Tämä asetelma on toki heijastunut myös muualle maailmaan, myös tiedeyhteisöön. Siitä esimerkkinä oli eilisen brittiläisen Nature-lehden kirjoitus, jossa ohjeistettiin ihmisiin liittyvää tutkimusta tekeviä käyttäytymään arvoliberaalisti.
Kirjoitus alkoi toteamuksella "kuten aiemmat pääkirjoitukset ovat tunnustaneet, Nature on osaltaan vaikuttanut rasismiin - ja on nyt luvannut osallistua sen torjumiseen yhdessä tutkimusyhteisön kollegoidensa kanssa". Sen jälkeen lehti kertoi uusista ohjeistuksistaan tutkimusraporttien kirjoittajille.
Ohjeistuksen mukaan "tämä on osa jatkuvia päivityksiämme ohjeistuksessa, jossa pyydämme kirjoittajia kuvaamaan, miten demografiset ominaisuudet, mukaan lukien sukupuoli, otetaan huomioon tutkimusten suunnittelussa - ja laajemmin harkitsemaan tutkimuksen mahdollisuutta aiheuttaa haittaa".
Myöhemmin kerrotaan myös tarkemmin, että lehti odottaa tutkimusraporttien kirjoittajilta kolmea asiaa. "Ensinnäkin, määritä käytetyt kategoriat ja selitä, miksi tällainen luokittelu on tarpeen. Toiseksi selitä käytetyt menetelmät ihmisten kuvailemiseksi tällä tavalla - esimerkiksi ilmoittivatko tutkimuksen osallistujat itsestään vai tulivatko tiedot väestönlaskennasta, sosiaalisesta mediasta tai hallinnollisista tiedoista? Kolmanneksi haluamme, että kirjoittajat kuvaavat, miten he hallitsivat sekoittavat muuttujat, kuten sosioekonomisen aseman".
Nämä pyynnöt lisätään tutkimusraporttien kirjoittajille annettavaan ohjeistukseen siten, että ne tulevat ilmaistuksi jo käsikirjoituksen lähettämisvaiheessa. Ja loppukaneetissa selitetään vielä, että "niiden tarkoituksena on... estää tutkimusta tahattomasti ylläpitämästä haittaa ja välttää luomasta enemmän negatiivisia kokemuksia ihmisille, joille rasismi on päivittäinen todellisuus".
Nähtäväksi jää, millä tavalla edellä kuvaamani ohjeistus vaikuttaa Nature-lehden sisältöön. Vaikka se käyttää varsin arvoliberaalia ja vahvaa kieltä, todetaan kirjoituksessa myös, että "rotuun tai etnisyyteen liittyvien tutkimusten tekemiselle on monta tärkeää syytä".
Sellaisiksi se mainitsee sen, että "värillisiin ihmisiin kohdistuu syrjintää koulutuksessa, työpaikoilla ja muualla. Nämä tilanteet tarvitsevat tutkimusta, jotta ongelmat voidaan paremmin ymmärtää ja ratkaisuja löytää." Minulle jäi kirjoituksesta kuitenkin epäselväksi, tarkoittiko Nature myös sitä, että olisi tärkeää selvittää poikkeavatko jotkut ihmisryhmät muista etnisyyksistä sellaisilla tavoilla, jotka vaikuttavat positiivisesti tai negatiivisesti heidän kykyynsä toimia monietnisessä yhteiskunnassa.
Mielestäni kirjoituksen keskeinen näkökulma jäi pois, englanniksi se on "But there are instances in which a focus on race or ethnicity as an explanation for an outcome can be inaccurate, and has the potential to be harmful. For example, studies of human behaviour sometimes attribute differences to race or ethnicity when they could involve other variables, such as socio-economic status or occupation. Inaccurate inferences that race is the decisive variable run the risk of entrenching stereotypical attitudes — to the detriment of the communities involved." Ollaan siis huolestuneita siitä, että huonosti suunnitellussa tutkimuksessa saattaa rotua näyttäytyä selittävänä tekijänä, kun se todellisuudessa onkin vaikkapa sosioekonominen asema. On tainnut toimittajilta jäädä huomaamatta, että homma menee myös toisinpäin. Sosioekonominen asema saattaa näyttää selittävältä tekijältä, kun se todellisuudessa onkin rotu. Mitäs sitten tehdään?
VastaaPoistaNiin, ja rotu tai etnisyys/kulttuuri saattaa selittää sosioekonomista asemaa... jos porukan keskimääräinen älykkyys on paljonkin ympäröivän yhteiskunnan yleistä tasoa alempana, se kyllä selittää sen ettei taloudellista menestystä tule sille porukalle noin keskimäärin kovin paljoa, ja jos kulttuuri on kovin ansiotyötä vieroksuva ja ei-kannustava, voi sekin aiheuttaa saman...
