Nykyisin valkohäntäkauris on yleinen näky kaikkialla Länsi- ja Lounais-Suomessa. Kaunis, jäntevä ja valkoinen häntä pystyssä juoksenteleva suurehko eläin. Kaikkiaan valkohäntäkauriita on maassamme tänä päivänä reilusti yli 100 000 yksilöä, jotka kaikki toimivat punkkien eli puutiaisten taksina niiden valloittaessa viimeisetkin koskemattomat erämaat ja kesämökkien pihat.
Yleisradio julkaisi eilen uutisen, jonka mukaan valkohäntäkauriiden leviäminen on maamme metsästäjien erityisessä suojeluksessa. Sen mukaan niitä nimittäin ruokitaan talven yli peräti 17,6 miljoonalla kilolla ruokaa.
Tämän ravinnon avulla valkohäntäpeura selviää talven yli hyvässä kunnossa ja synnyttää runsaasti vasoja. Bonuksena eläinten sukukypsyys aikaistuu ja vasat säilyvät todennäköisemmin elossa. Siten ei ole mikään ihme, että näiden eläinten määrä on räjähtänyt maassamme.
Samalla puutiaisten valkohäntävetoinen taksiliikenne toimii vuosi vuodelta yhä tehokkaammin. Eivätkä talousmetsien taimikotkaan saa olla rauhassa, vaan pahimmilla alueilla on nähty jopa täydellisiä tuhoutumisia.
Asiaa ei muuta miksikään se, että metsästäjät ampuvat näitä eläimiä nimenomaisesti ruokintapaikoilta. Ammuttavien eläinten määrä on tarkasti säädelty, eikä valkohäntäkauriskantaa päästetä supistumaan. Ja sitä paitsi, eläinten houkuttelemiseen ammuttavaksi riittäisi vähempikin ruokamäärä.
Nähtäväksi siis jää, koska ihmiset ryhtyvät laajamittaisemmin vaatimaan tässä puheena olevan haitallisen vieraslajin kitkemistä luonnostamme. Vai onko niin, että sen herttainen ulkonäkö tekee meistä sokeita ymmärtämään, miten ikävä - ja punkkien taksina jopa hengenvaarallinen - kiusankappale se lopulta on.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kokoomuksen Markku Eestilältä kovia väitteitä
Valkohäntäkauris toi punkin iholle
Vieraslajin kanta on eksponentiaalisessa kasvussa
Kokoomuksen Markku Eestilältä kovia väitteitä
Valkohäntäkauris toi punkin iholle
Vieraslajin kanta on eksponentiaalisessa kasvussa
Niitä on nykyään Suomen kamaralla niin montaa lajia muualta tullutta haitallista vieraslajia.
VastaaPoistaMetsökauriit, ne ajokoiraa vähän isommat sikiää vauhdilla ja ilvekset siinä sivussa.
PoistaNastolasta alkoi leviämään se täplänahkakauris, joka on niin söde.
Mikäpä siinä, jos ei metsästysmääriä rajoitettaisi.
Ollilan kasvattama kuusipeurako ?
PoistaJuurikin se niljakas otus. Se ollila:)
PoistaItse en metsästä, mutta tunnenpa montakin metsästäjää ja aina joskus puhe eksyy näihin kyseisiin punkkitakseihin... suurimpina esteinä kannan harvennukselle kuulostaa olevan aselaki (metsästäjälle) ja lupaehdot (peuran kaatoon) ja uudet lyijyrajoitukset muutaman mielestä lisäävät tuskaa... Itse en pysty ottamaan kantaa muuhun kuin tuohon aselakiin joka kieltämättä on suoraan sanottuna vainoharhainen kokoelma määräyksiä ja aiheuttaa sinällään enemmän ongelmia (metsästäjille ja urheiluampujille) kuin ratkaisee mitään...
VastaaPoista- Lukija
Kerran tuli tuollainen metsästä auton eteen, onneksi kauempana.Lähitilanteessa ei olisi ei olisi ehtinyt tehdä mitään. Sitten vielä punkit ja mitähän ne syökään! Kuolleen ojassa näin kerran, tämä ainakin oli todella ison koiran kokoinen. Eikä šen lihakaan mitään ihmeellistä ole(?)
