Sen sijaan Stubbin vastustajaksi selviävän ehdokkaan nimi on vielä epäselvä, koska Pekka Haaviston (vihr) 21 prosentin kannatus on kovassa laskussa ja Jussi Halla-ahon (ps) 15 prosentin kannatus puolestaan vahvassa nousussa. Muilla ehdokkailla ei näyttäisi enää olevan realistisia mahdollisuuksia.
Kannatuskysely tehtiin 12.-17. tammikuuta eli gallupista on luettavissa lähes ajantasaista tietoa. Siltä osin Haaviston kuuden prosenttiyksikön johtoasema näyttäisi varsin vahvalta ja Halla-ahon mahdollisuudet lähinnä teoreettisilta.
Siksi Halla-ahon kannalta oleellisia kysymyksiä on kaksi. Niistä ensimmäinen koskee sitä hyvin tunnettua tosiasiaa, että perussuomalaisten kannatus tahtoo nousta mielipidetiedusteluissa kohti vaaleja, ja olla lopputuloksissa kerta toisensa jälkeen korkeampi kuin kyselyissä (näin myös viime keväänä). Siten hänen todellinen kannatuksensa lienee suurempi kuin MT:n gallupissa mitattu.
Toinen kysymys koskee mahdollista kansalaisten vaalitaktikointia. Sellaisesta on spekuloitu paljon vasemmiston osalta - ja se näkyy myös vihervasemmistolaisten kannatuksessa, koska Haaviston kannatus on kaksinkertainen suhteessa hänen puolueensa kannatukseen ja toisaalta Jutta Urpilaista (sd) kannattaa vain seitsemän prosenttia äänestäjistä. Sen sijaan äärivasemmiston Li Anderssonilla (vas) on kutakuinkin puolueensa suosiota vastaava - niin ikään - seitsemän prosentin kannatus.
Itse pidän todennäköisenä, että varsinaisessa vaalissa osa Urpilaisen nykyisistä kannattajista antaa äänensä lopulta Haavistolle, jonka kokonaispotti nousee sen seurauksena noin 25 prosenttiin. Sen sijaan Anderssonin kannattajista kovin moni tuskin siirtyy hänen taakseen, koska Haavisto on kampanjansa aikana korostanut, että "en ole yhtään punainen. En ole aikoinaan lähtenyt vasemmistotrendeihin mukaan, vaan olen ollut perustamassa vihreää liikettä alusta asti. Se on ollut aina kotini. Olen aina mieltänyt olevani keskustaliberaalien maisemissa poliittisesti."
Jussi Halla-aho herättää puolestaan voimakkaita tunteita poliittisen keskiviivan oikealla puolella, johon asettuu kaikkiaan noin 60 prosenttia suomalaisista. Jos tämä joukko haluaa nyt varmistaa jo vaalin ensimmäisellä kierroksella, että tulevan presidentin yleispoliittinen näkemys vastaa kansalaisten enemmistön käsityksiä, voidaan myös tällä puolella nähdä taktista äänestämistä.
Siinä tapauksessa Sari Essayahin (kd), Mika Aaltolan ja Harry Harkimon yhteensä viiden prosentin kannatuksesta voisi hyvinkin puolet siirtyä Halla-ahon taakse. Jos vielä Keskustan Olli Rehnin (kepu) kannattajista kolmannes toteaisi suosikkiehdokkaansasa tilanteen mahdottomaksi ja siirtäisi äänensä Halla-aholle, nousisi tämä Haaviston ohi vaalin toiselle kierrokselle.
Minun nähdäkseni juuri nyt käsillä olevassa tilanteessa on järkevää varmistaa, että maamme tuleva presidentti vastaa kansan näkemyksiä. Ja siksi jokaisen suomalaisen kannattaa käydä äänestämässä harkiten ja parasta mahdollista lopputulosta tavoitellen.
Minulle Pekka Haavisto ei ole minkäänlainen vaihtoehto sen kummemmin ensimmäisellä kuin toisellakaan kierroksella!
VastaaPoistaJuuri näin, sillä jo aikanaan YK-rauhanturvahommissa suomalaisten radioliikenteen päätteeksi kuitattiin, että: "vitosella tuli, kuulemiiin".
