Asian nosti esille vajaa viikko sitten ajatuspajan toiminnanjohtaja, jonka mukaan "vaalikoneiden laatijoilla on suomalaisessa demokratiassa huomattava valta, joka jää näkymättömiin. Kysymysten valinnoilla on väistämättä merkitystä vaalituloksen kannalta."
Tänä aamuna saimme vuorostamme luettavaksi kauppatieteen maisterin mielipiteen, jossa vaadittiin vaalikoneisiin kysymyksiä siitä "miten ehdokkaat lisäisivät valtion tuloja". Kirjoittajan mukaan "kysymykset pakottaisivat ehdokkaat miettimään tehtäväänsä laajemmin, ja äänestäjät saisivat monipuolisemman käsityksen ehdokkaan ajattelusta maan kehittämiseksi".
Nyt alkanut keskustelu on tärkeä, mutta ei mitenkään uusi. Itse totesin vuonna 2017, että vaalikoneita käytetään ihmisten manipulointiin. Ja annoin teille - arvoisat lukijani - ohjeeksi, että "älkää uskoko vaalikoneiden ehdotuksiin sokeasti, vaan käyttäkää niiden lisäksi tervettä järkeä. Tosiasiahan on, että meillä jokaisella on tärkeitä ja vähemmän tärkeitä perusteluita äänestyspäätöksillemme - mutta vaalikoneessa kaikki vastatut kysymykset vaikuttavat lopputulokseen yhtä suurella painoarvolla."
Siten vaalikoneeseen vastatessa on syytä ohittaa kysymykset, joihin itsellä ei ole selkeää näkemystä ja hakea parhaiten sopivaa ehdokasta pelkästään jäljelle jäävien kysymysten perusteella. Ja erityisen tärkeää on ohittaa kysymykset, joihin ei ole selkeää vastausta - eli joihin sisältyy kaksi eri kysymystä.
Siis sellaisia kuin esimerkiksi Iltalehden vuoden 2019 vaalikoneesta löytyvä "Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa myös viidennen ydinvoimalan jälkeen muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan". Tässä kysymyksessähän vaaliehdokas on joutunut ottamaan kantaa sekä ydinvoimaan että ilmastonmuutokseen - eikä vaalikoneen käyttäjä voi pelkän vaalikonevastauksen perusteella tietää, kumpi seikka on ratkaissut ehdokkaan vastauksesta välittyneen kannan.
Nähtäväksi siis jää, millaisia vaalikoneita media tarjoaa meille ensi keväänä. Selvää kuitenkin on, että koska niiden kysymyslistat eivät ole vielä valmiina, on juuri nyt oikea aika käydä lehdistössä esiin noussutta keskustelua niiden sisällöstä. Ja siksi edelle kirjaamani mielipiteet ovat vähintäänkin tervetulleita - ja tulisi huomioida kaikella vakavuudella suomalaisten mediatalojen toimituksissa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vaalikoneiden oikeasta käytöstä
Vaalikoneet äänestyspäätösten manipuloinnin työkaluina
Vaalikone
Vaalikoneiden oikeasta käytöstä
Vaalikoneet äänestyspäätösten manipuloinnin työkaluina
Vaalikone
Yle tänään. Uutinen liittyy kouluihin ja maahanmuuttajiin.
VastaaPoista"Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä: Ylen selvitys paljastaa, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille"
https://yle.fi/uutiset/3-12638287
Artikkelista poimittua:
Ylen selvitys paljastaa, että pienituloisuus, maahanmuuttajien suuri osuus kouluissa ja erityisen tuen tarve näyttävät painottuvan usein tiettyihin kouluihin Helsingissä.
Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa erityisoppilaita on yli kolmannes oppilaista, maahanmuuttajien osuus oppilaista on yli puolet. Keskimäärin alueen talouden tulot ovat 35 000 euroa vuodessa.
...
Bernelius on tutkinut eriarvoisuutta ja alueellista eriytymistä ja pitää tilannetta erittäin vakavana.
