
Tapaus maalaa kiusallisen kuvan eurooppalaisista ympäristönsuojelijoista. Heistä kun on ilmeisesti vastenmielistä, että joku menee ampumaan eläimen ainoastaan siksi, että saisi siitä muiston seinälleen.
Ja nyt he siis vaativat siitä syystä kehitysmaalaisia pidättäytymään hyödyntämästä yli äyräidensä kasvanutta luonnonvaraansa. Tämä jos joku on älyllistä epärehellisyyttä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekninen muutos halpuutti Suomen hiilimaksuja 80 prosentilla
Kaj Mykkänen, Li Andersson ja vihervasemmistolainen logiikka
Suomalaisten metsien tehokasta hyödyntämistä on syytä jatkaa
Tekninen muutos halpuutti Suomen hiilimaksuja 80 prosentilla
Kaj Mykkänen, Li Andersson ja vihervasemmistolainen logiikka
Suomalaisten metsien tehokasta hyödyntämistä on syytä jatkaa
Empä tiedä. Jos niille norsuille ei ole todellakaan tilaa Afrikassa, se ei kyllä johdu mistään muusta kuin siitä että ihmisten määrä on siellä räjähtänyt ja ihmiset ja heidän toimintonsa vievät tilan muulta luonnolta. Ehdotan ihmisten määrän vähentämistä, minkään lajin populaation ei sovi kasvaa ylettömästi. Ennen tämä vähentyminen ihmistenkin osalta sujui luonnonmukaisesti eli jos populaatio kasvoi yli ympäristön kantokyvyn eli populaatiolle ei ollut ruokaa, populaatio pieneni kun sen yksilöt kuilivat nälkään. Nyt länsimaat estävät tämän luonnollisen mekanismin toiminnan rahtaamalla alueelle ruokaa ja lääkkeitä muka humanitaarisena eli ihmisystävällisenä tekona. En näe siinä mitään ihmisystävällistä että kun populaatio itse ei kynene rajoittamaan kantaansa, sille annetaan ruokaa siten että se juuri ja juuri pysyy hengissä ja pystyy jatkamaan kasvamistaan. Tekona tuo on kyllä aivan älytön ja johtaa vain pahempaan katastrofiin kuin se mitä sillä muka estetään.
VastaaPoistayksi norsu, apina tal leijona jne on arvoltaan helvatin paljon suurempi mitä yks NEEKERI, joiden ns. ihmisarvo on negatiivinen. Ne vois hyvin eliminoida koko maailmasta ja maailma olisi parempi paikka.
PoistaHelvetillinen vääryys kun neekerit valloittaa elintilan luonnolta ja samalla tuhoaa luonnon. Suvakit rahoittaa ja sit kun neekerit, kuten ählämitkin, ovat tuhonneet elintilansa ne tunkee vaiks Eurooppaan ja suvakkkien mukaan on suomalaisten tai vailkoisten syy, että neekerit meni lisimään miljardeihin ja tuhos luontonsa ja vaikka vesivarantonsta.
Eli koko maailma tuhoutuu 20 vuodes tähän hulluuteen jos sitä ei pysäytetä ja käännetä kehitystä päinvastaiseksi.
Enkä edes usko sihen, että hiilidioksidi olisi syypää maailman lämpenemiseen, vaan se on se että pikipäät ja suvakit tuhoavat metsiä ja muuta luontoa
syytön äärrioikeistolainen on tähän kehitykseen
En tarkoittanut mitään aktiivista eliminointia, kuten joku tuntuu arvelevan, vaan lisääntymiskyvyn kautta tapahtuvaa väestön vähennystä. Vapaaehtoistahan se ei toki voisi olla, koska eiväthän he siihen vapaaehtoisesti suostuisi, mutta ei se vapaaehtoista ollut Kiinassakaan.
PoistaMuuten samaa mieltä kuin Ano 0817, mutta norsujen kohdalla tilanne on hankala, sillä niillähän ei ole luonnollista vihollista eli ainoa laji, joka kykenee norsuja merkittävissä määrin saalistamaan on ihminen. Se tarkoittaa sitä, että jos norsukanta kasvaa hyvin suureksi, se on poissa kaikilta muilta lajeilta, koska norsulauman toimii kuin sanonnan siat vatukossa.