Poista"read you five" kuten maailmalla sanotaan sama asia.
PoistaIS eilen
VastaaPoistaPresidentinvaaleissa muhii yllätys – näin asiantuntijat arvioivat kannatuslukuja
Pekka Haaviston kannatus on MT:n teettämien gallupien perusteella laskenut roimasti.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010128223.html
Artikkelista poimittua
Yhteiskunnallista ja poliittista analyysiä Ellun Kanoille tekevä Jukka Manninen on vertaillut viestipalvelu X:ssä MT:n galluptulosten kehittymistä niin, että hän on laskenut kokonaiskannatuksista pois vastaukset ”en osaa sanoa” ja ”en äänestäisi”. Tällöin Stubbin kannatus tuoreessa kyselyssä on 26 prosenttia ja Haaviston 23 prosenttia. Manninen on entinen kokoomuksen suunnittelupäällikkö.
Kun näitä ”putsattuja” kannatuslukuja vertaa vastaaviin lukuihin marraskuulta 2023, käy Mannisen mukaan ilmi, että Haaviston kannatus on syöksyssä. Se on laskenut 30 prosentista 23 prosenttiin.
– Haaviston kannatus on syöksyssä, ja Halla-aho on kirinyt samaan aikaan, Manninen kirjoittaa.
Halla-ahon ”putsattu” kannatusluku on noussut marraskuun 11 prosentista tammikuun 16 prosenttiin.
...
...
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan muutosta selittää ainakin se, että Stubbin kampanja on painanut kaasua talvikuukausina. Samaan aikaan Haaviston ympärille ei ole muodostunut samanlaista ilmiötä kuin vuonna 2012, kun hän taisteli presidenttiydestä Sauli Niinistöä vastaan.
Osalle arvoliberaaleista äänestäjistä käynee Stubb sekä Haavisto, mutta Haavisto kamppailee samalla myös vasemmistoäänestäjistä Sdp:n Jutta Urpilaisen ja vasemmistoliiton Li Anderssonin kanssa.
– Varmasti niitä äänestäjiä on joukko, jotka miettivät näiden ehdokkaiden välillä. Pallottelevat mahdollisesti, että Urpilainen vai Haavisto tai Andersson vai Haavisto, Jokisipilä sanoo.
Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatus on samassa ajassa noussut 11 prosentista 16 prosenttiin, kun ääntään vielä pohtivat tai äänestämättä jättävät otetaan laskuista pois. Halla-aho pitää MT:n gallupissa Stubbin ja Haaviston jälkeen kolmossijaa.
Jussi Halla-aho on kärkiehdokkaista ainoa, joka omaa itsenäisen ajattelukyvyn.
VastaaPoistaPresidenttiehdokkaiden numerot:
VastaaPoistaLi Andersson 2
Olli Rehn 3
Harry Harkimo 4
Jussi Halla-aho 5
Jutta Urpilainen 6
Mika Aaltola 7
Alexander Stubb 8
Sari Essayah 9
Pekka Haavisto 10
Suomalaisen äänestäjän harkintaan on vaikea uskoa.
VastaaPoistaKansa ei osaa edes nähdä, ettei nyt valita Euroopan liittovaltion presidenttiä, koska gallupkannatuksen kärjessä on Suomen itsenäisyyden poistamista kannattava henkilö. Median olisi pitänyt käyttää puolueetonta harkintaa, koska suurin osa kansasta juoksee median talutusnuorassa.
Kaikki vanhat puheet unohdetaan, paitsi yhden ehdokkaan vanhoja kirjoituksia muistellaan kertomatta kuinka todenmukaisia ne olivat.
Kummallista on kohkaaminen Venäjän vaikuttamisesta eri maiden vaaleihin, kun suomalaisen median vaalivaikuttaminen on saanut myös surkuhupaisia viritelmiä.
Stubb ei kelvannut Kokoomuksen johtoon, kun oli näyttönsä antanut, mutta nyt hänestä pitäisi tehdä presidentti, tuosta kypsymättömästä EU:n liehakoijasta. Voinee muistuttaa, että hän puhui eduskunnan edessä "muunneltua totuutta", jopa aika paljon muunneltua, ja viesti Trumpille aiheutti lähinnä myötähäpeää. Se oli hämmästyttävä osoitus siitä, että hän oli täysin kuutamolla naapurimaan todellisesta karmivasta tilasta. Mahtaako olla edelleen samaa mieltä.