– Nämä koulut ovat hälytysmerkkejä. Meidän pitäisi osata tunnistaa huono-osaisuusriskin urbaani kasautumislogiikka ja siihen liittyvät pistemäiset,
tiettyihin naapurustoihin ja kouluihin liittyvät isot panostuksen tarpeet.
...
Ongelma on yhteiskunnassa, ei oppilaassa
Bernelius epäilee, maahanmuuttajataustaisten tarve erityiseen tukeen voi kertoa myös siitä, että yhteiskunta on epäonnistunut heidän ottamisessaan mukaan yhteiskuntaan.
(KOMMENTTI: TAAS KOROSTETAAN, ETTÄ MEIDÄN YHTEISKUNNASSA ON VIKA. JOS VIKA ONKIN MAAHANTULLEEN PERHEEN LÄHTÖMAAN KULTTUURISSA, USKONNOSSA, VANHEMMISSA TAI LAPSESSA ITSESSÄ?)
Apulaispormestari: Oppilaaksiottoalueita voitaisiin laajentaa
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) esitti hiljattain Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun)
yhdeksi ratkaisuksi eriarvoistumiseen oppilaiden nykyistä suurempaa sekoittumista kouluissa.
Hänen mukaansa kouluihin pitäisi ottaa oppilaita erilaisisista sosioekonomisista taustoista.
...
Isompia kouluja, jotta oppilaat sekoittuvat?
Yksi mahdollisuus on sekoittaa oppilaita kasvattamalla koulujen kokoa.
...
Nasima Razmyarin mukaan pyramidiksi tarkoitetun kolmiportaisen tuen mallin huipun leveneminen kertoo siitä, ettei tukijärjestelmä toimi, koska erityisen tuen tarve kasvaa.
– Resurssien pitäisi mennä lapselle, mutta se menee rakenteisiin. Tuen toteuttamisessa tarvitaan ennen kaikkea vakaata ja ennakoitavaa, riittävää rahoitusta, sanoo apulaispormestari Razmyar.
-----------------------------
Onko ratkaisu se, että väkisin sekoitetaan oppilaat?
Onko ratkaisu se, että lisää rahaa maahanmuuttajiin? Mikä määrä on tarpeeksi?
Entä jos suomalainen perhe ei halua lastaan kouluun/luokkaan, jossa on häiriköiviä maahanmuuttajien lapsia tai paljon erityistä tukea vaativia kehitysmaista tulleita lapsia?
Eikö Suomessa enää saa itse tehdä valintoja oman lapsensa tulevaisuuden suhteen?
Äänestämälläkin voi tehdä valintoja tulevaisuuden suhteen.
Onko jo aika tunnustaa(?) ettei kehitysmaista tulevia ihmisiä kannata rahdata kehittyneisiin maihin koska he eivät yksinkertaisesti pysty elämään täällä ilman yhteiskunnan jatkuvaa tukea.
siihen on aivan loogiset selitykset, miksi keharimaat ovat keharimaita. Syy ei ole missään toistasataa vuotta sittten olleella siirtomaajärjestelmällä, vaan se perus syy on kehitysmaiden asukkaiden imbesiilliys sekä lyhyt eli surkea impulssikontrolli.
Poistaaivan kuten nyt sitten vaikkapa suomen kouluissa ja kaikkialla muuallakin.
Maan kehitysaste voi johtua ns. ulkoisista tekijöistä tai kansalaisten älykkyydestä. Siitä ei ole kauan kun Suomi oli kehitysmaa ja Korea ja Singapore. Karkeasti ottaen kaikki Afrikan maat ovat kehitysmaita. Zimbabwella meni hyvin kunnes älykkäät karkoitettiin. Lähi-idässä menestyttiin, kunnes serkusavioliitot tulivat muotiin.