PoistaToki näin mitä Trilisser sanoo, mutta tuo törmäys ihmisen ja norsujen välillä on tapahtunut siten että ihminen on levittäytynyt alueelle jossa on "aina" ollut norsuja, ja nyt tappaa niitä koska norsut tulevat viljelyksille herkuttelemaan. Norsut viihtyvät vain tietynlaisilla alueilla, ja jos ihminen tunkee niille, tulee tietysti yhteentörmäys. Noilla norsujen alueilla ei ihmisiä juurikaan ollut ennenkuin tämä sikiäminen alkoi. Itse asiassa Afrikka oli vielä 1800-luvulla varsin harvaanasuttua aluetta ihmisten suhteen, suuri manner ja ihmisiä paljon vain tietyillä varsin rajallisilla alueilla, muualla hyvin vähän. Eihän koko nykyisen Etelä-Afrikan valtion alueella asunut kuin hyvin hyvin vähän ihmisiä buurien tullessa sinne. Buurit tulivat käytännössä autiolle maalle tuhansia kilometrejä suuntaansa. Vasta kun heidän talouselämänsä alkoi kukoistaa, alkoi se vetää porukkaa pohjoisesta hakemaan osaansa. Eivät natiivit afrikkalaiset asuneet tuolla Afrikan arktiksella vaan lähempänä päiväntasaajaa. Se kelpasi vasta kun valkoinen mies teki siitä houkuttelevan. Miten minulle tulee mieleen nämä omat maamme?
PoistaKyseinen Botswana on harvoja valtioita jotka ei ole ylikansoitettu
PoistaSe on vähän suhteellinen käsite se ylikansoitus. Jos ei ole yhtä tiheä asutus kuin Keski-Euroopassa, niin ei se tarkoita ettei porukkaa olisi liikaa. Siellä on asutettu muun tilan puutteessa alueita joissa tämä törmäys tapahtuu, joten porukkaa on liikaa.
PoistaMuistakaa äänestää EU-vaaleissa 9.6.2024.
VastaaPoistaÄänestä oikein!
Kuinkahan kauan menee, että joku tulee kertomaan, että aarnio metsä on läpitunkematonta ryteikköä ☺︎
VastaaPoistaVoin kertoa että useasti se on sellasta ryteikköä
PoistaMuutama kymmenen vuotta koskemattomuutta riittää tekemään metsästä läpikulkemattoman ryteikön, joka kylläkin on monimuotoinen mutta täysin arvoton, myös virkistyskäyttöön. Siellä ei yksinkertaisesti voi kulkea ilman raivaussahaa tai viidakkoveistä. Sinne ei yksikään kaupungissa ikänsä elänyt vihreä "luonnonsuojelija" menisi kuin ehkä päiväunissaan.
PoistaPorvoon edustalla on hyvänä esimerkkinä Sahasaaret, jotka ovat olleet 50-luvulta lähtien luonnontilassa, ja ovat kasvaneet sekalaista puustoa ja pensastoa ollen nyt läpipääsemätöntä viidakkoa. Siellä tulee ikävä hyvin hoidettua talousmetsää eli "puupeltoa", joka on vihreille kirosana.
Siksihän esi-isämme kulkivat kesäisin veneillä, vain lyhimpiä mahdollisia kannaksia maitse ylittäen, ja talvella järven jäitä pitkin, koska paikallisillekin olivat nuo "aarniometsät" tuskaisia paikkoja edetä.
Poista"Muutama kymmenen vuotta koskemattomuutta riittää tekemään metsästä läpikulkemattoman ryteikön,"
PoistaTulihan se sieltä niin siinä menee vähän enemmän, että metsästä tulee Metsä kannataa käydä joskus, äläkä please vastaa mitään tyhmää kyllä täältäkin löytyy 'metsää' ja sitten myös Metsää.
Yritäpä laittaa pisteet ja pilkut paikoilleen, jotta viestistäsi saisi selvän.
PoistaJos esi-isät olisivat hoitaneet metsiä ei veneitä olisi tarvittu?