PoistaNiissä asioissa, missä Halla-aho on ollut oikeassa, kuten Venäjän, EU:n, maahanmuuton ja monikulttuurisuuden suhteen, Stubb on ollut täysin metsässä. Se on todella huolestuttavaa gallup-tilanne huomioiden.
PoistaMielestäni vaihtoehdot ovat, Halla-ahoa lukuunottamatta, epäsopivia: Li Andersson on (äärimmäisen) ideologinen, jolloin todellisuuden vaatimukset sivuuttuvat oman ihanneilmaston vaatimusten alle.
VastaaPoistaPekka Haavisto, vaikka ei ole "yhtään punainen" on ideologisuuden kyllästämä, yhtälailla kuin Andersson.
Essayah, Harkimo ja Aaltola ovat sitävastoin värittömiä ja epäpresidentillisiä; anteeksi tämä määrittelemättömyys, kysymys on kuitenkin mielipiteestä.
Entä Urpilainen? Verkkosukkasankaritar on enemmänkin vitsi; ikäänkuin Pohjois-Korean pyknikko, ei tokikaan yhtä väkivaltainen, mutta uskottavuudeltaan samaa tasoa. Tietysti, määritelmien kannalta sana "uskottavuus" on epäfaktuaalinen ilmaisu.
Ykköspaikan Stubb on inhimillisen ajattelukapasiteetin kevytversio: on laukonut leikkikoulutason kommentteja, vaikeissa kysymyksissä on ollut hiljaa tai kysynyt tukijoukoiltaan.
Kun tätä poliittista oirehdintaa seuraa, korostuu siinä sen epäjohdonmukaisuus, siihen liittyvän vallantavoittelun ja tosiasioiden epäsuhta.
Valtaapitävien keskustelusta tulee mieleen Arthur Koestlerin, Pimeää keskellä päivää, filosofisen romaanin juoni: tavoittet ja saavutettu eivät kohtaa. Neuvostoliitto, kakkine ideologisine tavoitteineen jäi totetumatta ja lopulta oleellista on vain valtapeli ja sen voittaminen.
Tietysti.Tämä on yleisinhimillinen riesa...
Niin erityistä käsitteellistä päättelyä kuin Wittgensteinin varhaisvaiheen kielifilosofia edustaakin, ja niin herkkäviritteinen kuin hän myöhäisfilosofiassaan olikin "havaitsemaan kielen käyttötilainteiden moninaisuutta", hän ei koskaan hahmottanut kirjoitettua kieltä lajikehityksellisenä kognitiivisena emergenssinä.
PoistaJossain yhteydessä hän kyllä sanoi käyttävänsä välimerkkejä tavalla joka hidastaisi lukemisen vauhtia. Tästä ei oli pitkä matka sihhen että laatuero kirjoitetun ja puhutun kielen välillä oivallettaisiin.
Poliitikot vaikuttavat puhumalla, kirjoittavat ihmiset ajattelevat kirjoittamalla. Eurooppalaisen uuden ajan paras ajatteluperinne on nimenomaan kirjoitetun -- kirjallisen -- kielen perinne.
Jokin kammottava tunne valtaa mielen kun kuuntelee yhdellä korvalla Stubbin urheilullista huulijumppaa televisiotentissä, ja toislla silmällä lueskelee Milan Kunderan kirjaa "Kiireettömyys", jossa monin tavoin kuvataan sitä miten nimenomaan kirjalliselta pohjalta nouseva kieli edustaa kerroksellista ajattelua ja kykyä hidastaa tajunnallista aikaa.
Se on tuo Stubbi kuin olisimme jäniksen kyydissä. Siitä saavat varmaan juuri tuon mainitsemasi "presidentillisen kevytversion" kansalaiset, jotka kokevat, että vauhdikas ja napakanoloinen puhe on hyvää ajattelua.