PoistaHeimoyhteiskunnissa serkusavioliitot joilla pyritään säilyttämään omaisuus suvussa/klaanissa ovat olleet aina pääsääntö. Ei Lähi-idän maissa ole koskaan ollut aikaa jossa serkusavioliittoja ei olisi ollut. Muslimit ovat vain säilyttäneet tämän tavan nykypäivään saakka kun muut yhteisöt ovat siitä luopuneet sielläkin pikkuhiljaa.
PoistaVain naapurimaa Ruotsia seuraamalla ja sen virheitä toistamatta olisi voitu välttää nykyiset ongelmat kouluissa, mutta kun ei! Jälkijunassa ollaan. Jyrki Katainenkin on herännyt ja ilmoittanut suurena oivalluksena, että Nord Stream-putken raksntaminen on osoittautunut virheeksi. Jälkijunassa taas.
VastaaPoistaHyvä, että vaalikoneisiin kiinnitetään nyt huomiota. On niin paljon helpompaa lisätä valtion menoja ja saada kannatusta, kun vähentää niitä. Kun talous ei ole kasvanut 15:sta vuoteen, hyvät neuvot ovat kalliit eikä aikaa ole hukattavaksi enää yhtään!
Yle tänään
VastaaPoistaYle selvitti: Suomi velkaantui korona-aikana 5 236 euroa henkilöä kohden – se ei ole EU-kärkeä, mutta Ruotsi ja Tanska painivat aivan eri sarjassa
https://yle.fi/uutiset/3-12634267
Artikkelista poimittua:
Suomen julkisyhteisöjen eli lähinnä valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka oli vuoden 2019 lopulla noin 156 miljardia euroa.
Tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä se oli kasvanut noin 185 miljardiin euroon.
...
Velkaa tutkinut dosentti ja yliopistotutkija Ilja Kavonius Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta pitää tilastoa melko odotettuna.
Kärkimaita yhdistävät kovat koronatoimet ja melko suuri julkinen sektori.
– Muun muassa Belgiassa, Ranskassa ja Italiassa oli pahimman koronan aikaan kovat lockdownit, Kavonius huomauttaa.
– Alinna olevissa maissa taas on pääosin valtioita, joiden bruttokansantuote on alle puolet Suomesta, pieni julkinen sektori ja joissa on poliittisesti vältetty ottamasta velkaa.
...
Ruotsin ja Tanskan lisävelka on Baltian ja Balkanin maiden sekä Puolan tasoa, vaikka niiden julkinen sektori ja hyvinvointipalvelut ovat huomattavasti Ruotsia ja Tanskaa köykäisempiä.
Kavonius selittää asiaa Ruotsin ja Tanskan paremmalla taloustilanteella.
Niiden talouskasvu oli vuosina 2010–2019 selvästi Suomea parempi, ja myös velkaantumisaste alhaisempi, vain noin puolet Suomen kokonaisvelasta.
Kun Suomessa julkista velkaa on runsaat 33 000 euroa jokaista suomalaista kohden, Ruotsissa määrä on vajaat 18 000 euroa.
– Suomi on Ruotsin ja Tanskan kehitystä jäljessä. Se ei ole pelkkä velka-asia, vaan yleisen talouskasvun asia. Se on se kriittinen kysymys, Kavonius sanoo.
...
...
Mutta nyt korkomenot ovat kääntymässä kasvuun. Ensi vuoden budjettiesityksessä niihin on varattu (siirryt toiseen palveluun) 1,5 miljardia euroa eli kaksi kertaa nykyinen määrä
– Uusi velka on kalliimpaa, kun korkotaso on noussut. Sitä kautta myös velkakustannukset nousevat, ja se on syytä huomioida, Helsingin yliopiston tutkija Ilja Kavonius sanoo.
----------------------
Suomen täytyy pystyä priorisoimaan menot ja kulut sekä karsimaan turhat.
Tähän vaikuttaa se minkälaisen eduskunnan äänestämme maallemme keväällä.
