sunnuntai 14. toukokuuta 2023

Voiko kehitysmaalaiset lahjoa, Maria Ohisalo?

Vihreiden Maria Ohisalo otti kantaa kehitysapuun. Hänen mukaansa "kehitysyhteistyö ei ole mitään Kankkulan kaivoon heitettyä rahaa, kuten ainakin yksi hallitusneuvotteluissa mukana olevista puolueista näyttää ajattelevan... Toivon todella, että Säätytalolla ymmärretään kehitysyhteistyön arvo muuna kuin vain euroina. Se on turvallisuuskysymys.”

Tällä hän tarkoitti, että kehitysmaat pitäisi lahjoa olemaan globaalissa kilpailussa lännen puolella sen sijaan, että ne asettuisivat Kiinan ja Venäjän tueksi globaalissa idän ja lännen välisessä kilpailussa. Nopeasti ajatellen Ohisalon ajatuksessa vaikuttaisikin olevan jonkinlainen järki, sillä onhan koirakin paras kaveri sille perheenjäsenelle, joka antaa sille ruokaa ja muita herkkuja. 

Ja näinhän länsimaat ovat todellakin tehneet. Wikipedian mukaan vuonna 2019 yli miljardin euron tukea antoivat länsimaista Australia, Itävalta, Belgia, Kanada, Tanska, EU:n instituutiot, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Hollanti, Norja, Etelä-Korea, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia, ja USA. Muista maista samaan joukkoon pääsivät Kiina, Intia, Arabiemiraatit, Turkki, Qatar ja Venäjä. 

Näistä suurimmat lahjoittajat olivat Kiina, USA ja Intia, joiden kaikkien kontribuutio oli yli 30 miljardia. Niiden jälkeen tulivat yli 10 miljardin lahjoituspotilla Saksa, Iso-Britannia, Japani, EU:n instituutiot, Ranska ja Qatar. Venäjän kehitysapu oli melkein täsmälleen saman suuruinen kuin Suomen. 

Kun edellä olevia listoja (tai tarkemmin Wikipedia-sivua) tarkastelee, voisi - mikäli Ohisalon logiikka pitäisi paikkansa - länsimaiden kuvitella saaneen lahjarahallaan kehitysmaiden varauksettoman tuen idän ja lännen välisessä kilpailussa. Ja etenkin suhteessa Venäjään. 

Asiaa voinee tarkastella esimerkiksi katsahtamalla, miten eri maat ovat suhtautuneet YK:ssa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Tästä asiasta kertoi viime lokakuussa Helsingin Sanomat.

Sen mukaan "YK:n yleiskokous hyväksyi keskiviikkona selvin luvuin päätöslauselman, joka tuomitsee Venäjän laittomat alueliitokset Ukrainassa. 143 maata äänesti puolesta ja 35 maata pidättäytyi äänestämästä. Vastaan äänestivät Venäjän lisäksi Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Nicaragua ja Syyria."

Lisäksi länsimaiden toiveesta ja lahjarahasta huolimatta "äänestyksestä pidättäytyneitä maita olivat Algeria, Armenia, Bolivia, Burundi, Eritrea, Eswatini (eli entinen Swazimaa), Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Etiopia, Guinea, Honduras, Intia, Kazakstan, Keski-Afrikan tasavalta, Kiina, Kirgisia, Kongo, Kuuba, Laos, Lesotho, Mali, Mongolia, Mosambik, Namibia, Pakistan, Sri Lanka, Sudan, Tadžikistan, Tansania, Thaimaa, Togo, Uganda, Uzbekistan, Vietnam ja Zimbabwe".

Minun nähdäkseni edelle kirjoittamani tosiasiat eivät juurikaan tue Ohisalon väitettä siitä, että kehitysmaat voitaisiin lahjoa kehitysavulla asettumaan länsimaiden rinnalle maailmanpoliittisissa kysymyksissä. Pikemminkin herää ajatus siitä, että Afrikan ja muiden kehitysmaiden miehet hymyilevät huvittuneina partaansa ihmetellessään länsimaisten miesten sinisilmäisyyttä - tasa-arvo- ja wokelluskysymyksistä tietämättöminä he tuskin osaavat ajatella, ettei kyse ehkä sittenkään ole läntisistä miehistä vaan pikemminkin kaikenlaisista mariaohisaloista.

8 kommenttia:

  1. Ohisalo on siinä oikeassa, että kehitysapu on turvallisuuskysymys. Pimpo ei vaan ymmärrä, miten. Kun länsi syytää kehitysmiljardeja tuonne laajaan ja syvään kankkulanrotkoon, siellä kehittyy ainoastaan väestön määrä. Ylijäämäporukka pursuaa Välimeren yli Eurooppaan tuoden myötäjäisinään raiskauksia, huumekauppaa, taksimafiaa, tauteja ym. turvallisiuttamme hekentäviä asioita.