"Poliitikot vaikuttavat puhumalla, kirjoittavat ihmiset ajattelevat kirjoittamalla." Tuon allekirjoitan, samoin myös: "Stubbin urheilullinen huulijumppa" on osuva ilmaisu.
PoistaTämä mainitsemasi asia on oleellinen, ajatteluun kykenevät kandidaatit ovat harvassa.
Olen ollut keskustelutilanteessa Halla-ahon kanssa, hän on harvinainen poikkeus, noihin muihin mainittuihin verrattuna.
Median lietsoma ”pelko” Halla-ahon pääsystä toiselle kierrokselle aktivoi punavihreiden puolueiden kannattajia Haaviston taakse mutta toisaalta mobilisoi persuja vaaliuurnille. Kaksintaistelutilanne on kutkuttava. Se nostaa äänestysaktiivisuutta.
VastaaPoistaKannattaa lukea Heikki Porkan erinomainen artikkeli: https://oikeamedia.com/o1-212300
VastaaPoistaTuon Carnegie Endowment -puheen karmaisevin kohta on Porkan lainaama kohta 3. Jumalavit, tuolla tavalla ajatteleva härski pyrkyrikö sitä pitäisi valita tämän tasavallan pressaksi?
PoistaIL tänään
VastaaPoistaKolme nuorta epäiltynä järkyttävästä teosta – Poliisi varoittaa hälyttävästä trendistä
Poliisi epäilee, että 15–16-vuotiaat pojat ryöstivät ikätoverinsa väkivalloin Espoossa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e5f8b087-8dad-41cd-b308-d9f5bc66ef67
Artikkelista poimittua
Kolmea nuorta lähestyi kolme samanikäistä, tuntematonta poikaa. Kolmikko alkoi haastamaan riitaa, pummasi tupakkaa ja nappasi yhdeltä nuorelta tämän arvokkaan pipon, poliisi tiedottaa.
Kolmikko pakotti yhden nuorista syrjäiselle alueelle, jossa he poliisin mukaan löivät ja potkivat alaikäistä uhria pään ja vartalon alueelle useita kertoja.
Uhri sai sairaalahoitoa vaativia vammoja. Poliisin mukaan epäillyt olivat uhkailleet uhria olla kertomatta väkivaltatilanteesta poliisille.
Nuoret kuitenkin soittivat hätäkeskukseen välittömästi.
...
Epäillyt otettiin kiinni. Osa vietti poliisilaitoksella ”useamman päivän”, poliisi kertoo. Nyt poliisi on määrännyt nuoret matkustuskieltoon.
...
Hälyttävä trendi
Poliisin mukaan uhkailu on nuorten ryöstöissä ja pahoinpitelyissä todella yleistä.
− Tässä yhteydessä nuoret toimivat täysin oikein, sillä he soittivat hätäkeskukseen heti tekojen tapahduttua. Näiden nuorten rohkean ja oikean päätöksen lopputulemana poliisilla on nyt hyvä mahdollisuus saattaa tekijät rikosoikeudelliseen vastuuseen, Väänänen kertoo.
− Olisiko nyt aika siihen, että kaikista tapauksista ilmoitettaisiin hätäkeskukseen, eikä anneta valtaa pelolle ja uhkailulle?
Väänänen vastaa työssään ennalta estävästä toiminnasta ja nuorten rikostutkinnasta, ja kertoo tiedotteessa, että nuorten elämään liittyvää väkivaltaa tulee esiin päivittäin.
– Milloin se ympärillä hurraava porukka tajuaa, että aktiivisille väkivallan tekijöille voisi sanoa, että ”hei toi ei oo ok”. Uskon kuitenkin suuren osan nuorista ymmärtävän, että väkivallan käyttö tai sen pelkääminen ei ole sitä, mitä nuoret itse haluavat ajanvietteekseen.
Neukkula, ddr oli natsi Hausleiterin mukana perustamassa ja rahoittamassa Saksan vihreää puoluetta.
VastaaPoistaSiksi kommari Haavistolla oli tarve (sai määräyksen?) perustaa haarasolu Suomeen. Maanpetturi ja myyrä jo silloin. Epäluotettava kaksois-standardin henkilö. Ei pressaksi.