Seuraavaksi tartuin asiaan vuonna 2013 otsikoiden "Miksi Etelä-Sudanilla ei ole malttia vaurastua?". Ja viimeksi palasin asiaan vuonna 2021 tehden sen huomion, ettei tämä mielenkiintoni kohteena oleva maa ole kärkisijoilla maailman rikostilastoissa - siis vihdoinkin jotain positiivista.
Tänään vapunpäivänä päätin palata aiheeseen ja tarkastella Etelä-Sudanin kehitystä tilastojen valossa. Ja verrata sitä viime aikoina ikävissä uutisissa vahvasti esillä olleen - tässä tämän aamun performanssi - entisen emämaan eli Sudanin tilastoihin.
Ihan ensimmäiseksi hain näiden maiden väestötilastot. Sudan näyttäytyi niissä kiihtyvän kasvun valtiona, jonka pääluku kasvaa yli miljoonalla ihmisellä vuodessa. Etelä-Sudanin väestö oli puolestaan pysynyt vakaana itsenäistymisen jälkeen.
Jäin hetkeksi miettimään mistä moinen kehitys, kunnes hoksasin katsoa pakolaistilastoja. Sieltä selvisi, että eteläsudanilaisista yli kaksi miljoonaa eli yli viidennes on jättänyt maansa pakolaisena. Toisin sanoen eteläsudanilaiset ovat tavallaan lisääntyneet maan rajojen ulkopuolelle.
Yli neljä kertaa väkirikkaammasta Sudanista pakolaisia on lähtenyt "vain" reilut 800 000. Mutta ilmeisesti tänä vuonna siirrytään aivan uudelle tasolle maassa syntyneiden levottomuuksien takia. Hyvin ei siis näyttäisi menevän kummallakaan Sudanilla.
Siksi olikin syytä katsoa vielä maiden BKT:n kehitystä asukasta kohden. Tämän tilaston mukaan sudanilaisten vauraus kasvoi nopeasti aina vuoteen 2017 asti, jolloin se romahti. Syynä tähän lienevät olleet USA:n presidentti Barack Obaman johdolla maalle asettamat taloudelliset pakotteet ja niitä seuranneet levottomuudet.
Etelä-Sudanin vauraus oli puolestaan loivalla laskevalla uralla itsenäistymisestä vuoteen 2015 asti. Sen jälkeen maasta ei ole olemassa edes tilastoja. Siten on selvää, että vuonna 2011 peräänkuuluttamaani malttia vaurastumiseen ei ole ollut.
Nähtäväksi siis jää, kuinka lopulta käy entisen Suur-Sudanin perillisille. Kumpikin on afrikkalaisille maille tyypillisessä sekasorrossa, josta pois pääseminen edellyttäisi jonkinlaista yhteiskuntasopimusta.
Sen suurimpana esteenä lienee molempien maiden monikulttuurisuus. Etelä-Sudanin väestö koostuu peräti 64 heimosta tai etnisestä ryhmästä, joiden intressien yhteensovittaminen on epäilemättä haastavaa.
Etelä-Sudanin etninen kirjavuus on kuitenkin varsin vaatimatonta verrattuna sen pohjoiseen naapuriin. Siellä on nimittäin yli 500 etnistä ryhmää, jotka puhuvat yli 400 eri kieltä. Ja niiden kaikkien tulisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, minkälainen valtio Sudanista tehdään.
Tästä kaikesta onkin helppo tehdä ennuste: sen enempää Sudanilla kuin Etelä-Sudanilla ei ole loistavaa tulevaisuutta. Eikä minulla totta puhuen ole minkäänlaista käsitystä siitä, millä näiden epäonnistuneiden valtioiden tulevaisuudesta saataisiin valoisa.
Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Molemmat valtiot nimittäin toimivat meille suomalaisille varoittavana esimerkkinä monikulttuurisen yhteiskunnan riskeistä. Eivätkä ne valitettavasti ole ainoita - tai edes surkeimpia - monikulttuurisuuden uhreja.
Siispä monikulttuurista ja -kielellistä Euroopan liittovaltiotakaan ei kannata toteuttaa. Nastarenkailla pitkiä työmatkoja ajavilla suomalaisilla ei ole mitään syytä rahoittaa terassimaiden eläkeiän alennuksia. Kansallisuusaate sysäsi Suomen aikoinaan taloudellisen kasvun tielle. Vaalikaamme sitä.
VastaaPoistaSudan on varoittava esimerkki uskonnon vaikutuksista. Etelä-Sudanin asukkaista enemmistö on kristittyjä, Sudanissa yli 90 % on muslimeja. On selvää, ettei tuollainen uskontorakenne toimi ja siksi Etelä-Sudan itsenäistyi eroon Sudanin muslimivallasta.