    VastaaPoista
  2. En yhtään ihmettele, että Ohisalo kannattaa korruptiota, vaikka hallituksessa hän valehteli, että päätökset tehdään tutkittuun tietoon perustuen. Tässä esimerkki tutkitusta tiedosta https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1467-6419.2008.00568.x

    Mielenkiintoisen näkökulman Afrikan rahavirtoihin tarjoaa seuraava juttu, jossa käsitellään rekisteröimättömiä pääomavirtoja Afrikasta https://areomagazine.com/2022/11/01/criminal-kleptocrats-and-the-looting-of-africa/
    Lainaan seuraavan kappaleen, josta perussanoma tulee ilmi:

    "Between 1970 and 2021, Ndikumana and Boyce estimate, the African residual amounts to $2 trillion. If we begin in 2000, it stands at $600 billion. These numbers are far too large to be attributable to measurement errors. They suggest capital flight on an epic scale. To put this into context: if you had $2 trillion in 2020, you could have paid the long-term cost to the US of the Iraq War, bought out all of Apple’s shareholders or purchased the entire national product of Burundi for the next 885 years or so. More money left the continent illicitly over this period than would be required to service all its outstanding external debt, making Africa, strange as it may seem, “a net-lender to the rest of the world.” Though millions of its inhabitants live in grinding poverty, Africa is far from a poor continent, properly considered. Its riches are simply looted and sequestered abroad."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykymuotoinen kehitysapu on kuin joku vanhoillinen uskonlahko, sen oppeja, arvoja ja muotoja ei saa arvostella.

      Poista
  3. Ohisalo ja Li Andersson oikein tosissaan ilkkuivat Petteri Orpoa, joka ihmetteli soten kustannuksia. Olivat oikein vahingoniloisia, että tuliko tämä niin kuin yllätyksenä. Itse olivat vääntäneet sen sellaiseksi, että rahaa puuttuu valtavasti, eli oltiin menty ideologia edellä, viis kustannuksista. Todistaa vihervasemmiston kaksinaamaisuutta. Tämä joskus ihmetyttää, että missään ei ole selväpiirteistä erittelyä, mihin kehityapurahat ovat menneet ja mitä niillä on saatu aikaiseksi. Nyt on sellainen käsitys, että suurin osa menee gebardihatuille. Ohisalo voisi vanhana tutkijana tehdä kattavan selvityksen kehitysapurahojen käytöstä ja saavutetuista tuloksista. Epäilemään, että hämmästyisi itsekin tuloksista. Harvoin näkee tosiasioita, kun on oma ideologia päällä, joka sumentaa kaiken.

    VastaaPoista
  4. Suomi ryhtyi vuonna 1961 antamaan kehitysapua, YK:n ruokaohjelman kautta. Afrikan maat joihin ruokaohjelma ulottui olivat tosiasiallisia kehitysmaita joissa oli runsas väestö suhteessa alueen ruuantuotantoon...
    Näiden menneiden vuosikymmenien aikana olemme kehittäneet maita siten, että ne ovat tosiasiallisia kehitysmaita joissa on helvetin iso väestö suhteessa alueen ruuantuotantoon...
    -Lukija

    VastaaPoista
  5. Ohisalo, tuo vihreä järjetön liero, voisi olla neuvomatta fiksumpiaan. Vaalit osoittivat, mitä mieltä kansa on Ohisalon aivopieruista. Toivottavasti ei vähään aikaan tarvitse katsella punavihreitä typeriä naamoja ministeriaitiossa ylimielisesti virnistelemässä, ja kuunnella raivostuttavaa valehtelua ja asian vierestä puhumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Kuten " erittäin hyvä kysymys " ja diipadaapa. Virneet naamalla.

      Poista
  6. On järjenvastaista kuvitella, että länsimaat pystyisivät estämään ensimmäistäkään kriisiä tai kahinaa kehitysmaissa. Demokratian tuputtaminen Afrikan maiden heimoyhteiskuntiin kertoo vain, kuinka pihalla ollaan. Olisi syytä Ohisalonkin lukea entisen ulkoministeriön virka miehen Matti Kääriäisen kirja, jossa hän 40 vuoden kokemuksella kertoo totuuden kehitysavun Kankkulan kaivosta. Kirjan nimi on "Kehitysavun kirous". Totta kai ne älähtävät, jotka ovat päässet kakkua jakamaan; helppoa rahantuloa lämpimässä ilmastossa vartioituine asuntoineen, palvelijoineen ja autonkuljettajineen.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.