Poista"Heistä kun on ilmeisesti vastenmielistä, että joku menee ampumaan eläimen ainoastaan siksi, että saisi siitä muiston seinälleen."
VastaaPoistaKenestäpä tämä ei olisi, asennevammaisten vajokkien touhuahan tuollainen on. Mitä tapetaan se syödään(kokonaan ei pelkkää persettä).
Noissa norsujahdeissa liha jää paikallisten asukkaiden käyttöön, vain ne muistomerkit viedään maasta.
PoistaNorsut on fiksumpia kuin suurin osa tänne kommentoijista, ehkäpä enemmänkin.
PoistaKannattaa katsoa peiliin ja miettiä että saako tuolla vouhkamisella aikaan jotain sinun kannaltasi positiivista, esimerkiksi saako sillä perusteltua sinun kantaasi niille jotka ovat toista mieltä. Väittäisin että olet omalle kannallesi haitaksi, mutta eipä sillä minulle mitään väliä ole. Örveltämisesi vain tekee tämänkin keskustelun ikäväksi.
PoistaJos noissa kommenteisssa näki vouhkaamista on pakko olla ääri-vassari ja käyttää paljon sanaa öyhöttäjä.
Poistahttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1967
VastaaPoistaElokuvakin on katsomisen arvoinen.
Kannatta muuten muistaa, että mitä afrikassa oli vähän aikaa sitten ei ole enää muuta kuin dokumenteissa ja niissäkin on tehty tietokoneella suuri osaa nykyään, ei siellä ole ennää sellaisia miljoonapäisiä laumoja jotka vaeltaa ympäri afrikan kuin vielä 80 luvulla, mutta silloinhan se oli yliäyräidensä paisunut luonnonvara :(
Tuo metsänhoitopolitiikka on Suomessa elämänalue jossa Orwellilaisuus kukkii parhaiten. Ajatellaan vaikka tuota avohakkuuta. Sitä koskeva lainsäädäntö on "velvoitteineen" erittäin suurpiirteistä ja tulkinnanvaraista ja se näkyy kaikkialla. Käytännössä metsän "uudistaminen" on hoidettu yleensä siten että metsäpohja on hakkuun jälkeen jätetty oman onnensa nojaan.
VastaaPoistaKotikylälläni on eräs 3 hehtaarin palsta joka kasvoi aikoinaan varsin järeää kuusikkoa ja alueelle tehtiin avohakkuu 25 vuotta sitten. Se on tyypillinen esimerkki suomalaisesta metsänhoidosta. Mitään hoitotoimenpiteitä palstalle ei ole koskaan tehty ja alueella kasvaa nyt epämääräinen ryteikkö mäntyä, kuusta, koivua, haapaa, raitaa ja pajua. Eniten viimeksi mainittua.
Metsän pystyyn polttaminenkin olisi parempi uudistusmenetelmä kuin tuo viheliäinen avohakkuu. Nykyään kerätään avohakkuulta risut ja kannotkin pois lannoittamasta metsäpohjaa. Metsäpalon jälkeen alueella on sentään todella tehokas tuhkalannoitus ja luonnonlait itse järjestää palopaikalle sinne PARHAITEN KUULUVAT pioneeripuulajit.
Mutta tunnen erään isännän joka kasvattaa metsiänsä jatkuvan kasvun periaatteella. Olen kävellyt usein niissä metsissä ja saanut omin silmin nähdä miten hyvin se jatkuva kasvatus toimii. Kyseinen isäntä voi koska tahansa mennä metsäänsä ja ottaa sieltä tarvepuuta mihin käyttöön tahansa. Sellainen ei onnistu avohakkuun jälkeen.
Olen saanut vuosikymmenien ajan seurata kotiseudullani mitä erilaisilla metsänkasvatusmenetelmillä saadaan aikaan. Avohakkuun jälkeen kun uudistus onnistuu erittäin hyvin, niin se tarkoittaa sitä että alueella kasvaa vasta 15 vuoden kuluttua halkaisijaltaan 3 senttistä riukua, joka ei kelpaa vielä mihinkään hyötykäyttöön. Vasta joskus 30 vuoden kuluttua hakkuusta voi saada kerättyä polttopuuksi kelpaavaa puuta.