VastaaPoistaKirjoitin jossain blogissani, että Itä-Helsingin muslimivoittoiset alueet voisivat itsenäistyä ja näin ne joutuisivat pärjäämään omillaan. Suomalaiset pääsisivät elättämisen taakasta. Paras lopputulos saadaan kun muilla alueilla asuvat somalit siirtyvät Itä-Helsinkiin ja siellä vielä olevat suomalaiset siirtyisivät heiltä vapautuviin asuntoihin. Suomea hyödyttävä väestönvaihto.
Se ei taida riittää somaleille. Ystäväni opetti somaleille suomen kieltä. Miehet olivat uhonneet, että Suomi kuuluu heille ja 50 vuoden kuluttua he ovat vallassa Suomessa.
MTV uutiset 29.4.2023
VastaaPoistaFitch laski Ranskan luottoluokitusta, vaarassa heikentyä entisestään
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/fitch-laski-ranskan-luottoluokitusta-vaarassa-heikentya-entisestaan/8686408
Artikkelista poimittua
Poliittinen umpikuja ja sosiaalinen liikehdintä uhkaavat presidentti Macronin uudistusaikeita, arvioi luottoluokituslaitos.
Luottoluokituslaitos Fitch Ratings on laskenut Ranskan velkakelpoisuusluokitusta. Ranskan luokitus laski AA:sta ja on nyt AA-.
Fitchin mukaan Ranskan talousluvut ovat muita verrokkimaita heikommat. Luottoluokittajan mukaan julkinen talous ja erityisesti korkea velka ovat heikkouksia luokituksen kannalta.
Fitchin mukaan oleellisesti heikentyneet talouskasvunäkymät ja heikentynyt kilpailukyky voisivat osaltaan heikentää maan luottoluokitusta entisestään,
samoin kuin julkisen velkaantumisen merkittävä ja jatkuva kasvu.
-------------------
Ranska on melko lailla monikulttuurinen maa. Onko sillä vaikutusta maan kehittymiseen tähän tilanteeseen?
Ranskassa on ollut ja varmaan tulee olemaan mielenosoituksia/mellakoita eläkeiän nostoa vastaan - iästä 62, ikään 64.
(Taitaisi suomalainen olla riemuissaan jos presidentti ehdottaisi eläkeiäksi 64? Sivumennen sanoen miten on sen Ranskan demokratian laita? Vaiko oliko Macron niin sanotusti pakkoraossa?)
EU:n velkasäännökset eivät kiinnostaneet Ranskaa eikä sääntöperustainen toiminta kiinnosta mitä etelämmäksi mennään niin Euroopassa kuin Afrikassakaan.
Italia on Euroopan eräs ongelmapesäke velkansa kanssa, Kreikkaa unohtamatta.
Mikä osuus näiden maiden ongelmiin on se valtava joukko, joka on tullut "turvapaikanhakijoina" tai siirtolaisina Lähi-idästä tai Afrikasta ja lisännyt monikulttuurisuuden "ihanuutta"?
Vaurastuneiden kansakuntien yksi yhteinen piirre on yrittäminen ja työnteko.
Kansakunta ei vaurastu sillä, että työtätekevä väestö elättää mellakoitsijoita, sohvaperunoita tai muuta vastaavaa porukkaa.
Myöskään sodat eivät lisää kansakuntien vaurautta. Missähän tilassa Syyria on? Entä Venäjä?
Aasiassa taitaa olla malttia vaurastua?
Maailma on muutoksen kourissa mutta kyllä se yrittäminen ja työnteko edelleen ovat oleellisia ja muu humppa voi jäädä vähemmälle.
Se olisi hyvä ymmärtää niin Sudanissa, Afrikassa yleensä kuin myös Euroopassa.
Tämäkin on taas aivan asian vierestä vaikka viimeiseen virkkeeseen onkin ympätty Sudan.
PoistaTässä HS uutisessa Sudanista kirjoitetaan:
VastaaPoista"Sudanin taistelut ovat saaneet aikaan akuutin ruokapulan, ja miljoonien asukkaiden arvellaan kärsivän peruselintarvikkeiden puutteesta.
YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP varoitti nälänhädän uhkaavan miljoonia ihmisiä maassa, jossa noin 15 miljoonaa ihmistä on jo muutenkin jatkuvan ruoka-avun varassa."
----------------------
Siis vajaan 50 miljoonan väestö kasvaa Professorin mukaan yli miljoonalla vuodessa ja nyt jo 15 miljoonaa jatkuvan ruoka-avun varassa?
Onko tässä ruoka-avussa joku järki?
Minusta kaiken ruoka-avun ehdoksi pitää laittaa ehkäisy ja syntyvyyden säännöstely. Se on sitä parasta ilmaston, ympäristön ja maapallon suojelua - vihreille tiedoksi.
Tämä on niin järjetöntä touhua, että mahdollisia "turvapaikan" hakijoita Sudanista tänne Eurooppaan ei tarvita.
Afrikan unioni ja valtion voivat edes yhden kerran hoitaa konfliktinsa - niitä kun riittää.
Voihan siellä Sudanissa vaikuttaa tällaisetkin asiat. Näistä ei vaan kerrota mediassa koskaan.