VastaaPoistaSuomeen tuli aikoinaan Vietnamista pakolaisia. Voisikohan heitä verrata joihinkin muihin pakolaisiin.
PoistaVoisi, mutta ei haluta. Pärjäsivät ilmeisen hyvin, mutta ongelmiakin oli joidenkin osalta eli nuoria päätyi rikollisille poluille. Ei tosin ilmeisesti samassa mitassa kuin muslimimaista tulleista.
PoistaTuo geneettisen linjan aiheuttama handicap on olemassa väestöryhmien sisälläkin. Niitä pienoisryhmiä kutsutaan suvuiksi. Toisissa suvuissa on älykkäämpää porukkaa kuin toisissa ja se kun tuppaa menemään siten että älykkäät naivat keskimäärin enemmän toisia älykkäitä ja ei-älykkäät toisia ei-älykkäitä, niin se ero tuppaa säilymäänkin. Mikään kiveen kirjoitettu asia tämä ei tietenkään ole, koska sellaiseen asiaan kuin älykkyys vaikuttaa niin moni geeni että älykkäissä suvuissa on myös tyhmää jälkikasvua, ja tyhmissä suvuissa älykästä, mutta keskimäärin noin se menee.
PoistaEhkä noiden mattokauppiaiden moraali ei vaan sovi kristillisistä arvoista ponnistavaan länsimaiseen kulttuuriin. Pitävät meitä vääräuskoisina, olimmepa sitten uskovaisia, ateisteja tai jotain siltä väliltä, nutta yhtä kaikkia huijattavissa Allahin ja Muhammedin luvalla.
VastaaPoistaMustat ovat yleensä "huonommassa sosiaalisesssa asemassa", juurikin siksi koska ovat mustia elä ÄO on valkoisia alhaisempi.
VastaaPoistaValkoisia "huonossa sosioekonomisessa asemassa" olevia on ehkä vain 10 pros siittä mitä mustia.
Tämä huonossa asemassa oleminen ei ole lieventävä asianhaara, vaan juurikin päinvastoin, eli aina missä nee..mustia, asiat ovat päin persetttä ..joka talossa,korttelissa kaupunginosassa, kaupungissa, valtiossa ja mantereell
Oikein kirjoitetaan "siksi, että" ei suinkaan "siksi koska", koska jälkimmäisessä tapauksessa riittää kirjoittaa "koska". Hupia saa, kun tarkastelee Yhdysvaltain kaupunkien paskuutta ja niiden pormestarien väriä.
PoistaNiin tuli Naturestakin roskalehti. Alkaa lukemisen arvoiset aviisit käymään vähiin tässä pellemaailmassamme.
VastaaPoistaMutta meillehän on sormi pystyssä opetettu, ettei ihmisrotuja ole olemassakaan!
VastaaPoistaOnko niitä sittenkin, kun tiedelehteä sormi pystyssä opetetaan miten niistä saa kirjoittaa?
Tätä olen minäkin ihmetellyt. Niitä ei ole olemassa, mutta toisaalta ilmeisesti kuitenkin on.
PoistaTämä rotuhysteria tai rotufobia, kumpaa sanaa nyt halutaankaan käyttää, on esimerkki tämän ajan taikauskosta, jossa sanoihin katsotaan sisältyvän maagisia voimia. Kun joku Aatu jossakin intoutui puhumaan roduista ja tekemään puheidensa perusteella omia älyttömyyksiään, koko sanan kuviteltiin muuttuneen pahuutta tihkuvaksi taikasanaksi. Vaan mitä se rotu sitten on tuolla vähemmän latautuneessa eläinmaailmassa? Jos nyt oikein muistan, se tarkoittaa sellaisia saman lajin ilmiasultaan ja muilta tunnistettavilta ominaisuuksiltaan verraten yhtenäisiä ryhmiä, jotka pystyvät lisääntymään muiden samaan lajiin kuuluvien eläinten kanssa. Tästä seuraa käytännössä, että eri rodut eivät eläinkunnassakaan ole sen enempää kovin yhtenäisiä ja tarkkarajaisiakaan ja määriteltyjen rotujen ulkopuolelle jää melkoinen määrä saman lajin eläimiä. Eikä tätä roduista puhumista yleensä pidetä mitenkään ongelmallisena silloin, kun puhutaan muista eläimistä kuin ihmisestä. Mutta tässähän tulee vastaan se vanha tuttu antroposentrismi, jota kyllä yleensä pidetään takapajuisen ajattelun piirteenä. Sen mukaan ihminen nimittäin on maailman keskipiste tai sen tärkein itsenäinen kokonaisuus. Niinpä ihminen nähdään luonnosta erillisenä ja sen yläpuolella olevana, eivätkä ihmiseen niin voida soveltaa muihin luontokappaleisiin sovellettavia käsitteitä.
VastaaPoista