Suurimmat totuudet ovat usein ikäviä totuuksia ja yksi ikävä totuus on että Suomi on surkea kehitysmaa ja sen tehtävä on tuottaa raaka-ainetta (siis sellua) mahdollisimman halvalla saksalaisten paperitehtaille että saavat tehdä siitä vessapaperia itselleen!
Kesämökkini molemmin puolin on metsäpalstat. Niillä on eri omistajat. Molemmat on avohakkuuna hakattu vuosia sitten ja sen jälkeen taimet istutettu.
PoistaMuutama vuosi istutuksesta näillä palstoilla ovat käyneet metsurit raivaussahalla raivaamassa kasvustoa, että havupuut jäävät jäljelle ja ovat saaneet elintilaa.
Nyt ne kasvavat havupuuta hyvän näköisinä kuten kuuluukin.
Riippuu siis metsän omistajasta miten haluaa omaisuuttaan hoitaa.
Aiemman kesämökkimme viereen tehtiin avohakkuu siten että siemenpuita jätettiin ja alue aurattiin. Nyt siellä on todella hyvin kasvava metsä, jota on harvennettu jo pariin otteeseen. Maisema on kuin ei siellä olisi mitään hakkuita ollutkaan.
PoistaNykyisen mökkitien varressa tehtiin viisi vuotta sitten avohakkuu, jossa jätettiin mäntyjä siemenpuiksi, mutta istutettiin myös kuusen taimia. Nyt alue kasvaa jo reilun metrin korkuista metsänalkua todella tiheästi, ja on nähtävissä että alueelle tulee todella nopeasti kasvava vahva uusi metsä entisten satavuotiaiden jo kasvunsa lopettaneiden puuvanhusten tilalle.
Tämä on tehokasta metsänhoitoa, jossa puut saavat kasvaa rauhassa ilman jatkuvan kasvatuksen tukkipuiden poimintakaatoja, joka tuhoaa aina suuren joukon nuoria puita, niitä harvoja, jotka suurten puiden varjossa yleensä kitukasvuisina valon puutteessa ovat pystyneet aloittamaan kasvunsa.
Jatkuva kasvatus on unelmiin perustuvaa toiveajattelua, jossa ei nähdä siihen liittyviä monia käytännön hankaluuksia.
On itsellä sellanen 4 ha metikkö, kaatelen sieltä välistä aina isompia puita polttopuiksi, jätteän puut kasvaan, ei lopu polttopuut koskaan itsellä :)
Poista"Muutama kymmenen vuotta koskemattomuutta riittää tekemään metsästä läpikulkemattoman ryteikön, "
PoistaTulihan se sieltä, niin siinä menee enemmän aikaa, että metsästä tulee Metsä. Älä vastaa mitään tyhmää turhaan kyllä täällä monellakin löytyy 'metsää' jota hakataan ja myös Metsää jossa voi käydä vaikka kusella jos ei muuta keksi.
Meni väärään kohtaan tuo kun aluksi sanoi, että lähetys epäonnistui, pitäisi vastailla vain regattuna niin voisi poistaa. Elkää häiriintykö
PoistaMetsä piti 25 vuotta sitten uudistaa lain mukaan. Siksi kuvattu 3 hehtaarin metsä olisi ollut laiton ja siihen olisi puututtu. Tästä syystä tarina ei ole uskottava tai vaihtoehtoisesti lain valvonta on pettänyt.
PoistaTutkimusten mukaan jatkuva kasvatus tuottaa noin viidenneksen vähemmän muuta kuin tasaikäinen kasvatus. Sen mahdollinen taloudellinen kannattavuus ei siksi perustu metsän hyvään kasvuun vaan uudistamiskulujen - joille lasketaan tasaikäisessä kasvatukssa korko koko kiertoajalle - vähäisyyteen.
Ei pitänyt olla "muuta" vaan "puuta".
PoistaProfessori kirjoitti että: "Tutkimusten mukaan jatkuva kasvatus tuottaa noin viidenneksen vähemmän puuta kuin tasaikäinen kasvatus. Sen mahdollinen taloudellinen kannattavuus ei siksi perustu metsän hyvään kasvuun". Niinpä niin, mitä on se "hyvä" kasvu?