Yle eilen:
VastaaPoista"Valtion lainatakauksella voi pian hankkia kotiin niin aurinkopaneelit kuin sähköautonkin"
https://yle.fi/uutiset/3-12634381
Yle tänään:
"Nuoren perheen kylppäriremontti tyssäsi, kun talo ei riittänyt vakuudeksi – kiinteistövälittäjä toivoo, että valtio takaisi remonttilainoja"
https://yle.fi/uutiset/3-12634226
------------------------
Miksi velkaantuneen valtion pitäisi vielä lähteä takaamaan sitä sun tätä?
Ehdotan, että ihmiset elävät järkevästi ja säästeliäästi, säästävät omaa rahaa ja sitten tekevät haluamansa hankinnat omilla rahoilla.
Onko vihervasemmiston vaaliase se, että joka paikkaan tyrkytetään valtion rahaa?
Yle eilen
PoistaKuusilapsinen perhe aikoo myydä talonsa ja muuttaa vuokralle – heidän mielestään omistusasujiakin pitäisi tukea: ”Ei meillä ole sen enempää rahaa”
https://yle.fi/uutiset/74-20000345
-----------------------
Uutinen samaa kategoriaa kuin yllä.
Lapsilukumääräkin on valinta ja vanhemmat vastaavat valinnoistaan.
Jos he ovat valintansa tehneet olettaen että valtio ei tee heidän taloustilannettaan mahdottomaksi, niin se on aika kohtuullinen oletus. Ei heitä voida siitä syyttää. Jäävät lapset tekemättä kaikilta, jos oletus on että "investointi" pitää pystyä maksamaan vaikka vihreät uskonnolliset fanaatikot mitä talouden romutusta keksivät. Olet melko hyvä esimerkki siitä lapsivastaisesta eetoksesta joka meillä on nykyään ja jonka seurauksena on kansanvaihto. Kantasuomalaisia syyllistetään lapsistaan, tummempien pirttiviljelyt maksetaan runsaskätisesti Kelasta.
PoistaVaalikoneet ovat huonoja apureita äänestyspäätöksen tekemiseen. Tai näin olen itse aikoinaan todennut. Löysin hyvän ehdokkaan puolueesta X, koska useamman vaalikoneen kautta ko. henkilö oli top 5 ehdokkaiden joukossa. Hieman kärjistettynä kyseinen henkilö oli ”piristävä poikkeus” puolueessa ja jotenkin kuvittelin, että ääni hänelle tuo äänen kaltaiselleni ihmiselle. Käytännössä ääni meni kuitenkin puolueen puheenjohtajalle. Äänestämäni henkilö tuli valituksi, mutta puolue toteutti puheenjohtajansa näköistä politiikkaa, ei yksittäisten puoluehenkilöiden näköistä ohjelmaa. Tämän jälkeen olen seurannut lähinnä puolueiden puheenjohtajien pu-heita. Edes puolueohjelma ei merkitse niin paljoa kuin puheenjohtajan näkemys. Puheenjohtaja ja hänen lähipiirinsä määrittää mitä puolue kannattaa ja mitä ei. Vaalikoneille ei paljoa kannata antaa painoarvoa, jos minulta kysytään.
VastaaPoistaTämä vaalikone juttu ja sen perusteella äänen antaminen on, anteeksi professori, ihan täyttä fuulaa. Ette te kukaan todellisuudessa äänestä henkilöä, vaan puoluetta. Katsokaa puolueohjelma, katsokaa johdon ja muiden kellokkaiden todelliset tekemiset edellisellä kaudella ja jos se on sitä mitä haluatte, antakaa ääni ihan vain kenelle ko. puolueen ehdokkaalle tahansa. Ei sillä ehdokkaalla ole mitään väliä, he ovat vain napin painajia. Kaikissa puolueissa, jopa PS:llä.