VastaaPoistahttps://twitter.com/markmaycot/status/1650910142592958509
Suuri vaikutus on myös sillä, että Sudan IQ 71. Etelä-Sudan IQ 58.61.
PoistaTämä ei liity varsinaisesti monikulttuurisuuteen muuten kuin siltä osin, että Suomeen tunnutaan haluttavan työvoimaa nimenomaan EU:n ulkopuolelta, eli siis kysymys olisi pääosin muista kulttuureista tulevista.
VastaaPoistaNimittäin hiukan herätti huolta EK:n Häkämiehen lausunto televisiossa, että on aivan ok, että myös näille tulijoille maksettaisiin toimeentulotukia, koska niinhän maksetaan suomalaisillekin vähätuloisille. Eli siis hänen mielestään veronmaksajien tuleekin maksaa osa tulijoiden sosiaalituista ja toimeentulosta, jotta palkkataso yrityksissä voidaan pitää matalana. Tämäkö on todella elinkeinoelämän mielestä oikea yritysten ansaintamalli. Kyse on lähinnä halvan työvoimen puutteesta.
Eihän tuossa ole kyse edes halvan työvoiman puutteesta, vaan muiden maksaman työvoiman puutteesta. Meidän muiden pitäisi maksaa näiden feikkikapitalistien työntekijöiden palkat, jotta he voisivat tienata. Ei ole markkinataloutta nähneetkään tuollaisten elinkeinojen elämien ehdottelijat. Meillä ei edes liike-elämä ole oikeistolaista, vaan sosialisteja kaikki tyynni.
PoistaSamaa mieltä oli jokin aika sitten ennen vaaleja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Myös hänen mielestään tänne tuleva halpatyövoima on oikeutettu samoihin tukiin kuin Suomalaisetkin. Eli tunnustetaan lopultakin se, että tänne tulevat matalapalkka-alan työtekijät eivät tule palkallaan toimeen ja näin ollen yhteiskunta maksaa tavallaan osan palkasta ja lopulta koko toimeentulon. Muuten Jyri Häkämies taitaa olla aika heppoinen kaveri neuvomaan, että valtion omaisuutta pitäisi myydä 4 miljardin edestä seuraavan hallituksen aikana. Häneltä itseltään valtion omaisuuden myynti meni täysin perseelleen, kun myi omistajaohjaajana Kemiran Norjalaisille ja ihan mitättömään hintaan. Lannoitteet kallistuivat välittömästi 2-kertaiseksi ja sama on jatkunut edelleen. Onko tämä valtion omaisuuden myynti onnistunut koskaan?
VastaaPoistaKangasharjun Etla suoltaa tohtorivoimin maahanmuuttoystävällisiä tutkimuksia, joiden lähtöoletukset on tehty siten, että esim maahanmuuttajien työllistyminen ja koulumenestys yms noudattelee kantaväestön vastaavia. Lopputulemana saadaan sitten tulos, että maahanmuutto on oikein kannattavaa.
PoistaKangasharjulla maahanmuutto on aina ollut sokea piste. Mutta onhan tuo ollut ainakin oman urakehityksen kannalta oikein kannattavaa.
Tuollainen tutkimus mitään tiedettä ole. Lähtökohtaoletuksiksi pitää ottaa se mikä reaalimaailmassa on totta, eikä se millaisilla arvoilla saadaan haluttu lopputulos.
PoistaToisin sanoen Häkämies maksattaisi veronmaksajilla, ts. työntekijöillä osan työntekijöiden toimeentulosta! "Ollaanko hullumman haudalla kuin elävän ryssän?", näin vanhan äitini kummastelua lainaten.
PoistaHäkämiehen jutut sopisi oikeistodemarin suuhun.
VastaaPoistaPidän siitä, että tässä kirjoitetaan Afrikan maista monikulttuurisuuskäsitteen kautta, koska yleensä mediassa viitataan etnisiin, rodullisiin, kielellisiin tai uskonnollisiin eroihin kutsumatta sitä monikulttuurisuudeksi. Konfliktien syynä halutaan toisinaan myös syyllistävästi nähdä siirtomaaisäntien vetämät keinotekoiset rajat. Onko sitten kognitiivista dissonanssia se, että kolonialismin luomat keinotekoiset rajat ja kansojen sekoittuminen on tuomittavaa, mutta kun liberaali maahanmuuttopolitiikka tekee samaa Euroopassa, niin se muuttuukin kannatettavaksi ja ongelmattomaksi (kunhan vain kotouttamiseen panostetaan yhä suurempia resursseja ja kantaväestön rasismista päästään eroon)
VastaaPoistaMuuten joo, mutta eihän Sudanissa ole 400 etnistä ryhmää eikä varsinkaan puhuta 500 kieltä!!! Etnisiä ryhmiä on jokunen ja klaanit päälle. Kieli on arabia ja onko kymmentäkään muuta kieltä.
VastaaPoistaKongossa ja Nigeriassa varmaan olisikin liki tuommoinen kansojen ja kielten moninaisuus.