PoistaSe hyvä kasvu on tietenkin tuosta näkökulmasta katsottuna sitä lannoituksella tehostettua nopeaa kasvua, jolla saadaan aikaan sitä ala-arvoista höttöpuuta, joka kelpaa kyllä sellukattiloihin ja on ehkä lyhyellä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa.
Mutta sahatavaraksi tarkoitetun LAADUKKAAN tukkipuun kasvatuksessa hyvä kasvu tarkoittaa puolestaan HIDASTA KASVUA. Hyvälaatuisen tukkipuun kasvatuksessa ei ole oikoteitä. Tiheäsyistä tukkipuuta saadaan aikaan vain hitaasti kasvattamalla.
On surullista että Suomessa on lyhytnäköisen metsäpolitiikan vuoksi pilattu metsiä satojatuhansia hehtaareja vain nopean kasvun vuoksi. Alkuun sellupuuksi nopeasti kasvatetusta puusta ei myöhemmin voi kasvattaa laadukasta sahatukkia millään ilveellä.
Eikös ne suurimmat tukeiksi asti kasvavat ylispuut saa eniten valoa ja kasva nopeimmin myös jatkuvan kasvatuksen metsissä, joissa kai lannoitetaankin kuten muuallakin. Vai onko lannoittaminen kielletty jatkuvan kasvatuksen toiveajattelumetsissä.
PoistaEnsinnäkin, ne ylispuut ovat aina vanhoja puita, joiden kasvu on jo hidastunutta, joten ne eivät hyödy siitä valosta yhtä paljon kuin pienet puut. Ja toiseksi, Suomessa lannoitetaan metsiä pääsääntöisesti aivan turhaan. Ei kannata uskoa kaikkea sitä propagandaa, mitä lannoitekauppiaat levittävät. Heitä kiinnostaa vain metsänomistajien rahat!
PoistaKatso vaikka Pyhä-Häkin kansallispuiston yli 200 vuotiaita jättiläishonkia. Ei ne jättiläiset ole koskaan saaneet mitään keinolannoitusta!
Toki hidaskasvuinen puu poikkeaa nopeakasvuisesta, mutta toisaalta tasaikäismetsänhoidossa käytetään jalostettuja taimia, joiden laatu on oleellisesti parempi kuin jatkuvan kasvatuksen metsien uudistamisessa käytettävien alikasvoskuusten. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa, että sekä kasvatettavien puiden kasvu että lopputuotteena syntyvän puutavaran laatu tulevat todennäköisesti olemaan tasaikäisessä metsänhoidossa parempia kuin jatkuvassa kasvatuksessa, vaikka tilanne olisikin päinvastainen juuri tällä hetkellä (asia, josta en löytänyt nopeasti etsimällä tutkimustietoa, vaikka näin usein kuuleekin väitettävän).
PoistaLannoituksesta sen verran, että se tulee jatkossa todennäköisesti lisääntymään metsien hiilinielujen lisäämiseksi.
Lopuksi kysyin vielä CatGPT:ltä asiasta. Se antoi seuraavan vastauksen.
"Kyllä, jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa ja tasaikäisessä metsänkasvatuksessa kasvaneiden puiden välillä voi olla eroja niiden laadussa. Tässä on joitain eroja näiden kahden metsänkasvatusmenetelmän vaikutuksista puutavaran laatuun:
Puiden koko ja muoto: Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa kasvatetuilla puilla voi olla erilainen koko ja muoto verrattuna tasaikäisessä metsänkasvatuksessa kasvatettuihin puihin. Jatkuvapeitteisessä metsässä kasvavat puut saattavat kilpailla enemmän tilasta, mikä voi johtaa ohuempiin runkoihin ja epäsäännöllisempään muotoon.
Puulajikoostumus: Jatkuvapeitteisessä metsässä kasvavat puut voivat vaihdella lajikoostumukseltaan ja olla sekoitus eri ikäisiä ja eri lajeja, kun taas tasaikäisessä metsässä pyritään usein kasvattamaan yhtä lajia. Tämä voi vaikuttaa puutavaran ominaisuuksiin, kuten tiheyteen ja lujuuteen.