PoistaToki puolueet äänestävät yleensä blokkina, mutta tuon blokin kannan kuhunkin asiaan määrittää eduskuntaryhmä. Toki siinäkin asiassa puheenjohtajaa kuunnellaan, mutta ei hän silti pysty johtamaan muista välittämättä.
PoistaKehtaisin olla tässä kohtaa samaa mieltä Hjalliksen kanssa siitä, että yhden puolueen vallanpitäjät mahtuvat tilataksiin. Muilla ei ole merkitystä ennen kuin ovat tapelleet itselleen penkin siitä ajoneuvosta.
PoistaItse en noita vaalikoneita käytä. Oma ehdokas on ollut aina selvä tapaus. Ihmetyttääkin, että on niin paljon poliittisesti sumeasti ajattelevaa porukkaa, että tällaisia vaalikoneita edes tarvitaan. Kertoo eräästä demokratian heikkoudesta: ihmiset äänestävät tunnepohjalta, jolloin heihin on helppo vaikuttaa paitsi näillä punamedian väsäämillä vaalikoneilla, myös vaalikallubeilla.
VastaaPoistaToinen heikkous ainakin Suomessa on se, ettei täällä demokratia toimi hallituksen muodostamisessa. Tälläkin hetkellä ministereistä ainoastaan sossujen mukana olo on puolustettavissa vaalituloksella.
Enemmistön hallituksessa (12 ministeriä 19:stä) muodostavat viime vaalien suurin häviäjä Kepu, Vihreät, Vasemmisto ja RKP. Vihreiden kannatus oli 11,5 %, mutta hallituspaikkoja sillä on kolme. Vasemmisto sai 8,5 % kannatuksella kaksi salkkua. RKP-lellikkipuolueelle annettiin taas täysin epädemokraattisesti 4,9 %:n voimalla kaksi ministerin pestiä.
Samaan aikaan oppositiossa istuvat Kokoomus ja PS 18,2 ja 17,7 prosentin kannatuksillaan. Molemmilla niistä oli suurempi kannatus kuin SDP:llä (16,5 %).
Ei siis ole suurikaan ihme, että taas joutuu kasaamaan motivaatiota, jotta viitsii vaivautua äänestyspaikalle. No, lopulta se on pieni vaiva. Jos kaikki nykymenoon tyytymättömät käyvät äänestämässä tämän hetken oppositiopuoluetta, sen irvokkaamaksi ja selkeämmäksi käy Suomen epädemokraattinen tilanne ja paine asian muuttamiseksi kasvaa. Toivottavasti.
Sumeutta on luulla että sillä kenelle ehdokkaalle äänensä antaa on mitään merkitystä sille mitä ko. puolue todellisuudessa vaalien jälkeen tekee. Ei ole.
PoistaKansanedustajia on liian paljon, Euhan jo nytkin päättää kaikesta, samoin virkamiehet. Politiikkojen avustajiakin on jo enemmän kuin kansanedustajia.
VastaaPoistaNykyiset puolueet tulisi lopettaa. Ne ovat jo aikansa eläneet ja ovat vain eräiden politiikkojen sosiaaliturvapaikkoja.
Usein sanotaan, että Suomi seuraa Ruotsin jalan jäljissä.
VastaaPoistaRuotsin vaalitulos on nyt tiedossa. Seuraako Suomen tulos samaa rataa - sen näemme keväällä.
Suur-Tukholman kuluvan viikon saldo on 8 murhan yritystä ja 2 murhaa PT-median mukaan.
Onko Suomen pääkaupunkiseudun tulevaisuus sama vai voimmeko jotenkin estää saman kehityskulun?
Minä toivoisin, että suomalaiset vihdoin ymmärtäisisivät ettei kehitysmaalaiset ole ratkaisu Suomen ongelmiin kuten vihervasemmisto antaa ymmärtää.