VastaaPoistaJohan tämä diplomi-burgeri Mikko Kärnä suositteli, että kuulaa kylkeen... Tuo punkkiongelma on ainakin ihan todellinen, oman lapsuudenkotini ympäristössä niitä ei vielä reilu 10 wee sitten ollut juuri lainkaan, mutta nyt punkkisyyni on jokailtainen toimi. Ja joka talvi n. parikymmenpäinen tokka siinä lähimaastossa pyörii, joten asiayhteys on kaiketi osoitettavissa?
VastaaPoista-J.Edgar-
Porvoon hautausmaalla on pienten peurojen sorkan jälkiä vaikka kuinka paljon, ja hautausmaan läheisellä kukkulalla näimme niitä aivan livenäkin. Söisivätkö hautausmaan koristepensaita ja haudoille tuotuja kukkia ja -kasveja, luultavasti. Omalta pihaltakin on bongattu tänä talvena peuran jäljet ja papanakasa. Porvoon edustalla olevassa Emäsalon saaressa jonkin lajin peuroja on niin paljon, että pihalta syödään kaikki mahdolliset kasvit. Mitään hyötykasveja on aivan turha yrittää kasvattaa, kertoi sikäläinen kesämökkiläinen. Aikamoinen riesa ovat.
VastaaPoistaSiellä missä on paljon kauriita, on myös susia.
VastaaPoistaJos tapetaan susien ruoka on sudet kotieläinten ja lapsien kimpussa. Kauriille voi vielä saada kaatoluvan mutta pyhälle sudelle ei millään.
No eivät varmasti ole. Susi on ihmisille täysin vaaraton. Näin meille vakuuttavat kaikki tutkijoista poliitikkoihin, eiväthän ne voi olla väärässä.
VastaaPoistaKesällä oli uutinen että Venäjällä susi kävi
Poistauimassa olleiden poikien kimppuun,
toinen 9v kuoli, 8v säilyi hengissä mutta
raadeltuna.
Juu... tämä väite, että susi ei ole hyökännyt ihmisen päälle sataan vuoteen Suomessa... se on sellainen vihervasemmiston puolitotuus, kun ei kerrota syytä hyökkäämättömyyteen... niillähän on rutkasti näitä asioita joista kerrotaan vain se hyödyllinen osa...
Poista1800-luvun loppupuolella Suomen suur-ruhtinaskunnan senaatti päätti, että susi hävitetään Suomesta, koska ne hyökkäilivät ihmisten päälle... 1900-luvun alkupuolella susikanta oli saatu "kuriin" ja hyökkäyksissä ei enään mennyt ihmishenkiä (karjaa toki). Eli sellainen kokonaistarina tämänkin puolitotuuden takana..
-Raksaäijä
Joo, 1800-luvun loppupuolella Suomeenkin rantautui merkittävissä määrin rihlattuja aseita, joita alkoi olla tiloilla ja mökeissä. Rihlatulla takaaladattavalla kiväärillä pystyi ampumaan pitkältäkin matkalta liikkuvaankin maaliin, joten susien poistaminen seudulta oli mahdollista. Sitä ennen musketeilla ja jalkajousilla se ei olisi onnistunut, vaikka kyllä niilläkin sutta metsästettiin. Ja kun ei enää ollut susia, ei ne kenenkään kimppuun enää käyneetkään.
PoistaRetkeilin noilla nykyisten susilaumojen alueella idässä ja pohjoisessa 70- ja 80-luvuilla paljon. Ei kenellekään tullut mieleen että voisi kohdata edes yhden suden, saati lauman, kuten nykyään. Koirat kulkivat täysin vapaana mistään uhasta niin metsästäjien kuin retkeilijöidenkin mukana. Nykyään jokaisessa metsästys porukassa on useita joiden koiran sudet ovat vieneet.
Kauriiden ruokkiminen pitäisi kieltää. Ylisuuret kannat vain aiheuttaa susien parveilua länsi-suomen pienillä metsäalueilla.
VastaaPoista