Puuston rakenteellinen monimuotoisuus: Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi edistää puuston rakenteellista monimuotoisuutta, mikä voi vaikuttaa myös puutavaran laatuun. Esimerkiksi erilaisten puiden sekoitus voi johtaa erilaisiin puutavaran ominaisuuksiin verrattuna yhtenäiseen tasaikäiseen puustoalueeseen.
Kasvuympäristön vaikutus: Kasvuympäristön erot voivat myös vaikuttaa puutavaran laatuun. Jatkuvapeitteisessä metsässä kasvaneet puut voivat kokea erilaisia kasvuolosuhteita verrattuna tasaikäisessä metsässä kasvaneisiin puihin, mikä voi vaikuttaa puutavaran ominaisuuksiin, kuten puun tiheyteen, syykuvioon ja oksaisuuteen.
Kaiken kaikkiaan puutavaran laadussa voi olla eroja riippuen siitä, millä tavalla metsä on hoidettu ja millaisissa olosuhteissa puut ovat kasvaneet. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus pyrkii yleensä edistämään monimuotoisuutta ja ekologista kestävyyttä, kun taas tasaikäinen metsänkasvatus on usein suunniteltu tehostamaan puuntuotantoa tietyn ajanjakson kuluessa."
... siis ne pienemmät
VastaaPoistaMahtaisivatkohan nuo tuuttafantit pärjätä Saksan metsissä? Jos kyllä, niin tässä olisi mitä mainioin tilaisuus reservaatille ja turistirysälle.
VastaaPoistaYleinen luulo on että metsästä tulee vanhetessaan läpitunkematon ryteikkö, jos sitä ei harvenneta. Asia on juuri päinvastoin. Kun hakkuuaukko jätetään oman onnensa nojaan (niin kuin yleensä tehdään), niin siitä kasvamaan alkava nuori metsä on kasvunsa alkuaikoina juuri sitä pahinta mahdollista ryteikköä, siis ensimmäisten 20 vuoden aikana kaikenlaista heinää, pajupensasta, mäntyä, koivua ja haapaa sikin sokin sekaisin kasvavaa läpitunkematonta ryteikköä.
VastaaPoistaMutta vanhetessaan luonnonvalinta karsii itse elinkelvottomat puut pois metsästä ja näin ollen arvokkaasti ikääntynyt vanha metsä on usein paradoksaalisesti suhteellisen harvaa. Runkoja ei ole niin paljon kuin nuoressa metsässä, mutta ne puut ovat usein hyvin järeitä.
Hassua sinun kommenttisi kannalta, että ne laikut, joita meillä on tässä maassa oikeasti pitkään rauhassa kasvanutta metsää, johon ei ole puututtu millään lailla ainakaan sataan vuoteen, ovat juuri tuollaista ryteikköä, jossa on aivan perkeleellismerkeleellistä edetä edes jalan ja kevyin kantamuksin saati sitten muuten. Todistusaineistot jotka olen itse käytännössä nähnyt, puhuvat sinua vastaan.
Poistahttps://dynamic.hs.fi/2019/kielletty_metsa/
PoistaKuka ääliö luulee että linkkailemme linkkejä joiden sisällöstä ei ole mitään tietoa tai laittajan omaa selvennystä?
PoistaMitä siinä pitäisi lukea? Millä oikein selailet joku Interner explorer 2.4 ja windows me? kai nyt tuossa linkissä lukee, että hesarin sivu ja tuosta osoitteesta voi päätellä sen olevan niitä ärsyttäviä artikkeleja joissa teksti menee trendikkäästi kuvien päällä..
PoistaHeti alkuun kiitokset anonyymille tuosta Vesijaon luonnonpuistoa koskevasta linkistä. Siinä lehtijutussa oli paljon hienoja kuvia todellisesta ikimetsästä. Näitä todellisia ikimetsiä, joiden arvoa on mahdoton rahassa mitata, ei meillä todellakaan ole liikaa.