Jotkut karsastavat Perussuomalaisia mutta yhä useammin heiltä kuuluu se järjen ääni mitä muualta ei kuule.
https://pt-media.org/2022/10/02/suur-tukholman-kuluvan-viikon-saldo-8-murhan-yritysta-ja-2-murhaa/
Yle tänään
VastaaPoistaKokoomusedustaja arvostelee Marinin inflaatiopäivitystä: ”Pitääkö pääministerin mielestä rahapolitiikka siirtää poliitikkojen mestaroimaksi?”
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) some-päivityksen on tulkittu kritisoivan keskuspankkien koronnostoja. Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) vaatii kunnioittamaan keskuspankin itsenäisyyttä.
https://yle.fi/uutiset/74-20000605
https://twitter.com/MarinSanna/status/1576532247741886465
Artikkelista poimittua:
Keskuspankit ovat nostaneet ohjauskorkojaan, koska inflaatio on ylittänyt merkittävästi keskuspankkien tavoitetason.
...
...
Mitä pääministeri tarkoittaa?
Marin lainaa päivityksessään Suomen Kuvalehden artikkelin kohtaa: ”Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla,
kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan.”
Raumalainen kansanedustaja Marttinen vaatii pääministeriä kertomaan avoimesti, mitä tämä tarkoittaa päivityksellään.
– Kansalaisilla on oikeus kuulla, millaisin talousopein suomalaisten asioita hoidetaan.
Pitääkö pääministerin mielestä rahapolitiikka siirtää poliitikkojen mestaroimaksi vastoin talouden perusoppeja? Marttinen kirjoittaa tiedotteessaan.
--------------------------
Vai onko kyseessä velkaantuneen maan pääministerin hätähuuto vaalien lähestyessä?
Tulevat vaalit ovat mitä suuremmassa määrin talousvaalit.
Kysymyksenasettelullisia merkillisyyksiä näkee jatkuvasti myös muissakin kyselyissä kuin vaalikoneissa. Esimerkiksi aiemmin tänä vuonna tein yhden nettigallupin, jossa kysyttiin "Oletko huolestunut äärioikeiston noususta?" mutta vastaavasti kysymys "Oletko huolestunut äärivasemmiston noususta?" puuttui kokonaan.
VastaaPoistaTyypillistä on myös jo mainittu useamman kohdan koplaaminen yhteen kysymykseen.
Hyvä huomio siitä kuinka mielipiteitä ohjaillaan.
PoistaUseammat vaalit on jo tullut nähtyä ja ihmeteltyä vaalikoneita. Täälläkin on jo mainittu useamman väittämän kysymykset ja pahasti asenteelliset asettelut, joihin ei voi vastata. Niinpä olen ihmetellyt ehdokkaita, jotka ovat kyenneet pistämään rastin ruutuun moisiin kysymyksiin ja johtopäätökseni on, etteivät ehdokkaat ole ymmärtäneet mihin ovat vastanneet tai heitä ei asia kiinnosta. Kumpi sitten on huonompi vaihtoehto.
VastaaPoistaYleensä näissä tunnetesteissä on annettu ehdokkaalle mahdollisuus kommentoida vastaustaan, enkä ole muiden kuin R. Purran nähneen kommentoineen omia vastauksiaan; en todellakaan ole käynyt kaikkia ehdokkaita läpi mutten usko omien näkemysten perustelun olevan kovinkaan monen ehdokkaan ohjelmassa.
Tunteella kun mennään niin ajatteluun perustuva ohjelma on aivan liian vanhanaikaista. Kuitenkin olen yrittänyt saada tuttavia miettimään miksi he äänestävät jotakuta ilman mitään tietoa ehdokkaansa ajamasta politiikasta.
Pamahti päähän semmoinen " vapaakansaisuuden" mahdollisuus? Josko minä nyt esmes vuoden lopussa maksaisin valtiolle tuon 5226€ Edelleenkin tulo/eläke saajana ja sitten pitäisi vielä tasata ne aikaisemmat(monta monta halitusta)? Saisiko tällä jonkilaisen verovapauden tms? Tämmöisiä miettii vanha sairas yrittäjä Rane
VastaaPoista