VastaaPoistaJa heti alkuun kerron että en minä vastusta tehometsätaloutta. Se tehometsätalous on maamme ainoa merkittävä vientiala jonka tulevaisuus on turvattava. Maassamme tulee olla jatkossakin puupeltoja joissa kasvatetaan laadullisesti täysin ala-arvoista puuainesta vain pelkkiä sellukattiloita varten. Mutta meidän on lakattava puhumasta metsistä näiden puupeltojen kohdalla ja sanottava IHAN REHELLISESTI niitä puupelloiksi. Sen vuoksi koska ne puupellot ovat muun muassa lajistoltaan toivottoman köyhiä ihan oikeaan metsään verrattuna.
Mutta meidän on samalla suojeltava ne vähäiset vanhojen metsien rippeet joita vielä on jäljellä. Eikä niistä saa tehdä kansallispuistoja turistilaumojen ramppaamista varten, vaan ne on ihan oikeasti muutettava luonnonpuistoiksi joissa ei saa liikkua muuta kuin viranomaisen myöntämällä luvalla.
Ihmisen, ja erityisesti suomalaisen suhde metsään on selvä riippuvuussuhde. Metsä ei tietenkään tarvitse ihmistä yhtään mihinkään, mutta suomalaiselle metsä on aina ollut yhtä kuin henki ja elämä. Suomen kansa on aina ollut riippuvainen metsistä. Ja tulee aina olemaan. Metsä on antanut ammoisista ajoista lähtien suomalaiselle ravinnon, lämmön polttopuiden muodossa, rakennustarpeita ja paljon muuta. Suomalaisten on opittava ymmärtämään että metsä ei ole vain sitä varten että hävittämällä sen voi rikastua äkkiä.
Ja minä tarkoitan sillä metsän hävittämisellä sitä että tilataan moto paikalle joka kaataa koko puuston pois, siis tuhoaa metsän!
Suomessa ei kasvateta puita pelkkää selluntuotantoa varten. Tavoitteena on aina tukkipuu ja sellua tehdään vain sen tuotannon sivuvirroista eli harvennuspuista ja latvuksista. Sinänsä olen samaa mieltä ikimetsistä, jotka tosin ovat jo nyt käytännössä kaikki suojeltuja.
PoistaKun kerran Neulan ja Laakerin asenne ja ajatusmaailma on tuo, niin on aivan turhaa yrittää korjata niitä näkemyksiä koska hän vankka asiantuntija vaikka ei mitään kokemusta olekaan metsän hoidosta.
PoistaItsellä on yli 40 vuoden kokemus siitä ja vaikka suosinkin pääsääntöisesti jatkuvaa kasvatusta niin en siitä huolimatta sulje pois tasaikäistä kasvatusta. Se on kuitenkin tehokkain tapa tuottaa puuta ja monesti ainoa järkevä tapa uudistaa metsää. Metsiä ja maapohjia kun on niin monenlaisia että on aivan täyttä typeryyttä kuvitella että joka paikassa jatkuva kasvatus onnistuisi.
Yle tänään
VastaaPoistaTeinityttö hakattiin koomaan koulun ulkopuolella Etelä-Ranskassa
https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-219359
Ranskan hallitus määräsi torstaina viranomaiset tutkimaan nopeasti ja perin pohjin tapauksen, jossa 14-vuotias tyttö hakattiin koulunsa ulkopuolella Montpellierissä Etelä-Ranskassa niin pahasti, että hän vaipui sairaalassa koomaan.
Viranomaiset ovat ottaneet kiinni kolme ihmistä epäiltynä hyökkäyksestä. Yksi epäillystä on uhrin luokkatoveri. Kaksi epäillyistä hyökkääjistä on 14-vuotiaita ja yksi 15-vuotias.
Hyökkäys tapahtui tiistaina iltapäivällä. Uhri on sen jälkeen herännyt koomasta, mutta hänen tilansa on edelleen erittäin vakava.
Ranskan opetusministeri Nicole Belloubet antoi tapausta tutkiville ministeriönsä virkamiehille kahdeksan päivää aikaa toimittaa raportti tapahtuneesta.
Uhrin äidin mukaan hänen tytärtään on kiusattu koulussa kahden ja puolen vuoden ajan. Yksi kiusaajista oli julkaissut tyttären kuvan sosiaalisessa mediassa ja kehottanut raiskaamaan tämän.